Hattulassa on jo useiden viikkojen ajan etsitty suurta vesijohtovuotoa. Maastoon katoaa vuorokaudessa 300 000 litraa puhdistettua juomavettä. Vuotopaikkaa on tähän mennessä etsitty vasta automaatiojärjestelmien kautta.
Syynä tähän on HS-Veden mukaan se, että vesi on niin halpaa, ettei rankasti työvoimavaltaista maastoetsintää kannata tehdä ennenkuin vuotokohta on saatu tarkemmin rajattua.
– Veden kustannusrakenne on sellainen että siitä 90 prosenttia meillä on kiinteitä kuluja. Tuo 10 prosenttia tulee sitten sähköstä, millä vesi pumpataan ja kemikaaleista, joilla se käsitellään. Tämän 300 000 litran vuorokausihinta on siis noin 30 euroa, selventää HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto.
HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto kertoo, että vesilaitos perii kaikki kulunsa asiakkailta vesimaksuilla. Meriluodon mukaan vuodosta muodostuva summa näkyy kuitenkin kaikkien HS-Veden asiakkaiden laskussa, eikä kohdistu pelkästään hattulalaisille. HS-Vesi on Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan omistama vesihuoltoyhtiö.
Vuotokohtaa on tähän mennessä etsitty sulkemalla venttiilejä, ja tarkkailemalla veden määrää viemäreissä. Tätä rajoittamista on tarkoitus vielä jatkaa, kunnes vuotokohta saadaan rajattua pienemmäksi.
– Tämän jälkeen sitten voi ihan kuuntelemalla havaita missä vuoto on, se kuuluu niin voimakkaana kohinana. Apuvälineenä meillä on muunmuassa tallentavia mikrofoneja.
Vihjeitä vuodosta on kertynyt nelisenkymmentä
Koska palkatun henkilökunnan lähettäminen maastoon ei olisi vielä tässä vaiheessa taloudellisesti järkevää, yritetään kuntalaisia rohkaista maastohavaintoihin vihjepalkkion avulla. Vuotokohdan löytymiseen johtavasta vinkistä maksetaan 100 euron palkkio. HS-veden toimitusjohtaja ei pidä summaa liian pienenä.
– Emme me ajatelleet, että sitä kukaan erikseen lähtisi etsimään. Ihan lähimaastoa tarkkailemalla huomataan ne muutokset, joihin meidän työntekijämme eivät osaa kiinnittää huomiota kun paikallistuntemusta ei ole, toteaa Meriluoto.
Vihjeitä on pyydetty viime torstaista lähtien, ja niitä on nyt kertynyt nelisenkymmentä.
HS-veden korjausvelka on 30 miljoonaa euroa, mutta sitä yritetään saada pienemmäksi, sillä sen avulla voidaan vähentää putkirikkojen ja vesivuotojen riskiä.
Vesijohtoja on Suomessa yhteensä 107 000 kilometriä.
Putkirikot näyttävät yleistyneen viime vuosina, selviää vesihuollon Veeti-tietojärjestelmästä. Tilastojen mukaan Suomen vesijohtoverkostossa todettiin 0,33 putkirikkoa sataa vesijohtokilometriä kohden vuonna 2016. 2019 luku oli peräti 1,39 mutta laski viime vuonna 0,78:aan.