Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäseniksi keskiviikkona ja jäsenyysprosessin on arveltu etenevän parhaassa tapauksessa rivakasti.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Naton huippukokouksesa Madridissa, että Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina.
Jäsenyyshanke oli kilpistyä jo alkuvaiheessa, kun Turkki alkoi asettaa omia ehtojaan. Tilanne laukesi kuitenkin tiistaina illalla, kun Turkki, Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan ja Turkki suostui jäsenhankkeen etenemiseen.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola vertaa tilanteen laukaisseita neuvotteluja "turkkilaiseen saunaan", vaikka päällisin puolin asiat näyttävät lutviutuneen vauhdikkaasti ja ilman suurempaa hikoilua.
– Turkkilainen sauna tulee kestämään hieman pidempään kuin yhden päivän, eli ratifikaatioprosessi, siis että asiat saadaan Turkissa lävitse, tulee vaatimaan muutaman hikisen jakson, Aaltola arvioi Ylen erikoislähetyksessä keskiviikkona.
Aaltola viittasi useihin tekijöihin, jotka vaikuttivat todennäköisesti lopputuloksen aiheuttaneisiin neuvotteluihin. Niitä olivat Suomen ja Ruotsin tahtotila Nato-jäsenyyteen, neuvotteluhalukkuus ja mahdollisesti myös Yhdysvaltain Turkille tarjoamat porkkana ja keppi: uudet F-16-hävittäjäkaupat ja mahdolliset sanktiot rahaliikenteestä Venäjän ja Turkin välillä.
Asiat voivat vielä mutkistua
Se, mikä tilannetta saattaa edelleen mutkistaa, on Aaltolan mukaan mahdollisesti Suomen ja Turkin erilaiset tulkinnat siitä, mikä on terrorismia, joka on mainittu yhteisymmärrysasiakirjassa.
– Suomelle ja Ruotsille tämä päivä oli historiallinen siinä mielessä, että koskaan aikaisemmin Naton huippukokouksessa ei ole hyvksytty uusia jäseniä ja samalla allekirjoitettu liittymisprotokollia. Eli tässä tämä nopea liittymiskaista on yhä voimassa, mutta sinne jää kysymysmerkki Turkin erilaisesta tulkinnasta siitä, mitä on terroristinen toiminta.
– Suomen lakihan ei näe terroristijärjestöön kuulumista itsessään rangaistavana tekona. Terroristinen toiminta on tämän kaltaista ja turkkilaiset näkevät asian hieman eri tavoin.
Aaltola arvelee, että tässä vaiheessa Turkki katsoi viisaaksi taipua ja säilyttää suhteensa Natoon ja Yhdysvaltoihin. Edessä voi olla kuitenkin vielä uusia mutkia, kun Turkin presidentin-vaalit ja parlamenttivaalit lähestyvät.
– Tässä on voimassa vielä vanha prognoosi, eli puhutaan vuoden lopusta, ensi vuoden alusta ennen kuin prosessi on saatu vietyä lävitse.
Ohituskaistalla mennään
Loppuvuosi on vauhdikas arvio. Aaltola väläyttää myös mahdollisuutta vuodenkin kestävään prosessiin, jos mutkia alkaa tulla. Hän itse on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että nyt saavutettu voimakas "liike-energia" riittää pitämään myös Turkin vaatimukset aisoissa.
Aaltola uskoo, että ratifiointiprosessi lähtee kansallisissa parlamenteissa nyt liikkeelle nopeasti, kun Turkki on sitoutunut Suomen ja Ruotsin jäsenyyteen.
– Nopean reitin mahdollisuudet ovat olemassa. Vaikka joitakin draaman ja jännityksen elementtejä jää, niin ollaan edelleen ohituskaistalla menossa aika vauhdilla eteenpäin.
– Lähtölaukaus on ollut, telineistä on päästy nyt nopeasti. Ja vaikka se näyttää sotkuiselta, niin loppu hyvin, kaikki hyvin, Aaltola sanoo.
Lue lisää: Naton huippukokouksen seuranta-artikkeli