Turvallisuuskysymyksiin keskittynyt Päämajasymposium kokoontui keskiviikkona Mikkelissä.
Perinteisessä heinäkuun alun tapahtumassa käytiin kaksi huippuasiantuntijoiden paneelikeskustelua.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa teki jo aiemmin lukkoon lyödyt turvallisuusteemat tällä kertaa entistäkin ajankohtaisemmiksi. Konserttitalo Mikaelin sali oli täynnä yleisöä.
Ensimmäisen paneelin aiheena oli Suomen poliittinen turvallisuus. Toinen keskusteli Suomen sotilaallisesta varautumisesta.
Poliittisen turvallisuuden teemoista olivat keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja kansanedustaja Antti Häkkänen (kok).
– Kysymys on valtahaasteesta. Venäjä haastaa Yhdysvaltoja ja toivoo Kiinaa mukaan. Oma prognoosini on, että Venäjän aggressio Ukrainassa ei pääty rauhaan, vaan se päättyy konfliktiin, joka kestää vuosia ja siihen kannattaa myös Suomessa varautua, totesi Aaltola ensimmäisessä paneelissa.
– Suomalaisilta vaaditaan päättäväisyyttä, kun energian ja bensan hinnat nousevat, mutta uskon että sitä löytyy, Aaltola jatkoi.
Rehn halusi muistuttaa suomalaisia vielä siitä, että vaikka sodan vaikutukset ulottuvat ikävästi tänne Suomeen, niin ukrainalaiset maksavat kuitenkin kovinta hintaa Venäjän brutaalin hyökkäyssodan seurauksena.
– Suomen kannalta olemme nyt syrjässä maailman suurista kauppavirroista ja vaikutus tuntuu erityisesti itäisessä Suomessa, Rehn sanoi.
Myös esimerkiksi Suomen suhteet Venäjään tulevaisuudessa olivat esillä.
– Jatkossa presidentin toimivaltuudet, jotka ovat nyt keskittyneet pitkälti EU:n ulkopuoliseen ulkopolitiikkaan, Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina, niin jatkossa tämä Venäjä-suhde operoidaan ainakin lähivuosina NATO:n ja EU:n kautta, kuvaili Häkkänen.
Pynnöniemen mukaan paitsi Venäjän johto, niin myös venäläiset ovat vastuussa Ukrainan tilanteesta pysymällä hiljaa.
– Heidän poliittisessa järjestelmässään yksilön on helpompi olla hiljaa kuin astua näyttämölle ja olla eri mieltä.
Toisessa, sotilaallista turvallisuutta käsitelleessä paneelissa keskusteltiin sotilaallisen varautumisen kuin myös Suomen huoltovarmuuden ja kriisinkestokyvyn kysymyksistä.
Aivan alkuun pohdittiin mitä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tähän mennessä opettanut.
– Päällimmäinen oppi on se, että Suomessa on tehty hyviä ja pitkäkantoisia ratkaisuja. Eikä esimerkiksi puolustusta ole missään vaiheessa ajettu alas, totesi Kalliomaa.
– Olemme aina varautuneet totaaliseen sodankäyntiin. Venäjällä arvostetaan voimaa ja sitä ollaan valmiita käyttämään. Mutta Venäjällä tunnetaan myös kunnioitusta Suomea kohtaan, komppasi Pulkkinen.
Myös Pulkkinen myönsi, ettei uskonut että Venäjä lähtee hyökkäämään Ukrainassa.
– He eivät olleet siihen valmiita ja aliarvioivat ukrainalaisten puolustuskyvyn, kuten vuonna 1939 Suomen kohdalla, Pulkkinen totesi.
Huoltovarmuuden suhteen Ukrainan kestokyky on yllättänyt asiantuntijat.
– Maksuliikenne, kännyköiden toiminta ja elintarvikehuolto ovat ainakin pinnallisesti katsottuna toimineet yllättävän hyvin, sanoi Huoltovarmuuskeskuksen Känkänen.
– Verkkoihin perustava toiminta on hämmästyttävän kestävää. Vaikka joku rikkoontuu hetkeksi, se saadaan nopeasti korjattua, Känkänen jatkoi.
Kansalaisia jo vuosia puhuttaneet venäläisten kiinteistökaupat olivat myös esillä.
– Kiinteistökaupat ovat yksi esimerkki hybridivaikuttamisen estämisen vaikeuksista. Koska myös tavalliset ihmiset tekevät kauppoja. Tällä hajoitetaan yhteiskunnan yhtenäisyyttä, kun keskustellaan onko tästä ja tästä kiinteistökaupasta uhkaa, Smith sanoi.
– Taloudellinen vaikuttaminen kuuluu osaksi hybridivaikuttamista. Vaikuttamisen kirjo on laaja ja meidän pitää olla valppaana monella osa-alueella, muistutti Pulkkinen.
Kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomen sotilaallisen varautumisen selkärankana on riittävän puolustusmateriaalin lisäksi erityisesti henkinen kriisinkestävyys, josta on pidettävä huolta myös jatkossa.
– Meillä on yleinen asevelvollisuus, jota ehkä laajennetaan yhä useammille naisille ja meidän peruskoulu, jossa on tuotu kansalaisia eri yhteiskuntaluokista yhteen, nämä ovat meidän kansalliset erikoisuudet, jotka ovat erittäin tärkeitä, muistutti Smith.
Päämajasymposiumin asiantuntijakeskustelut ovat kokonaisuudessaan nähtävillä alla olevasta videotallenteesta.