Hollannissa maanviljelijöiden tyytymättömyys typpipäästöjä rajoittavaa ympäristölakia kohtaan kärjistyi toissa iltana väkivaltaisiksi mellakoiksi.
Protestoijat sytyttivät heinäpaaleja ja autonrenkaita tuleen kaupungintalon edustalla, tuhosivat poliisiauton ja yrittivät tunkeutua ministerin kotiin. Esimerkiksi Hollannin yleisradioyhtiö NOS on julkaissut videoita mellakoinneista.
Hollannin pääministeri Mark Rutte tuomitsi väkivaltaisuudet. Hän sanoi eilen NPO Radio 1:n haastattelussa pitävänsä toimia vastenmielisinä. Rutte kuitenkin korosti ymmärtävänsä viljelijöiden huolen, ja uskoi, että mellakoitsijat edustavat vain pientä vähemmistöä.
Viljelijöiden protestit uutta ympäristölakia vastaan ovat jatkuneet jo toista viikkoa.
Luonnonsuojelualueet ja maaperä vaarassa
Ympäristölain taustalla vaikuttavat Hollannin typpipäästöt, jotka ovat Euroopan suurimpia. Se asettaa erityisesti Natura 2000 -luonnonsuojelualueet vaaraan. Lisäksi päästöt köyhdyttävät viljelymaata.
Typpipäästöistä arviolta 40 prosenttia johtuu maataloudesta. Maataloussektorilla suurin päästöjen aiheuttaja on karjatalous ja sen sivutuotteena syntyvä eläinperäinen lannoite.
Eurooppalainen lainsäädäntö velvoittaa Natura 2000 -alueiden suojeluun. Siksi maan nykyisen hallituksen oli päätettävä ympäristö- ja maatalousministeri Christianne van der Walin johdolla uusista typpipäästörajoituksista.
Rajoitukset pakottavat Natura 2000 -suojelukohteiden lähellä sijaitsevat tilat leikkaamaan päästöjä rajusti, jopa 70 prosentilla. Käytännössä monet viljelijät joutuvat lopettamaan toimintansa kokonaan.
Viljelijöistä päästörajoitukset ovat epäreiluja
Viljelijät ovat olleet raivoissaan päätöksestä. Heidän mukaansa on epäreilua, että rajoitukset kohdistuvat niin voimakkaasti juuri maatalouteen, vaikka typpipäästöjä syntyy myös esimerkiksi teollisuudesta ja liikenteestä.
Harmia aiheuttaa myös se, että monien viljelijöiden jo tekemät kalliit investoinnit päästövähennyksiin valuvat nyt hukkaan, kun tilat joudutaan sulkemaan.
Hollannin maataloudessa on lisäksi kyse suurista rahoista ja monista työpaikoista.
Vuonna 2019 Hollanti oli maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä rahassa mitattuna Yhdysvaltojen jälkeen. Viime vuonna vienti kohosi ennätyksellisesti yli sataan miljardiin euroon. Lisäksi maataloussektori työllistää yhteensä 600 000 henkilöä Hollannissa.
Maatalouspäästöjen leikkaaminen on kuitenkin tehokkain tapa suojella Natura 2000 -kohteita typpipäästöiltä.
Maanviljelijät protestoivat muuallakin
Laajemmin Hollannin protesteissa on kyse vastakkainasettelusta maaseudun ja kaupungin välillä. Viljelijät kokevat, etteivät päättäjät kuule heidän huoliaan.
Ala näyttäytyy näköalattomana, ja ympäristölainsäädäntö holhoavana.
Maanviljelijät ovat järjestäneet traktorimielenosoituksia myös naapurimaissa.
Belgiassa närää on aiheuttanut samankaltainen typpipäästöjä rajoittava laki, mutta siellä protestit ovat sujuneet rauhallisemmin.
Saksassa traktorit ovat viime vuosina olleet yleinen näky Berliinin keskustassa. Syynä ovat olleet ympäristölait, jotka maanviljelijät kokevat epäreiluiksi.
Hollannin hallinto on tarjoutunut ostamaan maatiloja pois viljelijöiltä sadoilla miljoonilla euroilla.
Se ei kuitenkaan viljelijöitä ilahduta. He ovat jatkaneet protesteja. Samalla monien sympatiat valtateitä tukkivia viljelijöitä kohtaan on loppumassa.
Lue myös:
Hollanti harppasi Euroopan ykköseksi aurinkosähkön tuotannossa
Mitä mieltä uutisesta? Voit keskustella aiheesta 1.7. klo 23 asti.