Lämpimät kesäsäät ovat tuoneet mukanaan vaarallisen jokavuotisen ilmiön. Helsingin vesistöjä ylittäviltä silloilta hypitään veteen suuristakin korkeuksista.
Poliisin mukaan hyppääjät ovat usein jännitystä tavoittelevia nuoria.
Joidenkin siltojen kohdalla hyppyä edeltää vaarallinen kiipeily sillan rakenteissa. Esimerkiksi Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävän Isoisänsillan tukirakennetta pitkin on kiivetty sillan huipulle asti.
Pudotus Isoisänsillan huipulta veteen on 24 metriä. Sillan alla vedessä liikkuu muun muassa veneitä ja uppotukkeja.
Hyppiminen on jokavuotinen ilmiö
Poliisi sai ilmoituksia Isoisänsillalla kiipeilevistä ja hyppivistä ihmisistä erityisesti sillan avajaisvuonna 2016.
Helsingin poliisin komisario Jarmo Heinosen mukaan ilmoituksia tulee nykyään vähemmän, mutta edelleen silloin tällöin. Hyppijöiden todellista määrää ei voi arvioida ilmoitusmäärien perusteella.
– En tiedä, ovatko alueen asukkaat vain tottuneet tähän vai onko sillan uutuudenviehätys karissut, kun ilmoituksia tulee vähemmän, Heinonen sanoo.
Silloilta veteen hyppely on jokavuotinen ilmiö.
– Joka vuosi tulee ikään kuin uusi nuori sukupolvi, joista jotkut kokeilevat tällaista, Heinonen toteaa.
Heinosen mukaan miltei kaikki vesistön ylittävät sillat Helsingissä ovat toisinaan kiipeilijöiden kohteena. Etenkin eteläisessä Helsingissä on useita tällaisia siltoja.
– Silloilta on aiempina kesinä hypitty veteen runsaasti myös Kaljakellunta-tapahtuman aikana, Heinonen sanoo.
Siltojen rakenteissa kiipeilevä ja veteen hyppäävä voi syyllistyä yleisen turvallisuuden vaarantamiseen. Kiinni jäädessään poliisi poistaa henkilöt paikalta. Jos tämä ei riitä, edessä voi olla myös putkareissu.
Pelastuslaitoksella tehtäviä viikoittain
Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle tulee viikoittain tehtäviä sillalta veteen hypänneistä. Palomestari Janne Taskinen arvioi, että hyppijöiden oikea määrä on todennäköisesti kymmenkertainen.
– Tyypillinen tilanne on, että kun ehdimme tapahtumapaikalle, henkilö on jo uinut rantaan ja häipynyt paikalta, Taskinen sanoo.
Pelastuslaitoksen mukaan eniten veteen hypitään Isoisänsillalta sekä Hakaniemen ja Kaisaniemen välissä olevalta Pitkältäsillalta. Myös Lauttasaaren silta ja Crusellinsilta Ruoholahdessa ovat tyypillisiä hyppypaikkoja.
Sillalta veteen hyppäämisessä on Taskisen mukaan monia riskejä. Jos pudotus on korkea, voi ihminen iskeytyä veteen niin lujaa, että menettää tajuntansa.
Sillan alla saattaa myös olla vähän vettä, jolloin hyppääjä voi osua pohjaan. Näin on käynyt usein Pitkänsillan kohdalla.
Lisäksi siltatyömaiden jälkeen pohjaan jää usein rojua, jota ei pinnalta näe. Niihin osuessaan hyppääjälle voi käydä todella huonosti.
– Lisäksi usein hyppääjät saattavat olla jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Se ei ainakaan vähennä riskejä, Taskinen sanoo.
Poliisikomisario Jarmo Heinonen muistuttaa, että virtaukset voivat muokata vesistöjen pohjia nopeastikin. Se, mitä veden alla oli tänään, ei välttämättä ole siellä huomenna, ja päinvastoin.
Kaupunki: kaikkea ei voida aidata
Ilmiö on tiedossa myös Helsingin kaupungilla. Esimerkiksi Isoisänsillan kaareva muoto mahdollistaa kiipeämisen, mutta pääty on aidattu standardimittoja korkeammilla kaiteilla, jotta kiipeämiskielto olisi kaikille selvä.
– Hyppiminen sillalta on hengenvaarallista. Hyppy voi mennä pieleen ja siinä voi osua kaiteisiin, sanoo Isoisänsilta-projektia johtanut Ville Alajoki.
Uhkarohkeita ei kuitenkaan voi loputtomiin pitää loitolla kielletyistä kiipeilypaikoista. Alajoki painottaa yksilön vastuuta, sillä kaikkia paikkoja ei voida aidata.
– Yhteiskunnassa on vaikea estää kaikkea tyhmänrohkeaa toimintaa. On tervettä järkeä olla hyppäämättä tuntemattomiin vesiin. Sitä toivoisin näiltä hyppääjiltäkin, Alajoki toteaa.
Aihetta on käsitelty myös Yle Radio Suomen Helsingin iltapäivälähetyksessä. Lisää Uudenmaan uutisia Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.
Voit keskustella aiheesta 6.7.2022 kello 23:een asti.
Lue myös:
Sivulliset pelastivat Varkaudessa Puurtilan sillalta veteen hypänneen humalaisen kaksikon