Hyppää sisältöön

Korkojen nousu huolettaa monia, mutta siinä on myös hyvät puolensa – nollakorot kasvattivat varallisuuseroja ja lisäsivät riskejä

Nollaa korkeampi korkotaso ja pieni hintojen nousu ovat hyväksi taloudelle, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.

Nollakorkojen takia keskuspankit eivät ole kyenneet elvyttämään laskemalla korkoja. Siksi ne ovat elvyttäneet ostamalla markkinoilta valtioiden ja yritysten lainoja. Se on lisännyt varallisuuserojen kasvua, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
Nollakorkojen takia keskuspankit eivät ole kyenneet elvyttämään laskemalla korkoja. Siksi ne ovat elvyttäneet ostamalla markkinoilta valtioiden ja yritysten lainoja. Se on lisännyt varallisuuserojen kasvua, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.

Yleisin asuntolainakorko eli 12 kuukauden euribor nousi huhtikuussa nollan yli. Sitä ennen korko ehti olla nollassa lähes kuuden vuoden ajan. Nyt korko on yhden prosentin tuntumassa.

Taustalla on ennätyskova inflaatio eli hintojen nousu. Keskuspankit nostavat korkoja, jotta villinä laukkaava inflaatio saataisiin kuriin.

Korkojen nousu harmittaa monia asuntovelallisia, mutta se on myös monella tavalla hyväksi taloudelle, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.

– Korkojen palautuminen positiiviselle puolelle euroalueella on paluu terveempään talouteen, Kuusisto sanoo Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.

Kuusisto toteaa, että korkojen nouseminen nollan yläpuolelle muun muassa pienentää talouden riskejä.

Matalien korkojen aikana hyvin heikosti kannattavat yrityksetkin voivat pysyä pystyssä. Jos tällaisia yrityksiä on paljon, kerralla voidaan nähdä paljon konkursseja ja ongelmia, kun talous aikanaan hiipuu.

– Tällaiset hyvin heikosti kannattavat zombi-yritykset myös vievät elintilaa paremmin kannattavilta yrityksiltä, Kuusisto sanoo.

Lopulta yritysten menestys vaikuttaa esimerkiksi työpaikkojen määrään ja koko kansantalouteen.

Nollakorko on hyödyttänyt kaikkein varakkaimpia

Kuusisto toteaa, että nollakorkojen aika on myös kasvattanut varallisuuseroja.

Tavallisesti keskuspankit pyrkivät antamaan hitaalle taloudelle vauhtia laskemalla korkoja. Nollakorkojen takia se ei ole ollut mahdollista, joten keskuspankit ovat elvyttäneet ostamalla markkinoilta valtioiden ja yritysten lainoja.

Se on saanut esimerkiksi osakemarkkinat kovaan nousuun.

– Sitä kautta kaikkein varakkaimpien henkilöiden varallisuus on kasvanut huomattavasti enemmän kuin mitä keskivertokuluttajat ovat hyötyneet esimerkiksi palkkojen nousemisesta.

Katso 8 minuuttia -ohjelma Yle Areenassa: Miksi on hyvä, että korot nousevat, Minna Kuusisto?

Lue lisää:

Talouspäättäjillä on nyt lähes mahdoton tehtävä: jos korkoja nostetaan liikaa, käy huonosti – jos liian vähän, voi käydä vielä huonommin

Asuntolainojen yleisin viitekorko nousi nollan yläpuolelle ensimmäistä kertaa vuosiin – pääekonomisti odottaa nousun jatkuvan

Korot ovat nousseet historiallisen nopeasti – ekonomisti hoksauttaa, mitä perusasioita jokaisen asuntovelallisen olisi nyt hyvä selvittää

Suosittelemme sinulle