1) Työntekijät maataloudessa ovat matalasti koulutettuja, pitääkö paikkansa?
Omaa osaamista kehitetään nykyään jatkuvasti, ja se näkyy myös maataloudessa. ProAgria Etelä-Savon yritysasiantuntija ja työnohjaaja Minna Laitinen näkee, että etenkin nuoret kouluttautuvat yhä enemmän.
– Alan opintojen, kuten agrologin tai agronomin tutkintojen lisäksi haetaan myös muuta osaamista tilalla työskentelyn tueksi, Laitinen toteaa.
Myös emäntä ja sosiaalisen median vaikuttaja Anna Länsisalmi-Keisala on päätynyt maitotilalle eri koulutustaustasta huolimatta.
– Itse olen koulutukseltani tradenomi. Se kuitenkin tukee muissa tilan töissä ja esimerkiksi sometyössä, kun kerron arjestamme sosiaalisessa mediassa, Länsisalmi-Keisala toteaa.
Laitisen mukaan monipuolisesta koulutuksesta ja kokemuksesta on maataloudessa hyötyä.
– Maataloustuottajat ovat usein monitaitoisia, sillä heidän on tiedettävä työssään niin biologiasta kuin johtamisesta.
Maatalous kehittyy nopeasti. Minna Laitinen toteaa, että itsensä johtamisen taito edistää sopeutumaan kehitykseen ja auttaa näkemään mahdollisuuksia eteen tulevissa muutoksissa.
2) Tilojen koot ovat Suomessa suuria, totta vai tarua?
Tilojen keskikoko Suomessa oli viime vuonna 51 hehtaaria. Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jaana Kyyrä toteaa, että tilakoot kotimaassa ovat osittain varsin isoja verrattuna Eurooppaan, jossa on suurien lisäksi hyvin pieniä tiloja.
Kyyrä kertoo tämänhetkisen kehityksen ja tehokkuuden ohjaavan tilojen koon kasvuun Suomessa.
– Esimerkiksi uudet työkoneet ovat kalliita. Tarvitaan isompia tuotantoaloja, jotta saadaan tulot ja menot tasapainoon.
Keisalan tilalla on 150 lehmää ja melkein saman verran nuorta karjaa. Anna Länsisalmi-Keisala kertoo tunnistavansa ne nimeltä, sillä jokainen eläimistä on yksilö.
– Jos vaikka mietitään isoa työporukkaa, niin kyllä senkin jäsenistä jokaisen oppii tuntemaan, kun työskentelee yhdessä joka päivä. Minulle lehmät ovat työkavereita, Länsisalmi-Keisala hymyilee.
3) Maatiloilla työvälineinä on talikko ja lypsyjakkara?
Lypsyjakkaran sijaan maitotiloilla on nykyään käytössä automatisoituja lypsyrobotteja. Anna Länsisalmi-Keisala kertoo, että lehmät haluavat käydä lypsyllä monta kertaa päivässä.
– Joku haluaisi käyädä vaikka 20 kertaa, kun se tietää saavansa sieltä herkkuja, hän naurahtaa.
Jos lehmä on käynyt päivän aikana lypsyllä riittävän monta kertaa, tunnistin kaulassa ilmoittaa siitä robotille ja se päästää lehmän pois.
Länsisalmi-Keisala toteaa lehmien tottuneen hyvin robotin käyttöön ja kertoo sen säästävän aikaa itse lypsämisestä. Säästynyt aika kuluu eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen ja tarkkailuun, että navetassa kaikki toimii.
Älymaatalous hyödyntää maataloudessa nykyaikaisia digitaalisia järjestelmiä ja antaa työkaluja tilan johtamiseen. Järjestelmät ovat yleistyneet suomalaisilla maatiloilla niiden kannattavuuden myötä.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun älymaatalouden asiantuntija Konsta Sarvelan mukaan teknologian hinta kuitenkin hidastaa sen käyttöönottoa.
– Teknologia on vielä melko arvokasta, mutta esimerkiksi automaattiohjatut traktorit ovat jo aika yleisiä eivätkä vain isojen tilojen laitteita.
Älymaatalouden tarkoituksena on vähentää tilallisen työkuormaa ja tarjota mitattua tietoa, jonka perusteella voi miettiä kannattavien ratkaisujen tekoa.