Palokin voimalaitoksen purkaminen ei ole tärkein asia arvokalakantojen vahvistamiselle Heinävedellä.
Vapaa-ajan kalastajat ovat vaatineet Pohjois-Karjalan Sähkön nykyisin omistaman voimalaitoksen purkamista, jotta lohikalat pääsisivät koskiuomaan lisääntymään luontaisesti.
Kalatutkija Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopistosta pitää vaelluskalakannoille Heinävedellä vielä tärkeämpänä kalastuksen rajoittamista.
– Kalastuksen säätely vaellusreiteillä eli järvillä ja kaikissa kapeikoissa. Kyllä täällä vapaita virtavesiä on nytkin: pääuoman kosket ovat vapaita ja lisäksi löytyy puroja ja sivujokia, Syrjänen perustelee.
Tutkimusten mukaan paikalliset taimenkannat ovat Heinäveden reitillä kohtalaiset, koskissa jopa hyvät. Vaeltavien yksilöiden kanta järvillä on kuitenkin heikompi ja sitä verottaa kalastus.
– Niihin kohdistuu varmasti kalastuskuolevuutta. Esimerkiksi sivusaaliskuolevuus verkkokalastuksessa on ainakin tähän asti ollut merkittävä; suuria, järviltä palaavia emoja koskissa on vähän, tutkija kertoo.
Järvilohipopulaatio on Heinävedellä hyvin pieni.
– Joinakin vuosina järvilohi lisääntyy Kermankoskessa, Syrjänen toteaa.
Lupia pitäisi myydä vain kymmenkunta / vrk
Kermankoski on taimenen kalastajien suosikki. Tutkija kuitenkin rajoittaisi vapakalastuslupien vuorokausimäärää Kermankoskessa ja Vihovuonteella, jos taimen- ja järvilohikantoja halutaan elvyttää Heinäveden reitillä.
– Saisi olla kalastaja- eli vaparajoitus. Nyt ei ole eli lupia myydään niin paljon kuin ostajia löytyy. Rajana voisi olla vaikka kymmenen vapaa vuorokaudessa, nyt siellä on välillä 20-30 kalastajaa, Jukka Syrjänen toteaa.
Hän arvioi, että kalat häiriintyvät suuresta kalastajamäärästä ja passivoituvat tarttumaan syöttiin. Tutkija rajoittaisi myös kahluuta keväällä pitemmälle kuin nykyisin toukokuun loppuun, koska kalanpoikaset nousevat sorasta alkukesällä.
Myös täydennyskunnostukset pääreitin koskiin kuten Karvioon auttaisivat vaelluskaloja. Samoin vaikuttaisivat padon poistot tai uomien kunnostukset peratuissa sivu-uomissa kuten Jyrkylijoessa ja Petrumajoessa.
Rahoitusta tarvitaan valtion kukkarosta
– Satoja tuhansia euroja, tutkija Jukka Syrjänen arvelee kunnostusten hinnaksi ja toivoo rahoitusta pääosin valtion budjetista.
Veden laadussa ei Heinäveden reitillä ole ongelmia: vesi on puhdasta ja esimerkiksi karun Kermajärven tila on Syrjäsen mukaan erinomainen.
Parannettavaa löytyy sivujoista ja puroista, joissa metsien ja soiden kuivatusojitukset tummentavat vettä.
Seuraavaksi tutkija hakisi yhteistä näkemystä kalakannan tavoitteista Heinävedellä kunnan, osakaskuntien ja kalatalousalueiden välisin neuvotteluin.
Palokin voimalaitoksen markkinahinnan hän arvioi liian kalliiksi yksityisille ostajille.
– Se on aika kallis voimala verrattuna vaikka Hiitolanjoen voimaloihin. Arvaisin, että 10-20 miljoonaa euroa, Syrjänen heittää.
Lue lisää aiheesta:
Lohia haittaavia voimalaitoksia ei pureta tuosta vaan – "Oikeudellisesti asia on yksiselitteinen"