Hyppää sisältöön

Venäjän ja lännen suhteessa on uuden kylmän sodan piirteitä, sanoo kansainvälisen politiikan professori

Naton jäsenmaat valmistautuvat tiistaina allekirjoittamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan.

Professori Tuomas Forsberg A-studiossa.
Kylmän sodan ja nykyajan kansainvälisen asetelman välillä löytyy yhtäläisyyksiä, mutta isoja erojakin on, muistutti professori Tuomas Forsberg A-studiossa maanantaina.

Venäjän ja Naton suhteesta löytyy uuden kylmän sodan piirteitä. Jännittynyt tilanne ei koske vain poliittisia ja sotilaallisia suhteita, vaan myös taloudellisia ja kulttuurisia suhteita, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, professori Tuomas Forsberg.

– Naton uusi strategia muistuttaa enemmän sitä mitä se oli kylmän sodan aikana kuin mitä se oli kylmän sodan jälkeisenä aikana, Forsberg sanoo.

A-studiossa maanantaina vieraillut Forsberg varoittaa yhdistämästä liian helposti kahta erilaista aikakautta. Aikaisemman kylmän sodan ja nykyisen tilanteen erottaa se, että nyt ei ole samanlaista kahtiajakoa globaalisti. Venäjäkin on pienempi kuin Neuvostoliitto.

– Voi olla vaarana ajatella, että kaikki opit ja käytännöt kylmästä sodasta toteutuisivat sellaisenaan. On uusia elementtejä ja eikä konflikteja osata samalla tavalla hallita. Tilanne on nyt jollakin tapaa herkempi.

Forsberg muistuttaa, että kylmä sota oli ideologinen konflikti. Vaikka Venäjän ja Naton välisessä suhteessa on ideologisia elementtejä, se on nykyisessä tilanteessa sivujuoni.

– Tämä on enemmänkin perinteinen kansallisen edun tuoma konflikti eikä niinkään ideologian vetämä konflikti, kansainvälisen politiikan professori luonnehtii.

Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen toteaa, että jos Venäjästä puhutaan uhkana se ei tarkoita suoraan vihollisuutta.

Venäjän ja lännen asetelmassa on Himasen mukaan jossain määrin kylmän sodan piirteitä, kahtiajaon sävy. Venäjä eristyy ja se eristetään, vastassa on yhtenäinen länsi.

– Konfliktissa on ideologinen ulottuvuus, ja se tulee nimenomaan arvojen kautta. Jos kutsumme tätä uudeksi kylmäksi sodaksi, tämä on kansallisen edun ja voimapolitiikan aikakautta, Himanen sanoo

Naton uudessa strategiassa Venäjä kuvaillaan ”merkittävimpänä ja suorimpana uhkana” liittolaisten turvallisuudelle. Vuonna 2010 hyväksytyssä, edellisessä strategiassa, Venäjä nähtiin vielä Naton strategisena kumppanina.

Strateginen konsepti linjaa Naton tehtäviä, painotuksia ja muun muassa turvallisuusympäristöä.

Naton jäsenmaat valmistautuvat allekirjoittamaan Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan Naton neuvostossa tiistaina 5. heinäkuuta. Allekirjoittajina ovat Nato-maiden suurlähettiläät.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osallistuu allekirjoitustilaisuuteen. Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskeva liittymispöytäkirja allekirjoitetaan samassa tilaisuudessa.

Suomesta ja Ruotsista tulee allekirjoituksen jälkeen Naton tarkkailijajäsen.

Katso maanantain A-studio Yle Areenasta.

Lue lisää:

"Sota etenee Venäjän kannalta huonosti", arvioi MPKK:n tutkija

Nobel-palkittu Henry Kissinger, 99, Suomen liittymisestä Natoon: "Suomen tavalla hoitaa diplomaattisia suhteita voi olla suuri vaikutus"

Ruotsin pääministeri Andersson kiisti, että Ruotsi olisi lähtenyt Nato-kelkkaan Suomen takia – "Arvostan suuresti tekemäämme yhteistyötä"

Suosittelemme sinulle