Hyppää sisältöön

Työvoimapula kurittaa nyt monia aloja – tapahtuma-ala kertoo, miten työntekijät saataisiin houkuteltua takaisin

Moni ala potee työvoimapulaa, mutta minne työntekijät oikein katoavat? Samalla kun esimerkiksi ravintola- ja majoitusala menetti korona-aikana 9 000 työntekijää, toiset toimialat ovat saaneet tekijöitä kaksinkertaisen määrän lisää.

Kaikkien aikojen festarikesää varjostaa pula työntekijöistä. Kuva: Niko Kotiranta / Yle

Useita metrejä korkeat leditaulut hohkaavat taustalla sateenkaaren väreissä, kun kymmenet työntekijät uurastavat auringonpaisteessa. Sähkökaapeleita vedetään ja paksuja muovimattoja asetellaan Olympiastadionin nurmikentän suojaksi. Trukki kiitää kentän laidalta toiselle, ja osa työntekijöistä istuu katsomossa viettämässä ansaittua taukoa.

Parin päivän päästä h-hetki koittaa, kun stadionin valtaa kymmentuhatpäinen yleisö.

Sitten kaikki on ohi. Tapahtuman purku alkaa jo yöllä.

Tapahtuma-alalla on takana monta poikkeuksellisen rankkaa vuotta. Vuonna 2020 iskenyt koronapandemia koetteli alaa. Tapahtumateollisuus ry:n arvion mukaan alan vakituisista työpaikoista katosi koronan aikana kolmannes eli 6 000–6 500 työpaikkaa.

Moni tapahtumajärjestäjistä onkin ladannut toivonsa kuluvaan vuoteen, ja festarikesästä on povattu ennätysvilkasta.

Monilla aloilla puhutaan nyt työvoimapulasta. Vaikuttaa siltä, että kaikkiin tapahtumiin on vaikeaa saada tekijöitä. Jo keväällä kerrottiin, että tapahtuma-alalla muhii työvoimapula ja ammattilaiset on koronan jälkeen "viety käsistä".

Esimerkiksi Kuopion viinijuhlat selitti heinäkuun alussa järjestetyn tapahtuman puutteita muun muassa työvoiman huonolla saatavuudella.

Esitystekniikkaan erikoistuneen Creative technology oy:n operatiivinen johtaja Eero Helle uskoo, että koronan vaikutukset näkyvät vielä pitkään.

– Nyt kun mentiin nollasta sataan sekunnissa, huoli on suurin työntekijöiden jaksamisesta. Yrityksen näkökulmasta taas hyviä tekijöitä on lähtenyt jonkin verran alalta, mikä näkyy sekä työtilanteessa että kyvyssä reagoida asiakkaiden alati muuttuviin tarpeisiin. Tuotantoja on pitänyt suoraviivaistaa, että saamme kaiken tehtyä, Helle kertoo.

Creative Technology oy:n operatiivinen johtaja Eero Helteen mukaan tapahtuma-alan olemassaolo tunnustetaan nyt paremmin kuin ennen koronaa. Kuva: Joni Tammela / Yle

Alan työvoimatilanteesta puhuttaessa Suomen suurimman esitystekniikkayrityksen operatiivinen johtaja kuitenkin asettelee sanansa harkiten.

– Pulasta puhuminen on hankalaa, mutta kyllä tekijöitä voisi enemmänkin olla, Helle sanoo.

Tapahtumatuotannolla ei ole omaa erillistä toimialaluokitusta, ja tästä syystä myös alan työvoimatilanteen seuranta on vaikeaa.

10 vuotta Creative technology oy:llä työskennellyt järjestelmävastaava Topi Rinne oli korona-aikana osa-aikaisesti lomautettuna. Rinteen mukaan työtilanteeseen liittyvistä epävarmuuksista huolimatta alanvaihto ei käynyt edes mielessä.

Hän luotti, että tapahtumat taas jossain vaiheessa alkavat.

– Työn haastavuus on se, mikä ajaa eteenpäin. Esimerkiksi livetapahtumissa, kun 40 000 ihmistä alkaa huutamaan, niin kyllä siitä tulee hieno fiilis, Rinne tunnelmoi.

Järjestelmävastaava Topi Rinne työskenteli korona-aikana muun muassa virtuaalitapahtumissa, joissa ei ollut lainkaan yleisöä. Kuva: Joni Tammela / Yle

Helsingin rock and roll oy:n liiketoimintajohtaja: Korona-aika teki meille tepposet

Festivaalien anniskeluteltoissa tilanne on hankala. Tilastokeskuksen työnvälitystilaston mukaan ravitsemistoiminnassa oli toukokuussa yli 4 100 avointa työpaikkaa. Alan työpaikkoja oli täyttämättä lähes 2,5-kertainen määrä verrattuna vuoden 2019 toukokuuhun.

Muun muassa Tavastia-klubia pyörittävän Helsingin rock and roll oy:n liiketoimintajohtaja Nina Hartikainen on Turun Ruisrockista antamissaan arvioissaan suorasanainen.

– Kyllä tämä korona-aika teki meille tepposet. Eli haasteita on ja isosti.

Helsingin rock and roll oy tuottaa kesän aikana ravintola-alan palvelut yhteensä neljään suureen tapahtumaan. Lisäksi yrityksellä on pienempiä toimeksiantoja.

Helsingin rock and roll oy:n liiketoimintajohtaja Nina Hartikaisen mukaan kesätapahtumiin tarvittava henkilöstö on saatu haalittua kasaan, mutta tehtävä ei ole ollut helppo. Kuva: Niko Kotiranta / Yle

Hartikaisen mukaan tapahtumien tarvitsemat työntekijät on saatu rekrytoitua, mutta alan konkarit ovat kadonneet.

– On paljon kokematonta porukkaa eli ihmisiä, jotka ovat ensimmäistä kertaa festivaaleilla töissä tai jopa ensimmäistä kertaa ollenkaan töissä. Väki on siis hyvin nuorta. Isoin ongelma on, että kokeneet ihmiset ovat vaihtaneet alaa, ja työnjohdolliset haasteet ovat olleet ihan käsin kosketeltavissa.

Yritys perehdyttää uudet työntekijät työhön. Vaikka työvoimaa olisi saatu tapahtumaan riittävästi, ongelmia voi tulla esimerkiksi työntekijöiden sairastuessa.

– Koko ajan mennään niin sanotusti hiuskarvan varassa, Hartikainen summaa viikonlopun tunnelmat sateisesta Ruissalosta.

Helsinkiläistä Emma Liitosta voisi kutsua Hartikaisen peräänkuuluttamaksi osaajaksi. Palvelualan töissä työskentelevää Liitosta vetää festaritöihin se, että rankkuudestaan huolimatta työ on hauskaa. Työpäivät venyvät yli 12-tuntisiksi ja seisomatyössä jalat ovat kovilla.

Työvoimapula näkyy alan tekijöille erityisesti kiireen lisääntymisenä.

–Se näkyy esimerkiksi juuri niin, että on tosi kiire ja että paine kohdistuu tiettyihin työpisteisiin, Liitos kuvailee.

Helsinkiläisen ravintolatyöntekijä Emma Liitoksen mukaan anniskelutehtäviin saaduista vapaaehtoistyöntekijöistä on iso apu kiireessä. Kuva: Niko Kotiranta/ Yle

Tapahtumateollisuus: Tekijöistä jopa kilpaillaan

Myös tapahtuma-alan yritysten edunvalvojan Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtaja Maria Sahlstedtin mukaan työvoimapula on todellisuutta.

Sahlstedtin mukaan työntekijöistä, joita tarvitaan tapahtumiin paljon, jopa kilpaillaan tapahtumien välillä.

– Ravintolahenkilöstön, turvallisuushenkilöstön ja tapahtumien teknisen henkilöstön keskuudessa se osaajapula ehkä konkretisoituu.

Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus edustaa laajalti koko tapahtuma-alaa kulttuuri mukaan lukien. Kuvassa Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Maria Sahlstedt. Kuva: Jukka Salminen

Sahlstedin mukaan alalla on vahva tekemällä oppimisen kulttuuri, ja näiden erityisosaajien menettäminen on erityisen kova isku.

– Jos tällaiset osaajat ovat korona-aikana vaihtaneet muihin töihin, poistuneet tapahtuma-alalta, se on kriittistä osaamista, jota on todella vaikea nopeasti paikata.

Sahlstedin mukaan työvoimapula ei uhkaa tapahtumien toteutumista. Yritysten tilanteissa on kuitenkin eroja, hän toteaa.

– Osa on pystynyt toteuttamaan pitkän ja suunnitelmallisen rekrytointikauden ja saamaan työvoimaa, mutta kyllä meillä on paikka paikoin haasteita saada riittävästi työntekijöitä tapahtumiin. Se on saattanut näkyä palvelun laadun heikentymisenä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Pylkkänen: Työntekijöiden liikkuvuus lisääntynyt

Korona-aika vaikutti suomalaisiin työmarkkinoihin monin tavoin. Työntekijät muun muassa vaihtavat entistä rohkeammin työpaikkaa.

– Olemme huomanneet selvästi, että työntekijöiden liikkuvuus on lisääntynyt. Yli puolet työpaikoista täytetään työntekijöillä, jotka ovat jo töissä muualla. Työntekijät hakeutuvat toisiin yrityksiin, koska haluavat lisähaasteita ja vaihtelua, mutta myös lisää palkkaa, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen arvioi työntekijöiden liikkeelle lähdön olevan seurausta vaihtoehtojen kasvusta.

– Koska avoimia työpaikkoja on niin paljon, ihmisille tulee rohkeus siirtyä työstä ja tehtävästä toiseen.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kesäkuussa 2021 matalammin koulutetut työntekijät miettivät irtisanoutumista enemmän kuin ennen koronaa. Eroaikeet lisääntyivät etenkin läsnätyötä tekevillä.

Korkeakoulutetuilla ja etätyötä tekevillä yhtä merkittäviä muutoksia ei nähty, ja täysin etätöitä tekevillä irtisanoutumishalut jopa vähenivät.

Nyt tapahtuma-alan toimijat kertovat rautaisten ammattilaisten kadonneen alalta. Mutta minne työntekijät ovat menneet?

Työ ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan esimerkiksi sosiaalihuollon avopalveluissa työntekijämäärä oli vuoden 2022 tammi-maaliskuussa 16 000 suurempi verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Samalla majoitus- ja ravitsemisalalla työntekijöiden määrä laski 9 000:llä. Eniten työntekijämäärä kasvoi hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa.

Työntekijämäärä laski eniten kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä maa-, vesi- ja ilmaliikenteessä. Työntekijöitä oli 11 000 vähemmän kuin ennen koronaa. Jaetulle kolmossijalle ylsivät majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä talonrakentamisen toimiala, jossa työntekijämäärä laski 9 000:llä.

Koronan myötä myös etätöistä tuli entistä tiiviimpi osa työelämää ja osa-aikatyön osuus kasvoi. Osa-aikatyön lisääntyminen näkyy muun muassa siten, että tietyillä aloilla työntekijämäärä on kasvanut, mutta tehtyjen työtuntien määrä on pysynyt samalla tasolla kuin ennen koronaa.

Tehdyillä työtunneilla mitattuna kasvua oli eniten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Lasku oli suurinta majoitus- ja ravitsemustoiminnan työtunneissa, joissa työtunteja tehtiin 5, 8 miljoonaa työtuntia vähemmän kuin ennen koronaa.

Esimerkiksi ravintola- ja matkailualan työllisyyttä ovat omalta osaltaan parantaneet opiskelijat. Moni nuori valmistui korona-aikana, suuntasi oman alan töihin ja hakeutui pois alalta. Ala siis saattaa osittain haikailla myös työntekijöiden perään, jotka eivät olleet tulleet sille jäädäkseen.

Etenkin työntekijä- eli niin sanotuissa duunariammateissa tilanne on usein nurinkurinen: Samalla kun avoimia työpaikkoja on paljon, moni alan ammattilainen on myös työttömänä.

Kohtaanto-ongelmista eli samanaikaisesta avointen työpaikkojen ja työttömyyden korkeasta tasosta kärsivät etenkin majoitus-, ravitsemis- ja matkailutoiminta sekä rakentamisen toimiala. Alojen sisällä jakolinja muodostuu työntekijöiden ja toimihenkilöiden välille. Toimihenkilöillä kohtaanto-ongelmat ovat vähäisempiä.

Samalla kun ravintola- ja matkailualalla on paljon avoimia työpaikkoja, alalla on myös paljon työttömiä. Anniskelutyöntekijät palvelevat festivaaliasiakkaita Ruisrockissa. Kuva: Niko Kotiranta / Yle

Mistä tappioaloille saadaan osaajia?

TEM:n alivaltiosihteeri Pylkkäsen mukaan eri aloja kurittavan työvoimapulan ratkomisessa tarvittaisiin useita samanaikaisia toimia: Työperäisen maahanmuuton ja täsmäkoulutusten lisäämistä sekä ikäihmisten, osatyökykyisten, nuorten ja jo Suomessa asuvien maahanmuuttajien koko työvoimapotentiaalin hyödyntämistä.

Pylkkänen huomauttaa, että nykyisistä työntekijöistä kiinni pitäminen on kuitenkin kannattavampi sijoitus kuin uuden henkilöstön hankinta.

–Tärkeintä on pitää nykyinen työikäinen väestö työkykyisenä. Nyt meillä jää vuosittain vajaat 20 000 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle, ja näin suurta poistumaa pitää pystyä vähentämään merkittävästi.

Pylkkäsen mukaan yritysten rooli on tehtävässä keskeinen.

– Työhyvinvointiin pitää satsata. On nimenomaan työnantajien tehtävä järjestää työolot sellaisiksi, että työtä jaksaa tehdä päivästä toiseen, vaikka jokainen voi myös itse vaikuttaa hyvinvointiinsa, Pylkkänen painottaa.

Kun kilpailu työvoimasta kiristyy, toimialojen ja työnantajien tulee erottua edukseen. Tapahtumateollisuuden Sahlstedtin mukaan tapahtuma-alan kilpailuvaltti on monipuolisuus.

– Alan erityislaatuisuus, yllätyksellisyys ja hetkessä eläminen on aika harvinaista. Meillä on lainalaisuuksia, joita muilta toimialoilta ei löydy.

Alan vetovoimaisuuteen luottavat myös tapahtuma-alan yritykset. Varsinaiseen työntekijöiden houkutteluun Creative technologies oy:n operatiivinen johtaja Helle ei varsinaisesti usko.

– Uskon kaikkien meidän alamme työantajien haluavan tehdä parhaansa, että ihmiset, joita meidän alallamme on, viihtyvät ja pysyvät työkykyisinä.

Kolmea ravintolaa Turussa pyörittävän Vasikkaravintoloiden ravintoloitsija Antti Suhonen kertoo, että työvoimaa kesätapahtumiin on "revitty joka paikasta" ja myös perheen lapset on otettu mukaan talkoisiin.

Suhosen mukaansa alan houkuttelevuuden lisäämisessä eivät vippaskonstit auta.

– Yrittäjän pitää katsoa peiliin. Meidän täytyy luoda sellaiset suhteet, että nuorilla on hauskaa olla töissä, arvostetaan ja koitetaan auttaa heitä eteenpäin. Palkkauksen ja muiden asioiden pitää myös olla kunnossa, Suhonen summaa.

Vasikkaravintoloiden ravintoloitsija Antti Suhonen uskoo, että yritykset ovat avainasemassa alan kiinnostavuuden kasvattamisessa. Kuva: Niko Kotiranta / Yle

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan tapahtuma-ala tuotti vuonna 2019 eli ennen koronaa 1,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Ala työllisti kokopäivätöiksi muutettuna noin 15 000–19 000 henkilöä. Yritykset tuottivat arvonlisää 0,8–1,2 miljardia euroa.

Välilliset talousvaikutukset ovat merkittävästi suuremmat, sillä tapahtumakävijät käyttävät myös muita palveluita. Tapahtumateollisuus selvittää parhaillaan, paljonko tapahtumat tuovat rahaa paikallisten toimijoiden kassaan.

Miten monia aloja koetteleva työvoimapula pitäisi sinun mielestäsi ratkaista? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 19. heinäkuuta kello 23.00 :een saakka.

Lue lisää:

Markku Aalto on etsinyt työntekijää vuoden ja se kertoo paljon monien arkea haittaavasta työvoimapulasta: "Meillä hyysätään liikaa työttömiä"

Kokeile pärjäisitkö Mäkkärissä – ravintola-alalla ei ehkä pian suomen kieltä kuule, ja se johtuu palkasta ja työoloista

Ravintola-alan työvoimapula vaivaa kaikkialla Suomessa – sulkemisilta on pääosin vältytty

Hoitajapula ei ole vain ay-retoriikkaa tai kesän ongelma: nämä grafiikat näyttävät, millainen kriisi meitä odottaa vuonna 2040

Kaisa Uusitalo sai työpaikan säiliöauton kuskina työkkärin kautta ja se on erikoista – yrittäjät etsivät osaajansa mieluummin somesta

Suosittelemme sinulle