Hyppää sisältöön

Monessako tunnissa pitäisi ehtiä Jyväskylästä tai Kemistä Helsinkiin? Tyhjille maakuntalennoille on löytymässä ratkaisu muualta kuin siiviltä

Helsinki-Vantaan lentoasemalle olisi mahdollista päästä kolmessa tunnissa Kemistä, Kokkolasta ja Jyväskylästä, vaikka suoria lentoja ei olisikaan. Tiukentuvat ilmastotavoitteet karsinevat jatkossa osan valtion ostamista maakuntalennoista.

Osa valtion ostolennoista maakuntakentiltä voi korvautua matkaketjuilla, jolloin osa lentomatkasta korvataan busseilla tai junalla. Video: Jarkko Riikonen / Yle
Osa valtion ostolennoista maakuntakentiltä voi korvautua matkaketjuilla, jolloin osa lentomatkasta korvataan busseilla tai junalla. Video: Jarkko Riikonen / Yle

Voisiko Kemistä jatkossa matkustaa Helsinki-Vantaalle Oulun kautta niin, että ensimmäinen osuus matkasta tehtäisiinkin bussilla, jolla on lennonnumero?

Seuraava eduskunta ja hallitus joutuvat päättämään, minkälaisia yhteyksiä maakuntakentiltä ostetaan Helsinki-Vantaalle. Tämän vuoden lisätalousarviossa myönnettiin 17 miljoonaa euroa lentoliikenteen ylläpitämiseen Kokkola-Pietarsaaren, Joensuun, Kemi-Tornion, Kajaanin ja Jyväskylän kentiltä Helsinki-Vantaalle. Ostolennot jatkuvat kesään 2023 asti.

– Tällä hetkellä tehdään palvelutasomäärityksiä maakuntakeskuksien välisille, työhön liittyville yhteyksille. Lähtökohtaisesti tavoite on, että liikenne toteutuu markkinaehtoisesti, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Tiia Orjasniemi.

Palvelutasotavoitteiden määrittely valmistuu syksyllä 2022. Ellei markkinaehtoinen liikenne toteudu, valtio joutunee todennäköisesti jatkamaan ostoliikennettä vuodesta 2025 eteenpäin.

– Se voi olla muutakin kuin lentämistä. Katsomme kokonaisuutena kaikkia liikennemuotoja, sanoo Orjasniemi.

Ruotsalainen lentoyhtiö Amapolaflyg lentää Helsinki-Vantaalta Joensuuhun ja Tukholmasta Kokkola-Pietarsaaren kentälle. Yhtiö on voittanut Ruotsissa useita valtion hankkimia lentoreittejä. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

Valtion ostamilla maakuntalennoilla matkustajamäärät ovat jääneet vaatimattomiksi. Esimerkiksi Jyväskylän lennoilla on ollut keskimäärin viisi matkustajaa, Kokkola-Pietarsaaren ja Kemin kautta tehtävillä kolmiolennoilla keskimäärin 14 matkustajaa. Eniten matkustajia on ollut Kajaanin ja Helsinki-Vantaan välisellä reitillä.

Ostolennoilla on turvattu, että maakuntakentiltä pääsee Helsinki-Vantaalle alle kolmessa tunnissa.

Etelä-Suomessa lentomatkustus saattaa vähentyä pysyvästi

Koronapandemia on opettanut liikematkustajat etätyökulttuuriin, ja esimerkiksi Joensuussa on arvioitu, että liikematkustus voi vähentyä koronapandemian jälkeen pysyvästi jopa 30 prosentilla.

Valtion omistama lentoasemayhtiö Finavia on jo pidempään halunnut eroon tappiollisimmista maakuntakentistä.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoi Ylen haastattelussa maaliskuussa 2021, että lentoliikenteessä tulisi miettiä erilaisten matkaketjujen perustamista. Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen kritisoi Helsingin Sanomissa, että valtion varoilla tuettavat lennot maakuntiin (siirryt toiseen palveluun) (hs.fi) ovat kalliita, tehottomia ja aiheuttavat turhia päästöjä.

Ensimmäiset eri liikennemuodot yhdistävät matkaketjut saattavatkin syntyä valtion ostamille reiteille, joissa matkustajia on vähiten.

Linja-autolla matkan aloittaville vaihtoa lentokoneeseen voitaisiin nopeuttaa tarjoamalla lentoasemalla nopeutettu lähtöselvitys- ja turvatarkastus. Finnair tarjoaa tällaista palvelua Tampereelta ja Turusta Helsinki-Vantaalle tuleville bussimatkustajille, jotka ovat valinneet lennon korvaavan kuljetuksen.

Toisaalta ilmastotavoitteet ohjaavat matkustajia raideliikenteeseen. Esimerkiksi Jyväskylästä olisi mahdollista ehtiä Tampere-Pirkkalasta ja Helsinki-Vantaalta lähteville aamulennoille, mikäli VR aloittaisi Helsingin ja Jyväskylän välisen edestakaisen yöjunayhteyden. Käytännössä useat aamulennon matkustajista ovat jo siirtyneet muihin matkustusmuotoihin, eli ajavat omalla autolla Helsinki-Vantaalle.

Kokkola-Pietarsaaren lentomatkustajien matka-aika pitenisi noin puolella tunnilla, jos matka alkaisi bussikuljetuksella Vaasan lentoasemalle. Nykyisillä Kemi-Tornion kautta kiertävillä kolmiolennoilla matka kestää pisimmillään kaksi tuntia 25 minuuttia, suorilla lennoilla pääsee Helsinki-Vantaalle tunnissa.

Finnairin lentoja korvaavat bussit lähdössä Helsinki-Vantaalta Tampereelle ja Turkuun. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

Junien ja lentojen yhdistely matkaketjuiksi on Keski-Euroopassa edennyt Suomea huomattavasti ripeämmin.

Saksan rautatieyhtiö Deutsche Bahn liittyy elokuun alussa lentoyhtiöallianssi Star Alliancen kumppaniksi (siirryt toiseen palveluun). Allianssiin kuuluvat lentoyhtiöt voivat myydä aiempaa kattavammin junamatkoja osana matkaa. Junissa on myös lennonnumero, ja junamatkoista saa pisteitä lentoyhtiöiden kanta-asiakasohjelmissa.

Tavoite maakunnista Helsinkiin 3–5 tunnissa

Valtakunnallisessa Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on linjattu, että matka-aika maakunnista Helsinkiin olisi enintään kolme tuntia. Tarvittaessa valtio pyrkii huolehtimaan tavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joista junamatka kestää kauemmin.

Etätyön yleistyessä liikenne- ja viestintäministeriössä pohditaan, tulisiko työhön liittyvien matkojen palvelutasotavoitteissa käyttää enemmän tarveharkintaa. Tällöin joiltain alueilta matka-aika voisi olla pidempi.

– Ruotsissa tavoite on asetettu 3–5 tuntiin. Siinä käytetään tarveharkintaa, mikä on matkan syy ja millä välillä matkaa tehdään, sanoo Tiia Orjasniemi.

Orjasniemen mukaan myös tarveharkintaa joudutaan tekemään viimeistään siinä vaiheessa, kun selviää, paljonko rahaa on käytettävissä ostoliikenteeseen. Nykyisistä valtion ostoreiteistä lennot Kajaaniin voisivat todennäköisimmin toimia markkinaehtoisesti ilman tukea.

Kannattavia olisivat todennäköisesti myös lennot Joensuuhun, Poriin ja Savonlinnaan, mutta vasta vuosikymmenen loppupuolella, kun uudet sähkölentokoneet aloittavat reittiliikenteessä. Sähkölentokoneella tuotettavan lennon hinnan on arvioitu olevan merkittävästi alhaisempi kuin perinteisillä polttomoottorikoneilla.

Koronapandemian aikana valtio on käyttänyt ostolentoihin liki 40 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio on tukenut lentoasemayhtiö Finavian toimintaa.

Lue lisää:

Valtion tukemat reittilennot viideltä maakuntakentältä jatkumassa keväälle 2023

HS: Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka puolustaa valtion tukea maakuntien lentoliikenteelle

Kotimaan lentoliikenne voi näyttää koronan jälkeen kovin toisenlaiselta – Useita lentoasemia uhkaa alasajo

Valtio aikoo pääomittaa lentokenttäyhtiö Finaviaa 350 miljoonalla eurolla

Koneessa viisi matkustajaa, tonni tukea jokaisesta – Jyväskylän ja Savonlinnan lennoilla vähiten väkeä

Taksilentoja, junaan ja bussiin lentolipulla? Kotimaan lentomatkustukseen tulossa suuri murros, jos lennot eivät palaa koronan jälkeen kannattaviksi

Suosittelemme sinulle