Hyppää sisältöön

Ruotsalaiset lyhentävät pitkistä lainoistaan vain osan – Ruotsalaisprofessori: Ei ole mitään ideaa kuolla rikkaana ja velattomana

Ruotsissa asuntolainoilla on lyhentämispakko, mutta lainoja lyhennetään kuitenkin paljon löyhemmin kuin Suomessa. Ruotsin keskusta ehdotti silti lyhennysten höllentämistä. Professori John Husslerin mukaan koko lyhennysten sääntely on turhaa.

Turistien suosima vanhakaupunki kuuluu Tukholman arvoalueisiin. Asuntojen hinnat ovat Tukholmassa karanneet monien tavoittamattomiin. Kuva: Linda Söderlund / Yle

VISBY Ruotsalaisten lähes ikuiset sadan vuoden asuntolainat ja olemattomat lyhennykset hämmentävät suomalaisia.

Lainoja kyllä lyhennetään Ruotsissakin, selviää kierroksella visbyläisessä puistossa.

Matias Holtmer maksaa puolisonsa kanssa lainanlyhennyksiä vapaaehtoisesti.

– Meidän ei ole pakko lyhentää asuntolainaa, mutta lyhennämme silti. Haluamme, että laina loppuu joskus.

Hänen mukaansa lainoja on hyvä lyhentää, muutoin ihmisille kertyy liikaa velkaa.

– Monille on vaikea ostaa asunto, joten olisi hyvä, jos lyhennykset pysyvät ennallaan mutta asunnonostoon vaadittaisiin pienempi käsiraha. Se on nyt 15 prosenttia vanhoissa asunnoissa.

Elita Strömberg ei ole vielä lyhentänyt kolme vuotta sitten ottamaansa asuntolainaa. Ensin korona-aikana lainoja ei tarvinnut lyhentää ja nyt hänellä on vielä yksi lyhennysvapaa vuosi opiskelun takia.

– Ensiasunnon ostajan on vaikea lyhentää lainaa, kun talous ei ole vielä kovin vakaa eikä ole ehtinyt säästää. Minusta lainan lyhentäminen on kuitenkin tärkeää, ettei velkavuori kasva.

Pontus Nordfjell on lyhentänyt asuntolainaa aluksi enemmän ja nyt vähemmän.

– Inflaatio alkaa syödä velkaa.

Hänen 60 vuoden lainastaan on jäljellä 55 vuotta.

Pontus Nordfjell lyhentää 60 vuoden asuntolainaa. Kuva: Hannele Muilu / Yle

Moni maksaa pelkkiä korkoja

Ruotsin keskustan puheenjohtaja Annie Lööf ehdotti, että lainojen lyhentämispakkoa pitäisi keventää. Se helpottaisi kotitalouksia, kun korot nousevat ja inlaatio syö ostovoimaa.

Ruotsiin tuli lainojen lyhentämispakko muutama vuosi sitten. Lyhentäminen on kuitenkin edelleen paljon väljempää kuin Suomessa. Luottoa pitää lyhentää kunnes puolet asunnon arvosta on maksettu, sen jälkeen voi maksella pelkkiä korkoja. Näin useimmat tekevätkin.

Lööf haluaisi poistaa viimeksi tehdyn kiristyksen, jonka mukaan luottoja pitää lyhentää ylimääräinen prosenttiyksikkö, jos asuntolaina on suurempi kuin 4,5-kertainen velallisen bruttotuloihin nähden. Rahoitustarkastus voisi keskustan mielestä harkita myös koko lyhentämispakon laittamista tauolle taloustilanteen takia. Keskusta on oppositiossa oleva pikkupuolue, joten aloite on lähinnä keskustelunavaus.

Professorin mukaan lyhennyspakosta kärsivät nuoret

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori John Hassler kannattaa helpotuksia lainojen lyhentämiseen. Hänen mukaansa nykyinen lyhentämispakko rasittaa erityisesti nuoria. Asuntolainaa pitää lyhentää alussa nuorena, vaikka myöhemmällä iällä siihen olisi paremmin varaa.

– Se on minusta aivan väärin ajateltu. Nuorten talouksilla on usein tiukkaa, mutta myöhemmin tilanne paranee. Se ei ole oikea aika lyhentää lainoja. Kun asema työmarkkinoilla on vakiintunut ja palkka alkanut nousta, on aika lyhentää lainaa.

Lainanlyhennys haukkaa professorin mukaan nuorilta liian suuren osan tuloista. Samalla heidän mukanaan suljetaan pois iso joukko asuntomarkkinoilta.

Hassler olisi valmis poistamaan lyhentämispakon kokonaan.

– Viranomaisten ei tarvitse päättää lyhentämisestä, siitä voisivat päättää pankit yhdessä lainansaajien kanssa.

Pitkän asuntolainan kanssa ei ole tarkoitus kituuttaa niin, että laina tulee maksetuksi vanhana.

– Ei ole mitään ideaa siinä, että kuolee rikkaana, niin että silloin kaikki lainat olisi maksettu ja asunnolla suuri arvo.

Käytännössä pitkät esimerkiksi 50 vuoden asuntolainat vaihtuvat uusiin, kun ihmiset vaihtavat asuntoa. Vanha laina maksetaan pois ja uudelle asunnolle otetaan uusi laina. Malli toimii hyvin niin kauan kuin asunnon hinta ei putoa.

Jos velkaisen asunnon omistaja kuolee, perijä saa asunnon velkoineen.

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori John Hassler ei pidä viranomaisten sääntelyä lainojen lyhentämisessä tarpeellisena. Hassler oli haastateltavana purjeveneessä, jolla hän saapui Visbyhyn. Kuva: Hannele Muilu / Yle

Hassler uskoo, että lyhennyspakko vielä poistuu. Ruotsin rahoitustarkastus ei kylläkään näe nyt tarvetta muutokselle. Pääjohtaja Erik Thedéen totesi Svenska Dagbladet -lehdessä, että olisi kummallista, jos samaan aikaan kun keskuspankki nostaa korkoa kiristääkseen taloutta, toinen viranomainen tekisi vastakkaisen päätöksen.

Jos luottoa on yli 70 prosenttia asunnon arvosta, vuodessa pitää lyhentää kaksi prosenttia lainasummasta. Kun luotto on 50–70 prosenttia asunnon arvosta, lainaa on lyhennettävä prosentilla vuodessa. Lyhennyspakolla halutaan estää ruotsalaisten liiallista velkaantumista.

Ruotsissa pankki voi muuttaa lainan marginaalia, Suomessa ei

Suomessa lainoja otetaan alle 30 vuodeksi ja ne on tarkoitus maksaa kokonaan pois.

Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo, että Suomessa on kurinalainen lyhennyskulttuuri. Tähän saattavat vaikuttaa historiassa olleet kriisit.

– Systeemi on sillä tavalla erilainen, että Suomessa pankki ei voi yksipuolisesti muuttaa marginaalia kun taas Ruotsissa voi. Jos laina-aika on lyhyempi niin silloin voi olla tällainen sääntely. Pidempi laina-aika vaatii sen, että pankki pystyy reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen ja voi yksipuolisesti nostaa marginaalia.

Hän kertoo, että kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset itse valitsevat mieluummin Suomen mallin. Asuntovelalliset haluavat lyhyemmät laina-ajat, kun samalla tiedetään, että pankki ei voi muuttaa marginaalia.

Kun lyhennyksiä maksetaan vähemmän, rahaa jää muuhun käyttöön. Se on yksi syy siihen, että ruotsalaisilla on enemmän varallisuutta. Rahaa jää paitsi kulutukseen myös sijoittamiseen. Ruotsalaiset ovat myös tottuneempia sijoittajia ja heillä on enemmän riskinottohalua.

Asuntojen hinnat ovat nyt nousseet pitkään varsinkin pääkaupunkiseudulla.

– He ovat vaurastuneet historiassa, mutta mikään ei takaa, että asuntojen hinnat jatkavat nousuaan.

Jos myyntivaiheessa asunnon arvo onkin laskenut, velkoja jää niskaan.

– Lisäksi pitkä laina-aika lisää velkaantumista ja riskejä. Pitkät lainat ovat keskimäärin isompia, Keskinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 18.7. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle