Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vaikutukset maatalouteen saattavat rohkaista viljelyalojen lisäämiseen Suomessa.
Monien viljojen hinnat ovat olleet ajoittain selvästi viime vuosina totuttuja korkeammat. Jos sadosta odotettavissa olevat hinnat ovat riittävät, voivat maatalousyrittäjät alkaa viljellä kesantopeltojaan jo seuraavina kasvukausina.
– On jokaisen tilan omakohtainen päätös, otetaanko kesantopeltoja viljelyyn aktiivisesti. Varmasti sitä suunnitellaan tällä hetkellä, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton vilja-asiamies Max Schulman.
Vaikka Suomessa on kymmenien vuosien ajan patisteltu peltojen poistamiseen tuotannosta ja jopa metsittämiseen, nopeasti viljelykelpoiseksi saatavaa reserviä on vielä melko runsaasti.
Pakettipellot jo metsinä, mutta kesantoja laitettavissa viljelykuntoon
– Jos meillä on 200 000 - 230 000 hehtaaria kesantopeltoa, niin 100 000 hehtaaria voitaisiin ottaa aktiivisempaan viljelyyn aivan varmasti. Jos sitä peilaa vilja-alaan, kyseessä on vajaan kymmenen prosentin lisäys. On vaikea ennustaa, mitä kasveja sitten viljeltäisiin.
Kaikkiaan Suomessa on peltopinta-alaa runsaat kaksi miljoonaa hehtaaria. Tästä hieman yli puolet on viljoilla, öljykasveilla ja valkuaiskasveilla.
Schulman kuitenkin korostaa, että toiminnan on oltava kannattavaa. Kannattavuutta ovat heikentäneet etenkin polttoaineiden ja lannoitteiden kallistuminen.
Paljon puhutussa luomutuotannossa monia nyt kallistuneista lannoitteista ei kuitenkaan käytetä lainkaan. Onko lannoitteiden kalleus ollut omiaan ajamaan tiloja luomutuotantoon?
Ekologinen tuotanto ratkaisu apulantalaskuun?
– Tässä vaiheessa ei ole vielä näkynyt. Se ei ole pelkästään kustannukset, joiden perusteella tehdään päätöksiä, vaan myös mitä markkinatuotoilla saadaan.
Schulmanin mukaan luomumarkkina ei ole toiminut niin myönteisesti kuin tavanomainen.
– Covidin takia luomupuolella hintakehitys on ollut hieman mollivoittoinen. Veikkaisin, että kun uusi CAP-kausi alkaa ensi keväänä, moni tekee laskelmia, kannattaisiko siirtyä. Mutta samalla epäilen, että meillä taitaa olla jokunen luomutila, joka miettii, jatkaako luomuna, vai lähteekö takaisin tavanomaiseen viljelyyn.
CAP _(_engl. Common Agricultural Policy) tarkoittaa Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa ja -tukijärjestelmää.
Suomessa moni viljelijä on kuitenkin tuotantotavan valintaa isomman ratkaisun äärellä.
– Suurin haaste on se, että moni tila miettii, jatkaako ollenkaan. Tämä on todellisin haaste tällä hetkellä, kuinka moni tila lopettaa leikin täysin, Schulman toteaa.