Hyppää sisältöön

Viljasato on nyt loppukesän säiden armoilla – loimaalaisviljelijä Pekka Eskolan pelloilla suurimmat sato-odotukset kuivahtivat helteisiin

Satokausikatsauksen mukaan vilja on varttunut Suomessa pääosin hyvin. Sadevaihtelut ovat olleet kuitenkin suuria, ja ongelmia alkaa olla alueilla, joille ei ole vettä riittänyt helteiden aikaan.

Kuiva kesä on laskenut viljan satoennustetta Loimaan seudulla, sanoo maanviljelijä Pekka Eskola. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Viljelijä Pekka Eskola kuopii kengällään maata vehnäpellon nurkassa Loimaan Mellilässä. Pöly lentää, eikä kosteudesta ole tietoakaan.

Keväällä kaikki näytti vielä hyvältä, mutta liian pitkä hellejakso kuivatti pellot. Mitättömistä sateista ole juurikaan apua ollut.

– Muutaman kymmenen kilometrin päässä on tullut paikoittain jopa liikaa vettä, mutta yleisesti koko seutukuntaa vaivaa kuivuus, tuskailee Eskola.

Nyt näyttää siltä, että satoennustetta pitää rukata alaspäin, sillä kesä on jo pitkällä.

Eskolalla on tuntumaa siitä, että ohra on kärsinyt eniten.

– Siinä ei ole sivuversoja niin kuin normaalina vuonna. Kun tuli kuivuus, sivuversot eivät ehdi täyttymään, Eskola täsmentää.

Loimaan seudulla viljapeltoja riittää. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Varsinais-Suomen ja koko Etelä-Suomen sademäärien suuri vaihtelu on poimittu myös ProAgrian tuoreeseen kasvukausikatsaukseen (siirryt toiseen palveluun).

Pääosa kevätviljoista on ProAgrian keräämien havaintojen mukaan hyvässä kasvussa koko maassa. Kasvustot ovat tähkällä tai tulossa tähkälle.

Suurin hajonta kasvustoissa on Etelä-Suomessa, missä kuivuutta on kärsitty eniten. Hyviä kasvustoja on ollut Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eniten hajontaa on ollut herneen ja härkäpavun kasvussa koko maassa.

Rypsi ja rapsi ovat kukassa, mutta paikoin on raportoitu lyhyestä kukinta-ajasta. Herneeseen on muodostumassa palkoja. Pääosa herneistä on ProAgrian mukaan hyvännäköisiä ja tiheitä.

Maanviljelijä Juha Hakalan lypsytilalla Kiukaisissa lehmiä ruokitaan nurmisäilörehulla. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Ensimmäinen säilörehusato on tallessa

Nautakarjatiloilla nurmen kasvulla on iso merkitys ja vaikutus siihen, mitä tilalla eläimille ensi talven aikana syötetään.

Euran Kiukaisissa lypsylehmätilaa pyörittävä Juha Hakala on tyytyväinen ensimmäiseen säilörehusatoon.

– Nurmet lähtivät hyvin kasvamaan, tuli kosteutta ja lämpöä kun sen aika tuli. Ensimmäinen sato oli laadullisesti ja määrällisesti tosi hyvä, Hakala iloitsee.

Kun ensimmäinen kierros säilörehu-urakassa on takana, suunnitellaan jo seuraavaa. Hellejakso ja sen päälle tullut kuivuus on hidastanut nurmen kasvua.

Juha Hakala toivoo nyt, että vettä alkaisi sataa maahan asti myös heidän kulmillaan Kiukaisissa.

ProAgrian kasvukausikatsauksen mukaan ensimmäinen säilörehusato oli määrältään ja laadultaan hyvä koko maassa.

Keltainen väri kertoo, että kuivuus kiusaa Juha Hakalan tilan nurmella ja laitumella. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Toiveissa kolme satoa

Eteläisen Suomen nautatiloilla kerätään normaalisti kolme säilörehusatoa. Jos kuivuus jatkuu, satojen määrä voi jäädä kahteen.

Jos näin käy, nautatiloilla tulee pohdittavaa siitä, kuinka nautojen ruokahalu tyydytetään tulevan talven aikana.

Juha Hakalan mukaan silloin pitää turvautua viljapohjaiseen rehuun ja sen hinta on ollut hyvässä nousussa.

Kuivaa heinää saatiin korjattua juhannuksen jälkeisen kahden viikon aikana kuumissa olosuhteissa. Kuivaheinäsato on ollut kohtalaisen hyvä koko maassa, paitsi Oulun seudulla, jossa sato on jäänyt ProAgrian mukaan välttäväksi.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 14. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Kevätviljat hyvässä kasvussa Pohjois-Savossa, mutta ennustetut sade- ja ukkoskuurot voivat verottaa viljan hyviä sato-odotuksia

Pirkanmaan viljasadosta ennakoidaan keskimääräistä – säätila tästä eteenpäin ratkaisee paljon

Suosittelemme sinulle