Hyppää sisältöön

Kun patteriradio räsähtää, Janne Kommonen tietää lähellä salamoivan – Suomessa on vain kymmeniä hänen kaltaisiaan, joiden työ auttaa tutkijoita

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan myrskybongausryhmä tekee yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa ja kerää tarkasti dokumentoitua ainestoa tutkijoiden hyödynnettäväksi.

Laajat peltoaukeat ovat hyviä paikkoja myrskyjen seuraamiseen, tietää Janne Kommonen.
Karjalohjalla asuva Janne Kommonen on intohimoinen myrskybongaaja. Parhaat katselupaikat ovat peltoaukioiden kaltaisia avoimia alueita. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Vesa Marttinen,
Oskari Räisänen

Myrskybongaaja Janne Kommonen avaa radion, josta kuuluu pelkkää kohinaa. Jos lähiseudulla välähtää salama, radion kohinan seasta kuuluu pieni räsähdys.

– Tästä on suuri apu, sillä meidän silmät ja korvat eivät näe ja kuule kaikkea. Radio kertoo, että jossain salamoi. Jyrinästä voi sitten laskea etäisyyttä ja räsähdyksistä voi seurata salamoinnin tiheyttä, Kommonen kertoo.

Paristokäyttöinen radio, jolla voi kuunnella am-taajuuksia, on hyödyllinen apuvälinen myrskybongauksessa.
Paristokäyttöinen radio, jolla voi kuunnella AM-taajuuksia, on mainio apuväline myrskybongaajalle. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Janne Kommonen kuuluu tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan myrskybongausryhmään. Ryhmä koostuu muutamasta sadasta harrastajasta, jotka ovat keskivertoa kiinnostuneempia sään ääri-ilmiöistä, kuten myrskyistä, ukkosesta ja salamoinnista.

Perusharrastajien lisäksi ryhmässä on joitain kymmeniä Kommosen kaltaisia aktiiveja, jotka ovat valmiita ajamaan satoja kilometrejä hyvän ukkossolun perässä.

– Suomen kesässä on noin kymmenen hyvää päivää, jolloin ukkosia on mahdollista nähdä. Valmistaudun niihin etukäteen seuraamalla tarkkaan sääennusteita ja ukkosrintamien kehittymistä, Kommonen kertoo.

Kun sopiva hetki on kohdalla, tavarat kerätään kasaan ja lähdetään liikkeelle. Kommonen ottaa mukaan patteriradion lisäksi ainakin taulutietokoneen eli tabletin, useita erilaisia kameroita sekä laadukkaan mikrofonin ja audiotallentimen.

– Harvinaisten sääilmiöiden kokeminen on tietenkin se suurin juttu, mutta myös sen tallentaminen on tärkeää. Ja tietenkin myös se jahtaaminen. Se, että löydät oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.

Janne Kommonen tallentaa myrskyhavaintojaan erilaisilla kameroilla ja mikrofoneilla.
Janne Kommonen ottaa myrskyreissuille mukaan aina myös mikrofonin ja audiotallentimen, jolla ukkosen jyrinät saa talteen. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Onnistunut valokuva vaatii bongaajalta kärsivällisyyttä

Kangasalalainen myrskybongaaja Ari Rintala valokuvaa ukkosta pääosin omaksi ilokseen. Hän tavoittelee myrskybongausreissuillaan kauniiden valokuvien ikuistamisen lisäksi elämyksiä luonnossa olemisen ilosta.

– Jos ukkonen tulee oikein kohti, sen edessä ihminen tuntee itsensä melko pieneksi. Ja se onnistunut valokuva on tietenkin piste i:n päälle.

Valokuvan ajoittaminen on hankalaa, joten kamerakäden liipasinsormen tulee olla herkällä. Rintala hyödyntää kuvauksessa kameran sarjakuvausominaisuutta.

– Muutama vuosi sitten, kun rappusilla kuvasin, otin yli neljäsataa kuvaa, joista neljässä oli salama.

Rintalan mukaan myrskybongaajan paras apuväline onkin bongaajan oma kärsivällisyys, sillä hutireissuja tulee paljon.

– Silloin se onnistumisen ilo on aina suurempi, kun saa sen hyvän kuvan tai kokemuksen. Hienoja nämä hetket ovat, vaikka ei mitään saisikaan.

Myrskybongaaja Ari Rintala on Kangasalan Pelisalmen rannalla valmiina ottamaan valokuvaa mikäli salama iskee.
Kangasalan Pelisalmen rannalla ukkoseen viittaavista ennusteista huolimatta säästyttiin tänä aamuna kuivana. Kuva: Oskari Raisanen / Yle

Bongaajien työstä hyötyä tutkijoille

Oman viehätyksensä harrastukseen tuo sen yleishyödyllisyys. Ursan myrskybongaajat tekevät yhteistyötä muun muassa Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Jos meteorologit ennustavat tietylle alueelle vaikkapa raekuuroja, myrskybongaajat saattavat käydä paikalla dokumentoimassa tilanteen ja kertomassa, tuliko siellä oikeasti rakeita.

– Me olemme ne silmät ja korvat kentällä. Näin Ilmatieteen laitos pystyy kehittämään omia palvelujaan, ja se auttaa ennakoimaan myös vaikkapa pelastuslaitoksen varautumista, Janne Kommonen sanoo.

Samalla tavalla ryhmäläiset dokumentoivat esimerkiksi salamaniskuja ja myrskytuhoja. Havaintokertomukset ja kuvat voi tallentaa Ursan Taivaanvahti.fi-palveluun (siirryt toiseen palveluun), josta niitä voi hyödyntää edelleen esimerkiksi tieteellisessä tutkimuksessa.

Terhi Törmälä ikuisti tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ukkosta ja salamointia Imatran Immalanjärvellä.
Terhi Törmälä ikuisti tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ukkosta ja salamointia Imatran Immalanjärvellä. Kuva: Terhi Törmälä / Taivaanvahti

Voit keskustella aiheesta torstaihin 14. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

34 melojaa joutui pulaan kajakeissaan Saimaalla: "Ihan emme ehtineet ukkosen alta pois"

Myrskybongari: Tällaista ei ennen ole nähty – tänään on monen myrskybongarin unelmien päivä, kun ennätystuuli nostattaa aallot huippuunsa

Suosittelemme sinulle