Hyppää sisältöön

Kerro ensin järjestyksenvalvojalle, ohjeistetaan usein festareilla – Mona Blingiä se ei auttanut, ja nyt hän kysyy, miksi

Häirintään puuttuminen festareilla on koettu sosiaalisen median keskusteluissa viime aikoina riittämättömäksi, mutta tapahtumajärjestäjien mukaan jokainen häirintätapaus otetaan vakavasti.

Festareilla ilmenevä häirintä on yleensä verbaalista ja seksuaalissävytteistä. Kuva: Nelli Kenttä / Yle

Festarikesä ei ole vielä ohi: tulevina viikonloppuina Nordic Live Productions järjestää Kokkolassa, Vaasassa ja Seinäjoella vielä kolme festivaalitapahtumaa, joihin odotetaan tuhansia kävijöitä.

Monen kotimaisen tapahtumajärjestäjän tapaan kuitenkin myös Kokkolan Viinijuhlilla, Solar Soundissa ja Vaasa Festivalissa häirintään ja syrjintään puuttuminen ovat nousseet tapahtumien yhteydessä pinnalle.

– Meillä on tosi tiukka nollalinja, ettei minkään näköistä häirintää hyväksytä tai haluta, jotta kaikille olisi turvallinen tila olla, sanoo vastaava tuottaja Jenna Fyhr.

Fyhrin mukaan häirintätapauksia tulee festarijärjestäjien tietoon vuosittain suhteellisen vähän.

Vakavampia tapauksia varten festivaalit ovat palkanneet käyttöönsä häirintäyhteyshenkilön ensimmäistä kertaa vuosi sitten.

Ensijaisesti häirintätapauksissa festareilla tulee Fyhrin mukaan ottaa yhteys järjestyksenvalvojiin.

– Meidän kaikki järjestyksenvalvojat on myös koulutettu siihen, miten suhtautua tällaisiin tilanteisiin, että minkäänlaista vähättelyä ei pitäisi heidän toimestaan tulla, Fyhr sanoo.

Kirjailija ja HLBTQ-aktivisti Mona Bling kuitenkin toivoo, että järjestyksenvalvojat puuttuisivat häirintään tehokkaammin.

Häirintä Ruisrockissa herätti pettymyksen järjestyksenvalvojaan

Blingin kertomus on herättänyt sosiaalisessa mediassa keskustelua muun muassa siitä, minkälaiset järjestyksenvalvojien valmiudet puuttua häirintään ovat.

Ylelle hän kertoo pettyneensä järjestyksenvalvojan toimintaan tilanteessa, jossa hän sai yhdessä ystävänsä kanssa kuulla muun muassa seksistisiä ja transfobisia kommentteja toisilta yleisön jäseniltä.

Mona Blingin mukaan hänen ja hänen ystäviensä häirintä alkoi Ruisrockin Niittylavan VIP-alueella, kun Blingin ystävä pyysi, ettei viereinen humalaisen oloinen porukka tönisi heitä. Bling jakoi kokemuksensa ensimmäiseksi seuraajilleenInstagram-julkaisussaan.

Jo ennen keikan alkua porukka oli Blingin mukaan muun muassa tuuppinut heitä ja käyttäytynyt levottomasti.

– Mun ystävä sitten huomautti heitä siitä, jonka jälkeen he alkoivat huorittelemaan häntä.

Blingin puuttuessa ystävänsä kokemaan asiattomaan kohteluun, alkoivat kommentit pian kohdistua myös häneen.

– Sen jälkeen tämä jäbä alkoi uhkailemaan mua väkivallalla ja transfobisilla kommenteilla esimerkiksi väärinsukupuolittamalla, Bling kertoo.

Pian tapahtuneen jälkeen Bling ja hänen ystävänsä lähtivät hakemaan järjestyksenvalvojaa, joille he selittivät tilanteen. Järjestyksenvalvoja meni jututtamaan häiritsevää joukkoa, mutta huomautus jäi lyhyeksi.

– Kuulin ystävältäni, että tämä järjestyksenvalvoja oli lähinnä todennut, että täällä on ilmeisesti uhkailtu jotain naisia.

– Tämä joukko nuoria miehiä tyttöystäviensä kanssa oli sitten kieltänyt, että mitään olisi tapahtunut ja järjestyksenvalvoja oli vain kävellyt pois paikalta, Bling toteaa.

Blingin mukaan järjestyksenvalvoja ei suorittanut tapahtuman johdosta mitään toimenpiteitä, eikä poistanut häiritseviä henkilöitä VIP-alueelta saati festarialueelta.

– Siinä hetkessä tuntui tosi pahalta, että tämmöiset valkoiset cis-heteromiehet saavat tehdä ihan mitä haluavat: saavat käyttäytyä väkivaltaisesti, uhkailla, olla transfobisia, ja se heidän festarikokemuksensa laitetaan mun olemassaolon ja turvallisuuden edelle, Bling sanoo.

Mona Bling (toinen. vas.) on aikaisemmin puhunut HLBTQ-oikeuksista muun muassa Ylen Aurora -tulevaisuustapahtumassa vuonna 2021. Kuva: Tomi Hänninen / Yle

Järjestyksenvalvojien valmius puuttua häirintään riippuu yrityksestä ja tapahtuman luonteesta

Turvallisuusalan ammattiliiton puheenjohtaja Arttu Korhosen mukaan järjestyksenvalvojan koulutuksessa käsitellään laajasti erilaisten perusoikeuksien huomioiminen työtehtävissä.

Järjestyksenvalvojakortinsaa poliisilta suorittamalla järjestyksenvalvonnan peruskoulutuksen, jonka kesto on yleensä noin 40 tuntia.

Aina järjestyksenvalvojan koulutusta ei kuitenkaan vaadita.

– Tilaisuuden laajuus ja luonne huomioon ottaen sekä muusta erityisestä syystä tilaisuuden toimeenpanopaikan paikallispoliisi voi hyväksyä järjestyksenvalvojaksi yksittäiseen tilaisuuteen myös henkilön, jolla ei ole järjestyksenvalvojan koulutusta, Korhonen vastaa sähköpostitse.

Luotettavuuden ja rehellisyyden puute sekä esimerkiksi rikoksiin syyllistyminen voivat kuitenkin olla este järjestyksenvalvojaksi hakemiselle. Tarvittessa poliisi voi myös evätä hakemuksen.

Mutta minkälaiset valmiudet järjestyksenvalvojilla sitten on puuttua ahdistelutapauksiin?

– Lähtökohtaisesti sanoisin, että samanlaiset kuin mihin tahansa häiriökäyttäytymiseen tapahtumissa.

Korhosen mukaan järjestyksenvalvojien koulutus häirintään riippuu pitkälti tapahtumien luonteesta sekä tapahtumaturvallisuutta tuottavista yrityksistä.

– Mahdollista epäasiallista käytöstä osakseen kokevan pitäisi tuoda asia järjestyksenvalvojille tietoon, jotta sellainen voidaan tunnistaa ja mahdollisuuden mukaan puuttua ja selvittää, Korhonen vastaa.

Häirintäyhteyshenkilöt ovat festareilla uutta – ja vaativat vielä kehittämistä

Tuska-festivaaleilla ja Ruisrockissa ensimmäisenä häirintäyhteyshenkilönä työskennellyt Tellervo Kraft on toiminut häirintäyhteyshenkilönä kesän ajan.

Häirintäyhteyshenkilöksi on mahdollista hakea ilman erityiskoulutusta. Kraft itse palkattiin Tuska-festivaaleille kuitenkin nimenomaan sosiaali- ja terveysalan taustansa vuoksi.

– Mielestäni ehdottomasti tämän kesän kokemukseni jälkeen häirintäyhteyshenkilöiltä pitäisi vaatia jonkinlaista sosiaali- ja terveysalan koulutusta, Kraft sanoo.

Kraftin mielestä musiikki-alan tapahtumissa on vielä kehitettävää siinä, miten ihmiset osaisivat hakea apua häirintäyhteyshenkilöiltä.

Esimerkiksi Tuskassa Kraft sai suunnitella tehtävänsä pitkälti itse. Häirintäilmoituksia festareilta tuli Kraftin tietoon kourallinen.

– Ruisrockissa taas palautetta tuli vähän joka paikkaan eli tuntuu, että se markkinointi ei ollut niin onnistunut siinä, että ihmiset osaisivat hakea minua auttamaan.

Ruisrockin kävijämääriin nähden ilmoituksia tuli kuitenkin Kraftin mukaan vähän, ja positiivista palautetta Kraft sai useilta henkilöiltä.

– Olisi hyvä jos musiikkialalla olisi jonkinnäköinen yhtenäinen linja siitä, miten toimitaan ja kehen näissä häirintätapauksissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä, Kraft lisää.

Järjestyksenvalvojan saama koulutus häirintään on tapahtuma- ja yrityskohtaista. Kuva: Matias Juho Aleksi Väänänen / Yle

"Jos he eivät pidä heikommassa asemassa olevia turvassa, he ovat epäonnistuneet"

Blingin kokemukset Ruisrockista eivät ole ainoastaan negatiivisia. Blingillä on yksi aiempi hyvä kokemus Ruisrockista ja hän on tehnyt tapahtuman kanssa yhteistyötä.

Blingin mielestä kukaan ei myöskään voi luvata, että joku tila olisi koskaan täysin turvallinen etenkään, kun kyseessä ovat jopa kymmenientuhansien ihmisten tapahtumat.

Ruisrock on aiemmin luvannut sitoutua vahvasti turvallisen tilan kehittämiseen festivaaleillaan.

– Mutta se mihin mä petyin, oli se järjestyksenvalvojan toiminta.

– Mielestäni se pitäisi olla kaikille tosi yksiselitteistä, niin järjestyksenvalvojille kuin festarikävijöillekin, että jos joku siellä ahdistelee muita ihmisiä, niin silloin lentää ulos festareilta, Bling lisää.

Bling toivoo, että järjestyksenvalvojien koulutuksessa terotettaisiin vielä erityisesti vähemmistöjen suojeluun liittyviä asioita.

– Yhteiskunnassa on valitettavasti tosi selkeä hierarkia siitä, millaisten ihmisten toimintaa katsotaan sormien läpi, ja ne yleensä ovat valkoiset cis-heteromiehet.

– Jos he [järjestyksenvalvojat] eivät pidä näitä heikommassa asemassa olevia ihmisryhmiä turvassa, silloin he ovat epäonnistuneet, Bling toteaa.

Lue lisää:

Sofia Rönkkö, 22, sanoo kokeneensa rasismia Megan Thee Stallionin keikalla Ruisrockissa – festari selvittää järjestyksenvalvojan toimintaa

Kuka valvoo valvojia?

Yhä useammilla festareilla tarjotaan psyykkistä ensiapua – päihteiden vaikutukset tai seksuaalinen häirintä voivat saada juhlijan mielen järkkymään

Tuskasta tuli kourallinen ilmoituksia häirinnästä – "Monesti ahdistuksen käsittely käynnistyy vasta jälkikäteen", sanoo häirintäyhteyshenkilö

Suosittelemme sinulle