Kiire painaa päälle Laplandia Marketissa Lappeenrannassa. Osa henkilökunnasta kuljettaa täyteen lastattuja nostolavakärryjä myymälän käytävillä ja osa nostaa hyllyille uutta tavaraa. Toimintaa tarkkailee kauppias Mohamad Darwich, joka on silmin nähden tyytyväinen.
Kauppa sijaitsee aivan Nuijamaan rajanylityspaikan vieressä Lappeenrannassa. Venäjä on avaamassa rajan perjantaina, joten kaupassa odotetaan jo asiakkaita.
– Heti kun saimme tiedon, että Venäjä avaa rajan, pistimme uudet tilaukset sisään ja ryhdyimme täyttämään hyllyjä, Darwich sanoo.
Laplandia Marketin liiketoiminta on suurelta osin venäläisten asiakkaiden varassa. Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet kaupalle kovaa aikaa, kun venäläiset eivät ole päässeet Suomeen koronarajoitusten vuoksi. Kauppa on kituutellut säästöliekillä pääsosin itään suuntautuvan nettimyynnin avulla. Liikevaihto on kuihtunut murto-osaan entisestä.
– Myyntimme on ollut korona-aikana noin 20 prosenttia siitä, mitä se oli ennen koronaa, Darwich sanoo.
Hän odottaa nyt liiketoiminnan nopeaa kasvua.
– Kun kuulin, että raja avataan, palkkasin heti noin 30 ihmistä lisää henkilökuntaan, Darwich sanoo.
Rajakaupassa siirrytään menneisyyteen
Venäjälle asetetut pakotteet luultavasti muuttavat venäläisten ostoskäyttäytymistä Suomessa. Pakotteiden ja tuonnin romahtamisen vuoksi Venäjällä on nyt puutetta monista tutuksi tulleista länsitavaroista. Patoutunutta kysyntää on siis luultavasti runsaasti.
Tämä voi merkitä sitä, että Suomesta halutaan ostaa tavaraa myös jälleenmyytäväksi itänaapurissa. Markkinatutkimuksia Venäjällä tekevässä TAK-tutkimuslaitoksessa uskotaankin, että tämä voi merkitä paluuta 2000-luvun alun käytäntöihin rajakaupassa eli niin sanottuun jobbarikultuuriin.
– 2000-luvun alkupuolella Suomessa kävi ihmisiä pakettiautoilla tekemässä ostoksia, jotka sitten menivät jälleenmyyntiin Venäjällä. Tällainen varmaan tulee nytkin lisääntymään rajan aukeamisen myötä, TAK-tutkimulaitoksen toimitusjohtaja Pasi Nurkka kertoo.
Hän uskoo, että lännen ankarien pakotteiden aiheuttama yleinen elintason ja tulojen lasku Venäjällä rajoittavat venäläisten mahdollisuuksia tehdä ostoksia Suomessa.
– Venäläisten ostovoima on heikentynyt huomattavasti hyvistä vuosista, ja jopa vuodesta 2019, Nurkka sanoo.
Hän uskoo, että venäläisten ostot keskittyvät nyt arkisiin tuotteisiin.
– Suosittuja ovat luultavasti elintarvikkeet ja jotkut tuotteet, joita Venäjältä ei nyt saa, Nurkka sanoo.
Kortilla ei voi enää ostaa
Länsimaiden asettamat pakotteet kuitenkin vaikeuttavat venäläisten ostoksia Suomessa. Venäjä on käytännössä suljettu ulos kansainvälisestä rahaliikenteestä. Tämä merkitsee sitä, että venäläiset eivät voi esimerkiksi enää tehdä ostoksia Suomessa pankki- ja luottokorteilla.
EU on myös kieltänyt yli 300 euroa maksavien ylellisyystarvikkeiden viennin EU:sta Venäjälle. Tällaisia ovat Suomen tullin listauksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi älylaitteet, korut, urheiluvälineet ja autonosat.
Myös ruplien vaihto euroihin valuutanvaihtopisteissä Suomessa on ongelmallista. Esimerkiksi valuutanvaihtoyhtiö Forex on ilmoittanut, että se ei vaihda ruplia.
Venäläisen ostosmatkailijan pitää siis tuoda euronsa käteisenä Suomeen Venäjältä. Venäjällä voi kuitenkin vaihtaa ruplia euroiksi ja venäläiset myös usein pitävät osan säästöistään valuutassa.
Vahva rupla lisää ostovoimaa
Vaikka talouden alamäki Venäjällä luultavasti vähentää venäläisten ostovoimaa, toisaalta rupla on vahvistunut viime aikoina. Se puolestaan lisää venäläisten ostovoimaa Suomessa.
Rupla on jo vahvempi kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuun lopulla. Tämä johtuu siitä, että Venäjän tuonti on romahtanut samalla, kun itänaapuriin vyöryy edelleen runsaasti valuuttaa energiaviennistä. Rupla vahvistuu, koska valuutalle ei ole itänaapurissa kysyntää tuonnin rahoittamiseen.
Vahva rupla antaa venäläisille ostovoimaa Suomessa. Laplandia Marketin kauppias Mohamad Darwich uskoo, että tällä on suuri vaikutus ostosmatkailijoiden käyttäytymiseen.
– Se on päätekijä tässä tilanteessa. Olemme huomanneet, että aina kun ruplan kurssi on vahva, niin asiakkaat ostavat enemmän ja heitä tulee enemmän Suomeen. Darwich sanoo.
Viisumit vaikuttavat matkustajien määrään
Venäjältä Suomeen tulijoiden määrään vaikuttaa olennaisesti myös se, kuinka paljon venäläiset ovat ehtineet hankkia viisumeita Suomeen.
Suomen Venäjän pääkonsulaatista kerrottiin viime maanantaina, että venäläisten viisumihakemukset ovat olleet tasaisessa kasvussa. Tänä vuonna viisumihakemuksia on vastaanotettu hieman yli 50 000.
Pasi Nurkka epäilee, että viisumien saatavuudesta voi tulla pullonkaula venäläisten matkustamiselle Suomeen.
– Viisumeita on enää hyvin vähän voimassa. Se nousee kynnyskysymykseksi venäläisten matkustamisessa.