Hyppää sisältöön

Marjanviljelystä on tulossa tekniikkalaji: yhtiö seuraa vadelmien kasvua reaaliajassa ja tulevaisuudessa robotti saattaa hoitaa poimimisen

Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy:n kehitystunneleissa sensorit mittaavat vadelmapensaiden vesipitoisuutta, lannoiteväkevyyttä ja lämpötilaa. Yhtiö yrittää myös pidentää vadelman satokautta.

Tyrvännön marja ja vihanneksen kehitystyöstä vastaava Jussipekka Markkanen esittelee tunnelivadelmapensaiden kasvustoa Lepaalla sijaitsevissa kehitystunneleissa.
Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy kokeilee uutta tekniikkaa vadelman viljelyssä. Kehitystyöstä vastaava Jussipekka Markkanen haaveilee poimintaroboteista tulevaisuuden apuna.
Harri Oksanen

Hattulan Lepaalla tehdään kehitystyötä, jonka tarkoitus on pidentää vadelmien satokautta. Työhön on valjastettu kolme kasvatustunnelia, joita on yhteensä kaksikymmentä.

Normaalisti vadelmaa tuotetaan kesäkuun toiselta viikolta syyskuun puoleen väliin. Meneillään olevalla kokeilulla pyritään pidentämään satokautta 2–3 viikkoa, lokakuun puolelle.

– Vadelmaa tuotetaan tänä vuonna yhteensä 130 tonnia. Jos kokeilulla saadaan tuhatkin kiloa lisää, se on jo hyvin. Onhan se siinä rikka rokassa, sanoo Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy:n kehitystyöstä vastaava Jussipekka Markkanen.

Vadelmaa viljellään Suomessa noin 400 hehtaarin pinta-alalla. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Kokeilussa kasvatetaan ruukusta kasvuun lähteviä uusia versoja, joista pyritään saamaan satoa vielä pääsadon jälkeen.

– Toisen sadon saaminen samoista taimista säästäisi kustannuksia huomattavasti, Markkanen sanoo.

Vadelmien kasvua seurataan reaaliajassa

Samalla kun satokautta yritetään pidentää, kokeillaan koetunneleissa uutta kastelumenetelmää. Vadelmien ruukkuihin on laitettu kastelurengas, jossa on neljä reikää. Se levittää vettä tasaisemmin kuin yksi.

Tällainen on sensori, joka mittaa ruukun vesipitoisuutta ja annostelee tarvittaessa vettä. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Vadelmakasvien vedenkäyttöä, kasvualustan ravinnepitoisuutta ja lämpötilaa seurataan reaaliajassa etäyhteydellä.

– Tavoite on, että jossain vaiheessa kasteluautomatiikka toimii itsenäisesti ja viljelijän tehtäväksi jää hienosäätö, uskoo Markkanen.

Vihollisina satoa tärvelevät tuholaiset

Tunnelikasvatuksessakin on omat vihollisensa. Tuholaisista vihannespunkki, kirvat ja ripsiäinen uhkaavat satoa.

Tunneleissa kasvatettavat marjat tarvitsevat kuitenkin torjunta-aineita vain murto-osan avomaanviljelyyn verrattuna. Tunneliviljelyssä pystytään käyttämään kasvihuoneviljelystä tuttuja menetelmiä eli biologisia torjuntaeliöitä. Lepaallakin vadelmarivistöihin on sinne tänne ripustettu pieniä pussukoita, joissa on torjuntaeliöitä.

– Kaikki teknistyy ja tämäkin ala menee eteenpäin. Ehkä joskus loppuelämän aikana näkee poimintarobotinkin pyörimässä täällä, mutta siihen on vielä pitkä matka. Tunnelitkin kehittyvät, ja jossain vaiheessa tulee automaattinen tuuletussysteemi, Jussipekka Markkanen visioi.

Nyt marjat on vielä poimittava käsin.

Tunnelissa kasvatettavien vadelmien hyvinvoinnista huolehtivat biologiset torjuntaeliöt. Torjunta-aineita tarvitsee käyttää vain murto-osa avomaanviljelyyn verrattuna. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy:llä on Tyrvännöllä ja Lepaalla yhteensä 5,5 hehtaaria tunnelialaa. Vadelmalla on nelisen hehtaaria ja mansikalla noin puolitoista. Kasvun varaa on. Investointeja on lyöty lukkoon jo pariksi vuodeksi.

– Vuoden 2024 kesällä on kahdeksan hehtaaria tunnelialaa. Lisäämme vadelmaa ja mansikkaa kysynnän mukaan. Ei määrättömästi, vaan sopivasti, summaa Markkanen.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 15.7.2022 klo 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle