Hyppää sisältöön

Russell Crowen stuntti opettaa suomalaisia tappelemaan turvallisesti – Nigel Poulton: “Odotukset ovat koventuneet alalla”

Australialainen Nigel Poulton on noussut yhdeksi maailman kysytyimmistä taistelukoreografeista. Hän pitää miekkailua kaikkein vaarallisimpana lajina teatterissa.

Nigel Poulton vetää näyttämötaistelun tuntia Aleksanterin teatterissa
Jonni Aromaa
Avaa Yle-sovelluksessa

Kaksi esiintyjää yrittää ottaa toisistaan otetta harjoitussalissa Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Tunnelma on tiivis, ja ulkopuolisena voisi kuvitella, että tilanne johtaa tappeluun. Niin ei kuitenkaan käy, sillä menossa on näyttämötaistelun työpaja. Kaksi viikkoa kestävässä tapahtumassa harjoitellaan väkivaltakohtausten tekoa turvallisesti. Summer Clash 2022 -tapahtuman järjestää Dramatic Combat Finland, joka on tehnyt työtä näyttämö- ja elokuvataistelun eteen Suomessa jo 15 vuotta.

Kurssilaisten keskellä tepastelee australialainen Nigel Poulton. Hän on sympaattisen oloinen mies, joka käy korjaamassa kurssilaisten otteita. Poulton on tehnyt merkittävän uran kansainvälisenä taistelukoreografina. Hän on työskennellyt Australian isojen teatteritalojen lisäksi muun muassa Metropolitan-oopperassa New Yorkissa. Suomen kansallisbaletille Poulton koreografioi Spartacus-baletin taistelukohtaukset viime vuonna.

Hän opettaa nykyään enää harvoin, aika kuluu taistelukohtausten parissa ja stunttina. Hän on tehnyt töitä myös isoissa elokuvatuotannoissa. Yksi niistä on uusi Marvel-elokuva Thor: Love and Thunder (2022), jossa Poulton on Russell Crowen sijaisnäyttelijä. Hän tekee Crowen stuntit myös elokuvassa Poker Face (2022). Sitä ei ole vielä julkaistu.

– Näytteleminen on erilaista, kun olet stuntti. Sinun täytyy tuoda rooliin sellaisia taitoja ja ominaisuuksia, joita näyttelijällä ei ole.

Sijaisnäyttelijän täytyy Poultonin mukaan ymmärtää, millaista roolihenkilöä näyttelijä on rakentamassa.

– Täytyy seurata näyttelijää jonkin aikaa, jotta tajuaa, miten roolihenkilö liikkuu. Minun täytyy näyttää taistelukohtauksissa kamerassa siltä kuin kohtaksessa olisi itse näyttelijä, Poulton toteaa.

Sijaisnäyttelijät tekevät elokuvien ja tv-sarjojen vaaralliset kohtaukset.

– Se ei johdu siitä, etteivätkö näyttelijät uskaltaisi tai osaisi tehdä niitä. Riski on liian iso. Jos näyttelijä loukkaa itsensä, koko tuotanto pysähtyy, Poulton muistuttaa.

Kurssilaiset harjoittelevat iskuja näyttämötaistelukurssilla.
Näyttelijä Marko Keskitalo osallistui Poultonin opetukseen. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Näyttämötaistelu vei mennessään

Poulton ajautui näyttämötaistelun pariin jo varhain. Hän opiskeli näyttelemistä teatterikoulussa Australiassa.

– Koulussa opetettiin liikkumista, ja näyttämötaistelu oli osa sitä. Minulla on kamppailulajitausta, ja sen mahdollisuudet teatterissa tuntuivat rajattomilta. Se vei mukanaan, Poulton sanoo.

Poulton hallitsee useita kamppailulajeja ja kymmeniä erilaisia aseita floretista pitkämiekkaan. Hänellä on klassisen miekkailijan koulutus. Poulton on myös läheisyyskoreografi, joka auttaa näyttelijöitä intiimikohtausten turvallisessa teossa.

Näyttämötaistelun opettajaksi ja taistelukoreografiksi hän ajautui pikkuhiljaa. Poulton kouluttautui alalle Australian lisäksi Yhdysvalloissa.

– En oikein osaa sanoa, mikä oli läpimurtoni. Luulen, että minua ovat vieneet eteenpäin sitkeys ja työmoraali. Olen aina halunnut kehittää itseäni ja olla mahdollisimman ammattitaitoinen.

Kansainväliset suoratoistopalvelut ovat lisänneet draaman kysyntää maailmalla, ja se näkyy myös sijaisnäyttelijöiden kysynnässä. Näyttäviin taistelukohtauksiin tarvitaan yhä ammattitaitoisempia esiintyjiä. Stuntit tekevät toki muutakin, kuten putoavat korkealta, ajavat moottoripyörää tai ratsastavat hevosella.

– Taitojen kehittämiselle on paineita. Meidän täytyy myös kasvattaa uusi sijaisnäyttelijöiden sukupolvi, siksi tällaiset työpajat ovat tärkeitä.

Hän muistuttaa, että vielä 10–20 vuotta sitten elokuvissa ja tv-sarjoissa saattoi mennä läpi asioita, jotka eivät enää toimi.

– Odotukset ovat koventuneet, joten taitojen täytyy kehittyä.

Näyttämötaistelukurssilaiset miekkailevat teatterin näyttämöllä.
Summer Clash -tapahtuman tunteja pidetään myös Aleksanterin teatterin näyttämöllä. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Sijaisnäyttelijä ottaa riskin

Poulton on tehnyt taistelukoreografina töitä jo pitkään. Australialainen teatteriperinne juontaa juurensa brittiläisestä teatteriperinteestä, ja Australiassa esitetään paljon Shakeapearen näytelmiä. Ne poikivat töitä taistelukoreografille.

– Niistä saa elannon, sillä todella moni näyttelijä haluaa opetella miekkailemaan Australiassa.

Tilanne ei ole kuitenkaan palannut vielä koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan. Australian teatterilaitos on Poultonin mukaan vasta nousemassa jaloilleen. Samoin elokuva-ala.

– Elokuva- ja tv-alalla tarvitaan vähemmän miekkailutaitoja, mutta monenlaisten muiden aseiden käyttöä sitäkin enemmän.

Sijaisnäyttelijän työ muistuttaa Poultonin mukaan mitä tahansa vaarallista tai hyvin vaarallista työtä.

– Se voi olla vaarallista, mutta kaiken sen mitä teet pitää johtaa siihen, että riski on mahdollisimman pieni.

Poulton pitää miekkailukohtauksia kaikkein vaarallisimpina. Näyttelijät taistelevat kirjaimellisesti teräksellä toisiaan vastaan.

– He ovat suojaamattomia ja miekkailevat tunnetilassa. Siksi taistelukohtausten harjoitteluun käytetään paljon aikaa erityisesti teatterissa. Siellä ei ole stuntteja.

Näyttämötaistelukurssilaiset harjoittelevat lyöntejä salissa. Opettaja Nigel Pouton ohjeistaa.
Nigel Poulton ohjaa kurssilaisia tunnillaan Aleksanterin teatterin harjoitussalissa. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Suosittelemme sinulle