Viime syksynä turvetuottaja Petri Jussila ei huoltanut koneitaan tai valmistellut turvekenttiään. Jussila oli saanut asiakkailta viestiä, ettei turvetta ole seuraavana kesänä tarve nostaa.
Ukrainan sodan alettua viesti kuitenkin muuttui. Asiakkaat tilasivat turvetta enemmän kuin Jussila pystyy toimittamaan.
– Tuotannolla ei ole nyt mitään ylärajaa. Nostamme turvetta ylös niin paljon kuin saamme ja asiakas ostaa kaiken. Katto on niin korkealla, että se on käytännössä rajaton, sanoo PJ-Turpeen toimitusjohtaja Petri Jussila Kouvolasta.
Viime vuosina energiaturpeen tuotantoa on ajettu alas. Nyt turpeen käyttöä kuitenkin lisätään. Tämä johtuu siitä, että sillä voidaan korvata puuttuvaa energiapuuta.
Energiapuun puutoksen on aiheuttanut venäläisen puun tuonnin keskeytyminen. Suomalaisella puulla ei pystytä korvaamaan vajetta nopealla aikataululla.
Ennen Vapona tunnetun valtionyhtiö Neovan turvetuotannosta vastaava johtaja Pasi Rantonen sanoo, ettei tänä kesänä nostettavan turpeen määrää voi arvioida vielä tarkasti.
– Tavoitteet ovat energiaturpeen osalta selvästi suuremmat kuin viime vuonna. Nyt näyttää siltä, ettei tavoitetta todennäköisesti saavuteta. Noin 80 prosenttia tavoitteesta on nostettavissa, mutta kaikki riippuu säästä.
Puretut koneet ja pula työntekijöistä
Kelkan kääntyminen on aiheuttanut monille turvetuottajille hankaluuksia.
Osa turvetuottajista on romuttanut laitteitaan. Jotkut ovat Rantosen mukaan lopettaneet alalla kokonaan, mutta osa pystyy tuottamaan turvetta nyt puolella teholla entisestä.
– Neova on viimeisen kahden vuoden aikana sulkenut alueita ja leikannut reippaasti kapasiteettia.
Urakoitsijoilla on ollut ongelmia tuotannon käynnistämisessä myös siksi, että työntekijöistä on pulaa. Rantonen sanoo, että työntekijöitä on jo siirtynyt muille aloille.
PJ-Turpeen toimitusjohtaja Petri Jussila kertoo, että hänen yrityksellään oli keväällä pula työntekijöistä.
– Normaalisti työpaikoista on kyselty pitkin talvea, mutta nyt ei. Kesäkuussa tilanne muuttui yllättäen ja nyt kaikki työpaikat ovat täynnä.
Oman ongelmansa turvetuottajille aiheutti myös lyhyt reagointiaika. Neovan turvetuotannosta vastaavan johtajan Pasi Rantosen mukaan tuotantoa lähdettiin käynnistämään vasta huhtikuussa.
– Normaaliaikataulussa valmistelutyöt, sopimukset ja muut, olisivat olleet jo kevättalvella valmiit.
Petri Jussila on samaa mieltä lyhyestä reagointiajasta. Se ei hänestä sovi työn luonteeseen.
– Sormia napsauttamalla alalla ei tapahdu mitään. Tämä on pitkäjänteistä hommaa.
Takapakkia päästöissä
Energiaturvetuotantoa on ajettu alas, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Hallituksen tavoitteena on, että turpeen energiakäyttö puolitetaan 2030 mennessä.
Kuitenkin energiaturvetta aiotaan tänä kesänä nostaa viime vuosia enemmän. Tilanne jatkuu arviolta muutaman vuoden.
– Todennäköisesti puhutaan ensi talvesta ja seuraavasta talvesta. Sitten on kehitetty vaihtoehtoisia tapoja tuottaa energiaa niin paljon, ettei turvetta juuri tarvita, sanoo energiatuotannon johtaja Jari Kostama energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ry:stä.
Kostama ei näe turpeen muutaman vuoden lisääntyneellä käytöllä suurta ilmastovaikutusta.
– Ilmastomielessä tämä ei muuta isoa kuvaa. Voi olla, että päästömielessä tulee pari vuotta takapakkia, mutta sen jälkeen tämä vain buustaa irtautumista venäläisestä fossiilienergiasta ja edistää vihreää siirtymää.
Ensi kesänä turpeen nostamista jatketaan täysillä, arvioi turvetuottaja Petri Jussila. Siksi hän on sijoittanut uusiin turvealueisiin.
– Me olemme tehneet uusia kenttiä tänä kesänä. Nyt valmistelemme niitä ja seuraavana kesänä ne ovat tuotannossa.
Vaikka viime vuonna Jussilan työkoneet jäivät huoltamatta, hän ei romuttanut niitä – ja ne tulivatkin tarpeeseen. Nyt Jussila arvelee, ettei turvetarve mene ohi ihan heti.
– Voi hyvin olla, että tehdään tätä vielä viisikin vuotta täysillä.
Millä venäläinen puu voitaisiin korvata? Kommentointi auki 19.7. klo 23 asti.
Lue lisää: