Hyppää sisältöön

Suomeen odotetaan saapuvan ennätysmäärä thaipoimijoita näinä päivinä – marjalaki ohjaa toimintaa nyt toista vuotta

Laki vaatii, että poimijoita tuova yritys seuraa satotilannetta ja auttaa poimijoita keräämään mahdollisimman suuret ansiot. Poimijoille tulee tarjota myös asianmukainen majoitus ja ruokahuolto.

Mustikka- ja hillakausi on käynnissä, ja sadon korjaamiseen tarvitaan tuhansia poimijoita. Korvatunturin Marjan marjanpoimijoita Kemijärvellä Luusuassa viime elokuussa. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle
Kyösti Vaara

Thaimaalaisia marjanpoimijoita saapuu näinä päivinä Suomeen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Thaimaan viranomaiset ovat myöntäneet Suomeen 4 000 poimijan kiintiön, joka on noin 500 poimijaa enemmän kuin ennen.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto koordinoi marjanpoimijoiden tulemista Suomen päässä. Palvelujohtaja Mari Tuomikoski kertoo, että tässä vaiheessa ei voida olla vielä varmoja, täyttyykö viranomaisten sallima kiintiö.

Esimerkiksi iso marjanostaja Polarican Marjanhankinta Oy tuo Suomeen 1 100 poimijaa ja Marja Bothnia Berries Oy 900 poimijaa.

Polarican toimitusjohtaja Jukka Kristo kertoo, että poimittavaakin pitäisi riittää. Esimerkiksi mustikan ja hillan tilanne vaikuttavat hyviltä. Luonnonvarakeskuksen mukaan mustikan pölytys onnistui erinomaisesti. Marjaa on runsaasti koko maan alueella. Pääsatokausi on jo käynnistynyt eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Mustikka hyötyi selvästi heinäkuun sateista.

– Kokonaisuutenakin kausi näyttää tällä hetkellä hyvältä, mutta emme tiedä vielä, miten Ukrainan sota ja inflaatio tulevat vaikuttamaan marja-alaan, Kristo kertoo.

Marjalaki käytössä toista kesää

Poimijoiden ja marjayritysten ristiriitoja pyritään ehkäisemään toista kesää “marjalailla”. Laki (siirryt toiseen palveluun) luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta tuli voimaan viime vuoden kesäkuussa.

Lue myös: Marjanpoimijoiden ehdoista syntyi sopu Thaimaan kanssa: ei edelleenkään työsuhdetta, mutta poimijan asioita voi nyt hoitaa vain yritys

Laissa ei puhuta poimijoista vaan kerääjistä, koska laki kattaa myös muun muassa sienestämisen. Laki määrittelee kerääjän oikeudet ja yrityksen vastuut.

Aiemmin poimijoiden ja marjayritysten oikeussuhde oli sääntelemätön, kertoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Niko Huru.

– Kuka tahansa saattoi myydä marjoja kenelle tahansa ja saada siitä jotain korvausta. Jos siinä olisi tullut jotain erimielisyyttä, se olisi ollut puhtaasti yksityisoikeudellinen riita-asia, joka ei kuulunut viranomaisen valvottavaksi, Huru kertoo.

Marjanpoiminta ei kuitenkaan aikaisemminkaan ollut sääntelemätön. Ennen lakia oli aiesopimusmenettely.

– Yritykset olivat sopimuksella sitoutuneet pitkälle samoihin velvoitteisiin kuin nyt on lain määrääminä, Huru sanoo.

Marjalain mukaan kerääjällä on oikeus myydä keräämänsä luonnontuotteet valitsemalleen taholle, siirtyä yrityksen järjestämästä majoituksesta ja ruokahuollosta valitsemaansa muuhun majoitukseen ja ruokahuoltoon, kunhan maahantulon tarkoitus ei muutu.

Thaimaalaisille poimijoille koulutetaan kahden päivän ajan Suomen sääntöjä ja marjayrityksen ohjeistuksia ennen matkaa Suomeen, kertoo Polarican Marjanhankinta Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kristo. Kuva: Polarican Marjahankinta Oy

"Lain vaatimukset eivät ole ylivoimaisia"

Toimitusjohtaja Jukka Kristo sanoo, että uusi laki on tervetullut, eivätkä vaatimukset ole ylivoimaisia.

– Nämä kaikki asiat ovat olleet meille tuttuja jo pitkän aikaa. En usko, että laki vaatii isommilta toimijoilta mahdottomia. Hyvä asia on se, että se yhdenmukaistaa vaatimukset kaikille samanlaisiksi ja nostaa toiminnan tasoa.

Kristo sanoo, että marja-alalla maine on korostuneen tärkeä.

– Olen nyt ollut vastaanottamassa heitä Suomeen. Noin 80 prosenttia on ollut meillä aikaisemmin, ja 20 prosenttia on heidän sukulaisiaan. Täytyyhän siinä olla syy, miksi he tulevat vuodesta toiseen meille poimimaan.

Marjalain mukaan yrityksen pitää perehdyttää kerääjä luonnontuotteiden keräämiseen ja olosuhteisiin Suomessa, yrityksen ja kerääjän keskinäisiin oikeudellisiin suhteisiin sekä kerääjän oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Yrityksen tulee seurata satotilannetta ja myötävaikuttaa keräämiseen siten, että kerääjällä on mahdollisuus mahdollisimman suureen ansioon. Hänelle tulee myös tarjota asianmukainen majoitus sekä ruokahuolto.

Yrityksen on huolehdittava, että vähimmäisostohinnat sekä kerääjältä veloitettavat kulut ovat kerääjän tiedossa jo ennen kerääjän saapumista Suomeen. Kerääjien nähtävillä pitää olla viranomaisten yhteystiedot palautteen antamista varten.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Niko Huru sanoo, että yleensä yritykset toimivat vastuullisesti.

Lue myös: Marjanpoimijat tekivät pakkotyötä lähes palkatta – korkein oikeus tuomitsi marjayrittäjän ihmiskaupasta ehdottomaan vankeuteen

Poimijoiden saapuminen suunnitellaan tarkkaan

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Mari Tuomikoski kertoo, että yhteistyötä tehdään useiden viranomaisten, ministeriöiden ja Thaimaan viranomaisten kanssa.

– Ennen poimintakauden alkua pidetään aloitustilaisuuksia luonnontuotekeruualan yrityksille yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Paikalla on viranomaisia myös Thaimaasta ja suurlähetystöstä. Kesäkuun puolivälissä oli aloitustilaisuus poimijoita työllistäville yrityksille, Tuomikoski kertoo.

Thaipoimijat ovat elintärkeitä Suomelle. Kaksi vuotta sitten pelättiin koko sadon menettämistä, kun Thaimaan viranomaiset rajoittivat poimijoiden tuloa Suomeen koronan vuoksi.

Marjarahat ovat tärkeitä myös poimijoille. Viime vuonna parin kuukauden marjanpoiminnan nettopalkka ylsi parhaimmillaan 12 000 euroon.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 21.7. kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle