Hyppää sisältöön

Retkeilijä havaitsi myrkyllisen vieraslajin herkästä tunturiluonnosta – Saanalta löytyi Suomen tiettävästi pohjoisin jättiputki

Jättiputkea tavataan tavallisimmin puutarhoissa ja muutoinkin ihmisasutuksen läheisyydessä, ei metsässä tai erämaassa. Tämä on tiettävästi Suomen pohjoisin havainto jättiputkesta.

Metsähallituksen biologi kuvasi Saanan rinteellä kasvavan jättiputken ennen poistamista. Kuva: Saara Tynys / Metsähallitus

Enontekiön Kilpisjärvellä, Saanatunturin alarinteellä on tehty tiettävästi Suomen pohjoisin jättiputkihavainto. Jättiputki on myrkyllinen vieraslajikasvi, joka ei kuulu varsinkaan tunturiluontoon.

Metsähallitus kertoi jättiputken löytymisestä Kilpisjärven ja Käsivarren erämaa-alueen Facebook-sivuillaan. Kasvin havaitsi valpas retkeilijä. Metsähallituksen suojelubiologi Saara Tynys ja biologi Ulla-Maija Raittila vahvistivat havainnon.

– Toivoimme, että se olisi ollut väärä havainto jättiputkesta, mutta kyllä retkeilijä oli tehnyt oikean havainnon. Siellä oli yksi jättiputken verso, noin 50-70 senttiä korkea, ja selkeät tuntomerkit, Raittila kertoo.

Jättiputken tunnistaa Raittilan mukaan suuren koon lisäksi liuskoittuneista lehdistä, karvaisesta varresta, jossa voi olla punaisia laikkuja.

– Se oli ihan polun vieressä, melkein polulla. Epäilimme, että se on jonkun retkeilijän matkassa luultavasti levinnyt. Onneksi jättiputki leviää vain siemenestä, Ulla-Maija Raittila sanoo.

Biologit poistivat jättiputken asianmukaisesti kaivaen mukaan myös juuripaakkua. He merkitsivät paikkatiedot ylös, sekä havaintopaikan vielä merkillä maastoon. Paikkaa seurataan nyt jonkin aikaa mahdollisten uusien jättiputkien varalta.

Todella harvinainen havainto

Metsähallituksen erikoissuunnittelijan Arto Saikkonen pitää Saanan jättiputkihavaintoa todella harvinaisena. Saikkosen mukaan tätä ennen lajia on havaittu pohjoisimmillaan Inarin Ivalossa ja Muonion Pallaksen korkeudella.

Jättiputkea tavataan tavallisimmin puutarhoissa ja muutoinkin ihmisasutuksen läheisyydessä, ei metsässä tai erämaassa.

– Se on ihmisiin, maa-ainesten siirtoihin ja puutarhajätteisiin liittyvä laji. Ei pystymetsästä kyllä löydä lajia, näin pohjoisesta varsinkaan, Saikkonen sanoo.

Arto Saikkosen mukaan jättiputken siemen on voinut kulkeutua Saanalle todennäköisesti joko kengänpohjassa tai maansiirtojen kautta.

– Monesti vieraslajit ovat siirtyneet Suomessa ja vaikka Etelämantereella retkeilijöiden tai tutkijoiden kengissä. Toisaalta Kilpisjärvellä on rakennettu paljon viime vuosina. Maa-aineksen mukana voi periaatteessa siirtyä siemeniä, Saikkonen pohtii.

Biologien mukaan vastaavanlaiset havainnot retkeilyalueilla nähdyistä vieraslajeista kannattaa aina ilmoittaa läheiselle Metsähallituksen luontokeskukselle.

Lue myös:

Katso, miten jättiputki poistetaan oikein – vieraslajin huolimaton käsittely on terveydelle vaarallista

Suosittelemme sinulle