Suomeen rantautununeelle mursulle tehtiin ruumiinavaus Ruokavirastossa tänään torstaina. Tutkimusprofessori Antti Oksanen kertoo, että eläin oli huomattavan alipainoinen ja vakavasti nälkiintynyt.
– Se on ollut ainakin merkittävä tekijä mursun kuolemassa.
Mursu painoi hieman alle 600 kiloa. Ihonalaista rasvakerrosta sillä ei näkynyt juuri lainkaan, vaikka rasvaa tulisi mursulla olla noin 100 kiloa. Eläimen mahalaukku ja ruuansulatuskanava olivat tyhjiä, mikä tarkoittaa sitä, ettei se ollut syönyt vähään aikaan juuri mitään.
– Ja riittävästi se ei ollut syönyt pitkään aikaan, Oksanen toteaa.
Syytä nälkiintymiseen ei pystytty ruumiinavauksessa toteamaan. Mursun ruokatorvi ei ollut tukkeutunut eikä sen aivoissa nähty tulehdusta. Myöskään muovia, joka olisi voinut selittää nälkiintymisen, ei eläimen sisältä löytynyt. Virallinen kuolinsyy varmistuu jatkotutkimuksissa.
Mursun ruumiinavaus ei ollut yksinkertainen operaatio. Se alkoi kello torstaiaamuna 8.30 ja päättyi kello 15.30.
Mursu päätyy näytille museoon Helsinkiin
– Aikaa meni selvästi enemmän kuin olin kuvitellut. Se johtui sekä siitä, että tämä on meille outo eläinlaji, että siitä, että halusimme suorittaa avauksen siististi, tutkimusprofessori Antti Oksanen kertoo.
Syynä on se, että seuraavaksi eläimen nahka ja luusto siirretään Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Eläin tulee konservoituna esille yleisönäyttelyyn.
Mursun nahan, luiden ja DNA:n avulla pystytään arvioimaan eläimen ikä, lähimmät geneettiset sukulaiset ja saadaan tietoa sen elinympäristöstä.
– Luomuksessa mursu tulee säilymään parhaalla mahdollisella tavalla ja se on tutkijoiden käytettävissä. Mursu on herättänyt paljon huomiota, ja siksi eläin tullaan konservoimaan yleisönäyttelyyn tarinansa kera, kertoo eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen museon tiedotteessa.
Merkittävä lisä museon kokoelmiin
Eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen kertoo, että mursu on vielä Ruokavirastossa, mutta se siirretään lähipäivinä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Hän arvioi, että menee noin puolesta vuodesta vuoteen ennen kuin mursu on yleisön nähtäville.
– Se johtuu siitä, että konservointi tehdään täysin käsityönä, ja siinä on sellaisia työvaiheita, joista ei voi oikaista. Pitää esimerkiksi odottaa, että aineet kuivuvat. Valitettavasti mursu ei siis ole ihan pian vielä nähtävillä.
Käytännössä konservointi tarkoittaa sitä, että mursun nahan sisälle rakennetaan malli.
– Ulospäin eläin näyttää aidolta, koska ulkopinta on aito, mutta mitään sisäelimiä siinä ei ole, eli ne poistetaan konservoinnin aikana.
Sihvonen kertoo, että mallin rinnalle saatetaan asettaa näytille myös mursun luuranko, jolloin samalla näkee eläimen sisä- ja ulkorakenteen. Tätä ennen luut täytyy puhdistaa esimerkiksi kovakuoriaisten toukkia apuna käyttäen.
– Toukat syövät luun ympäriltä kaiken kudoksen ja rasvan, jolloin siihen lopulta jää vain itse luu. Kovakuoriaisten toukat ovat todella tehokkaita puhdistamaan luita ja lopputulos on hyvä, Sihvonen kuvaa.
Haminan mursu on Sihvosen mukaan todella merkittävä lisä museon kokoelmiin. Tällä hetkellä museolla on kaksi mursun luurankoa, jotka molemmat ovat 1840-luvulta.
– Sen jälkeen ei ole tullut lisänäytteitä. Se kertoo, miten harvinaisesta näytteestä on kyse. Tämä on meille todella arvokas näyte tieteellisesti ja uskon, että myös suurta yleisöä kiinnostaa päästä näkemään tällainen harvinaisuus.
Ehkä vierailulle myös Kotkaan
Mursu nähtiin Suomessa ensin Haminassa ja sen jälkeen Kotkassa.
Kotkassa toimivasta Merikeskus Vellamosta kerrotaan, että mursua on toivottu heille joissakin asiakaspalautteissa sekä sosiaalisen median keskusteluissa. Vellamo ei ole kuitenkaan mursua kokoelmiinsa tavoitellut.
– Museot tekevät tiivistä yhteistyötä, ja työnjako on hyvin mietittyä ja järkevää. Työnjaollisesti mursu menee luontevasti Luomukselle, ja meillä on Suomen merimuseolla ja Kymenlaakson museolla muita vastuualueita, asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Annika Utriainen Vellamosta kertoo.
Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole mahdotonta, etteikö mursu vierailisi Vellamon näyttelyissä, jos se suomalaisten museoiden kokoelmiin tulee ja johonkin näyttelyyn sopii.
– On ollut ilo huomata, että Vellamo on ihmisten mielissä ja meillekin on asiakaspalautetta ja toiveita tästä tullut. Toki sitä kuullaan, Utriainen sanoo.
Mursu havaittiin Haminassa viime viikon lopulla
Mursu ilmestyi Haminan edustalle viime perjantaina. Se lepäili poliisin eristämänä ja jatkoi sitten matkaansa viikonlopun jälkeen Kotkan edustalle, missä se ui rysään ja kaatoi muun muassa kalastajan veneen.
Tiistaiaamuna mursu ilmestyi kotkalaisen omakotitalon pihalle, jonne se oli kavunnut 150 metrin matkan maata pitkin.
Omakotitalon pihaan ilmestynyt mursu oli heikossa kunnossa. Se nukutettiin tiistai-iltana, jotta sen kuntoa päästiin tutkimaan tarkemmin. Illtakymmenen aikaan aloitettiin kuljetus Korkeasaaren Villieläinsairaalaan, mutta mursu kuoli matkalla.
Korkeasaaren eläintarhan mukaan edellisten päivien koettelemukset ja kuljetus olivat heikkokuntoiselle eläimelle liian raskaat.
Juttua päivitetty 21.7. kello 17.40 Antti Oksasen kommenteilla.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 22. heinäkuuta kello 23:een saakka.
Lue myös:
Mursulle tehdään tänään ruumiinavaus – ja se saattaa paljastaa, miksi eläin eksyi kauas kotoa