Hyppää sisältöön

Yhteiskunta patistaa nuoria välttämään välivuosia – joensuulaisopiskelijoiden viesti on, ettei menestys ole muutamasta vuodesta kiinni

Yli 60 prosenttia ylioppilaista viettää välivuoden. Tänä kesänä välivuotta suunnitteleville nuorille on avattu tueksi oma verkkosivusto ja chat-palvelu.

Itä-Suomen yliopistossa opinto-ohjaajiksi opiskelevat Anna Nordqvist ja Iisa Pantsari ovat kumpikin viettäneet välivuoden. Videolla he kertovat, miten välivuoteen kannattaa suhtautua.
Itä-Suomen yliopistossa opinto-ohjaajiksi opiskelevat Anna Nordqvist ja Iisa Pantsari ovat kumpikin viettäneet välivuoden. Videolla he kertovat, miten välivuoteen kannattaa suhtautua.

Kerran viikossa Anna Nordqvist ja Iisa Pantsari valmistautuvat vastaamaan kysymyksiin maan ja taivaan väliltä. He opiskelevat opinto- ja uraohjausta Itä-Suomen yliopistossa ja päivystävät välivuotta viettäville nuorille tarkoitetussa chatissa.

Tärkein viesti, jonka he haluavat nuorille välittää on, että vaikka yhteiskunta patistaa siirtymään nopeasti jatko-opintoihin, välivuosi on arvokas mahdollisuus.

– Jos on unelmoinut ulkomaille lähdöstä tai mistä tahansa, niin välivuosi on tilaisuus toteuttaa unelmia, Nordqvist sanoo.

Nordqvistin, Pantsarin ja kahden muun opiskelijan ylläpitämä chat on auki kahtena päivänä viikossa ja osa tänä kesänä avattua Välivuosi.net-sivustoa. Sivusto on kahden joensuulaisen opinto-ohjaajan ideoima palvelu, joka tarjoaa tietoa ja ideoita välivuotta suunnittelevalle nuorelle.

Vaihtoehtoja välivuoden viettämiseen on liki loputtomasti

Tulliportinkadun normaalikoulun lukion opinto-ohjaajat Visa Tuominen ja Kati Huttu-Pantsari kertovat perustaneensa Välivuosi-sivuston, jotta nuoret löytäisivät helposti tietoa välivuodesta ja saisivat tukea välivuoden suunnitteluun.

– Välivuodesta on olemassa paljon tietoa, mutta se on hajanaista ja sitä pitää osata etsiä, Tuominen toteaa.

Vaihtoehtoja välivuoden viettämiseen on enemmän kuin yksi ihminen ehtii vuodessa toteuttaa. Voi mennä töihin tai jatkaa opintoja avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Vuoden voi viettää myös kansanopistossa, au pairina tai vapaaehtoistyössä ulkomailla.

– Ylioppilastutkinnon arvosanojen korottaminen näkyy meillä lukiossa. Se on lisääntynyt, Tuominen kertoo.

Välivuosi.net-sivusto avattiin kesäkuussa ilman ennakkomarkkinointia. Opiskelijat mainostavat nyt sivustoa somessa, jotta useampi nuori löytäisi chatin. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Ylioppilailla on tarve hengähtää

Opinto-ohjaajat ovat panneet merkille, että monen ylioppilaan kohdalla välivuosi on tietoinen valinta.

– Mitään statistiikkaa meillä ei ole, mutta minulla on semmoinen tuntuma, että se porukka, joka ei hae minnekään, on kasvanut. He haluavat hetken huokaista lukiosta päästyään, Visa Tuominen kertoo.

Kati Huttu-Pantsari arvioi, että ylioppilaat ovat aiempaa kuormittuneempia.

– Olen havainnut, että tarve huokaista on lisääntynyt todistusvalinnan uuden pisteytyksen myötä, Huttu-Pantsari toteaa.

Vuodesta 2020 alkaen yli puolet opiskelijoista on valittu yliopistoihin todistusvalinnalla. Pisteytyksessä muun muassa pitkällä matematiikalla on ollut iso painoarvo.

Myös korkeakouluhaun ensikertalaiskiintiö vaikuttaa ylioppilaiden intoon hakea opiskelemaan. Etenkin jos omasta alasta ei vielä ole tietoa, voi tuntua turvallisemmalta jättää hakematta kuin menettää ensikertalaisen etu.

Chatin ja yhteydenottolomakkeen kautta lähetettyihin kysymyksiin on vastaamassa neljä Itä-Suomen yliopiston opinto- ja uraohjauksen opiskelijaa. Anna Nordqvist (vas.) ja Iisa Pantsari päivystävät usein yhdessä. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Yli 60 prosenttia ylioppilaista pitää välivuoden

Selvä enemmistö lukion päättävistä viettää välivuoden tai useamman.

Tilastokeskuksen tuorein tilasto on vuodelta 2020. Tuolloin keväällä valmistuneista ylioppilaista hieman yli 37 prosenttia jatkoi opintojaan samana vuonna.

Valtaosan kohdalla välivuosi selittyy ase- ja siviilipalveluksella, mutta ei suinkaan kaikkien.

Anna Nordqvist ja Iisa Pantsari ovat molemmat viettäneet välivuoden ennen opinto-ohjaajan opintojaan.

Nordqvist kävi lukion 3,5 vuodessa, joten hänen välivuotensa oli puolikas. Sen aikana hän ehti työskennellä iltapäiväkerhossa, lukea pääsykokeisiin ja lähteä kolmeksi kuukaudeksi au pairiksi Britteihin.

Pantsarilla välivuosia kertyi kaksi: ensimmäisen aikana hän työskenteli kaupassa ja opiskeli biologiaa avoimessa yliopistossa, toinen vuosi kului kansanopistossa.

Välivuosi.net-sivustolle on koottu opiskelijoiden kokemuksia välivuodesta. Chat on auki tiistaisin kello 17–20 ja keskiviikkoisin klo 12–15. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Välivuosi voi auttaa uravalinnassa

Ei ole tavatonta viettää useampaa välivuotta. Vuonna 2017 valmistuneista ylioppilaista yli neljäsosa oli ilman jatko-opiskelupaikkaa vielä kolmen välivuoden jälkeen.

Anna Nordqvist ja Iisa Pantsari ovat yhtä mieltä siitä, etteivät välivuosi tai vuodet ole hukkaan heitettyjä – eikä niitä tarvitse selitellä.

– Sain tehdä itselleni tärkeä asioita. Välivuodet myös auttoivat uravalinnassa ja kasvattivat minua ihmisenä, Pantsari summaa.

Hän muistuttaa, että edessä on kymmeniä vuosia työelämässä, joten menestys ei ole kiinni muutamasta vuodesta.

Ovatko välivuodet hukattuja vuosia? Aiheesta voi keskustella 23.7. 2022 kello 23 saakka.

Lue lisää:

Onko välivuosi edessä? Nappaa tästä ideoita syksylle

Elise Taivalantti, 21, piti kolme välivuotta, koska ei halunnut menettää ensihakijan etuaan

Todistusvalinta estää isoa osaa opiskelijoista pääsemästä omalle suosikkialalleen, kertoo tuore tutkimus

Suosittelemme sinulle