Hyppää sisältöön

Kokenut partiolainen yllättyi suurleirin kiusaamistapauksista: "Tuntuu, että kaikki muut alaleirit ovat meitä vastaan"

Kiusaamisen kohteeksi joutuneen alaleirin ihmisiä haukuttiin ja väitteiden mukaan telttoja sabotoitiin. Kajo-suurleirin johto vakuuttaa, että asiaan puututtiin välittömästi.

Sanni Nuolikoski kertoo, että jos lähtee muihin leireihin katsomaan kavereita, ei välttämättä viitsi ottaa mukaan Fotonin leirihuivia. Hän pelkää, että siitä saa niskaansa niin paljon vihaa. Kuva: Heidi Kononen / Yle

Vantaan Metsänkävijöiden Sanni Nuolikoski, 15, asuu Fotoni-alaleirissä, joka joutui suurleiri Kajolla kiusaamiskampanjan kohteeksi.

Nuolikoski on kokenut partiolainen, joka on ollut suurleireillä mukana vauvasta asti. Omaan alaleiriin kohdistunut kiusaamiskampanja tuli yllätyksenä.

– Oli todella iso yllätys, että tällaista tapahtuu nimenomaan partioleirillä. Fotonissa on perhepartioleiri samassa, ja juuri tätä alettiin kiusaamaan ja dissaamaan aika isosti.

Suurleirillä Hämeenlinnan Evolla on yhteensä 13 500 partiolaista 20 maasta. Leiri on jaettu kuuteen alaleiriin, joihin jokaiseen kuuluu parituhatta partiolaista. Lauantaina loppuva leiri kestää viikon.

Fotoniin kuuluvassa perhepartioleirissä on mukana kaiken ikäisiä pikkuvauvoista alkaen. Jotkut muihin alaleireihin kuuluvat väittivät, että perheleiri sai maastoltaan paremman leiripaikan, koska siellä täytyi päästä kulkemaan myös lastenrattaiden kanssa.

Partiolaiset pystyttämässä telttojaan Evolla Kajo-suurleirillä. Kuvan partiolaiset eivät liity kiusaamistapauksiin. Kuva: Dani Branthin / Yle

Lue myös: Kiusaamiskampanja ja epäillyt rikokset varjostavat partiolaisten suurleiriä Evolla

Alaleiriläisiä haukuttiin ja telttoja sabotoitiin

Kiusaamiskampanja lähti liikkeelle sosiaalisessa mediassa Jodelista. Kiusaaminen levisi somesta leirille.

– Joitain on kuulemma uhkailtu. On heitelty kävyillä ja leirillä joiltakin on varasteltu tavaroita. Telttoja on kuulemma sabotoitu, luettelee Sanni Nuolikoski.

Hän ei ole itse kohdannut huutelua isompaa syrjintää tai kiusaamista.

Kiusaaminen on masentanut

Kiusaaminen on vaikuttanut leirifiilikseen, myöntää Sanni Nuolikoski. Se on ollut masentavaa useimmille fotonilaisille.

– Tuntuu, että kaikki muut alaleirit ovat meitä vastaan. Jos lähtee muihin leireihin katsomaan kavereita, ei viitsi ottaa Fotonin leirihuivia mukaan, koska pelkää, että siitä saa niskaansa vihaa.

Hän kertoo, että muuten Kajolla on ollut kivaa. Nuolikoski on nauttinut ohjelmalaaksoista ja tehtävistä, joita leiriläiset ovat tehneet.

Mutta hän pelkää, että erityisesti nuoremmille partiolaisille suurleiriä muistellessa mieleen nousee julkisen kiusaamisen kohteeksi joutuminen.

– He ovat odottaneet leiriä innolla, ja sitten heihin kohdistuu vihaa heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Tällainen ei lainkaan kuulu partiotoimintaan ja siksi se jättää ikävän muiston leiristä, joka muuten olisi ollut tosi kiva, summaa Nuolikoski.

"Asioihin olisi voitu puuttua tiukemmin"

Partiossa alaleirit muodostuvat useista pienemmistä leirilippukunnista. Sanni Nuolikoski kertoo, että hänen leirilippukunnassaan aikuiset ottivat kiusaamisen esille. Myös kaikkien kajolaisten yhteisessä ohjelmassa todettiin, että kiusaamisen pitäisi loppua.

Nuolikoski toivoo, että aikuiset puuttuvat asiaan, jos näkevät kiusaamista.

– Lisäksi tästä olisi voitu puhua enemmän. Nyt asiasta sanottiin vain kerran koko leirille. Joku olisi myös voinut mennä kirjoittamaan Jodeliin, että tällaista ei saa kirjoitella. Olisi pitänyt tuoda enemmän esille sitä, että tämä on väärin.

Leirillä on ollut mahdollisuus purkaa tilannetta henkisen tuen ammattilaisen kanssa. Kuva: Dani Branthin / Yle

Sanni Nuolikoski toivoo, että Kajon jälkeen tapahtumat otettaisiin esille kaikissa leirillä olleissa lippukunnissa.

– Jos jollekin jäi jotain traumoja tästä, hän pääsisi puhumaan. Eikä seuraavilla suurleireillä sitten enää kiusattaisi.

Häirintä ei jäänyt pimentoon

Henkisen turvallisuuden mestariksi Kajo-suurleirillä kutsuttu Tarja Kallio vakuuttaa, että partiossa on nollatoleranssi kaikelle kiusaamiselle ja syrjinnälle.

Jokainen yli 15-vuotias käy Turvallisesti yhdessä -koulutuksen, jossa sivutaan myös näitä aiheita. Lisäksi on Mukavasti yhdessä -ohjeistus.

– Eli kaikki johtajat tietävät, miten toimitaan, kun täytyy puhuttaa ihmisiä, jotka ovat kohdelleet toisia epäasiallisesti, Kallio selvittää.

Henkinen turvallisuus on Kajolla ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa osa suurleirin turvallisuusorganisaatiota. Leirin arjessa näkyy kentälle jalkautuneita siniliivisiä aikuisia, jotka jututtavat nuoria. He tukevat myös aikuisia kiusaamistapausten ja epäasiallisen käytöksen selvittelyssä.

Kajon johto vakuuttaa, että ongelmiin on tartuttu napakasti. Kuvassa leirin johtaja Maria Nikkari (vas.), turvallisuuspäällikkö Laura Tiittanen ja henkisen turvallisuuden mestari Tarja Kallio. Kuva: Heidi Kononen / Yle

Kajon kiusaamiskampanjan laajuus ei jäänyt leirin aikuisilta pimentoon, vakuuttaa Kallio. Hän kertoo, että asiasta puhuttiin siihen liittyvien henkilöiden kanssa.

– Heti kun saimme tietää, että erääseen alaleiriin kohdistuu häirintää ja epäasiallista käytöstä sosiaalisessa mediassa ja leirin arjessa, kaikki aikuiset kyseisen leirin lippukunnassa ja myös leirin johdossa puuttuivat siihen.

Kallion mukaan leirillä tehdään kaikki voitava ja tarpeen vaatiessa pyydetään apua leirin ulkopuolelta.

Korona-ajan pahoinvointi näkyy suurleirillä

Leirin johtaja Maria Nikkari kertoo, että leirin turvallisuusorganisaatio jututti häirinnän kohteeksi joutuneita ja heitä, jotka kokivat välillisesti joutuneensa kohteeksi tässä tilanteessa.

– Olemme myös puhuttaneet kaikki aikuiset ja mobilisoimme 4 000 aikuista kiusaamisen vastaiseen työhön. Velvoitimme kaikkia aikuisia puuttumaan toimintaan, mikä ei ole sallittua tai asiallista.

Lääkäri ja leirin turvallisuuspäällikkö Laura Tiittanen uskoo, että oma osansa suurleirin ikävissä tapahtumissa on myös sillä, että koronan takia nuorilla on takanaan kahden vuoden tauko harrastuksissa ja sosiaalisissa kontakteissa.

– Se, että olemme partiolaisia ei poista sitä, että olemme samalla lailla yhteiskunnan jäseniä kuin muutkin. Yhteiskunnan ongelmat heijastuvat väistämättä myös meille ja näkyvät täällä.

Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että yhteiskunnassa on nyt paljon enemmän pahoinvoivia nuoria koronapandemian ja sen mukana tulleiden rajoitusten takia.

Fotonia tukevassa mielenilmauksessa keskipohjalaiset partiolaiset kantoivat tekemiään kylttejä. Lisäksi näytettiin sormimerkeillä sydämiä ja peukkuja. Ylärivissä vasemmalta Stella Hietaharju, Iiris Kolppanen, Joona Orjala, Eero-Veikko Nissilä, Vilma Haikara. Alarivi vasemmalta: Jussi Toivanen, Lenni-Kalle Jukkola, Lasse Harju, ja Christina Andtbacka. Kuva: Heidi Kononen / Yle

Suurleirillä on viime päivinä nähty nuorten itse järjestämiä mielenosoituksia kiusaamista vastaan. Myös Fotonia tukevia mielenilmauksia on nähty, kertoo leirin johtaja Maria Nikkari.

– Nuoriso osoittaa itse, että tällainen on epäasiallista käytöstä. He haluavat asettua heikommassa asemassa olevan ihmisen puolelle.

Täsmennys 23.7.2022 klo 22.17: Kuvan 2 partiolaiset eivät liity kiusaamistapauksiin.

Suosittelemme sinulle