MARIJAMPOLĖ / KYBARTAI Helmikuussa 15-vuotiaasta liettualaisesta Augustas Šulskisista tuli kiväärimies.
– Liityin Kivääriliittoon isänmaallisuuden ja henkilökohtaisen unelmani vuoksi, että minusta tulisi sotilas. Uskon, että tämä auttaa saavuttamaan tuon unelman.
Šulskis asuu pienessä Kybartain kylässä aivan venäläisen Kaliningradin alueen rajalla, jonka tilanne on viime aikoina kiristänyt Venäjän ja Liettuan välejä.
Kotiseutu tai Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei vaikuttanut Kivääriliittoon hakemiseen, sillä sotilasura on ollut Šulskisin unelma jo lapsuudesta saakka. Syksyllä hän suuntaa opiskelemaan kadettilyseoon Kaunasiin.
Vapaaehtoiseen maanpuolustusjärjestöön kuuluminen tuntuu Šulskisista nyt kuitenkin entistäkin tärkeämmältä.
– Jos sota tulisi tänne, uskon pystyväni auttamaan puolustuksessa tai auttamaan niitä, jotka maata puolustavat. Siksi kannattaa kuulua Kivääriliittoon.
Tällä tavalla ajattelee nyt moni muukin liettualainen sekä Liettuan hallitus. Tämän huomaa, kun vilkaisee yleisradioyhtiö LRT:n uutisotsikoita tältä vuodelta:
Maaliskuun alku: “Tuhannet liettualaiset haluavat liittyä Kivääriliittoon sodan vallitessa Ukrainassa”
Maaliskuun loppu: “Kivääriliiton jäsenten annetaan säilyttää automaattiaseita kodeissaan”
Heinäkuun alku: “Hallitus kolminkertaistaa rahoituksen Kivääriliitolle”
– Normaalisti osastomme saa kuukaudessa kymmenkunta uutta jäsenhakemusta. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, hakemuksia tuli meille heti yli sata, sanoo liiton Suvalkijan-paikallisosaston komentaja Egidijus Papečkys.
Miljoonien eurojen lisärahoitus uusia varusteita varten on hänen mukaansa erittäin tervetullutta, kuten myös joillekin kiväärimiehille myönnettävä oikeus säilyttää raskaampaa aseistusta kotonaan mahdollisen äkillisen kriisin varalta.
Maailman vaarallisin paikka?
Kivääriliitolla on kymmenen paikallisosastoa ympäri Liettuaa. Viime aikoina eniten huomiota on saanut juuri Suvalkijan alueella toimiva 4. osasto, joka pitää päämajaansa Marijampolėssa.
Sen toiminta-alue sijaitsee sekä Kaliningradin rajalla että niin sanotun Suwałkin käytävän kapealla kaistaleella, jota sotilasstrategit ovat pitkään pitäneet yhtenä Naton puolustuksen heikoimmista lenkeistä.
Uhkakuvissa on maalailtu, että Venäjä voisi hyökätä alueelle samanaikaisesti Kaliningradista ja Valko-Venäjältä, jolloin Baltian maat eristettäisiin muusta Natosta.
Suwałkin käytävä olisi kyynisimmissä uhkakuvissa ensimmäinen leimahduspiste Venäjän ja Naton välisessä konfliktissa – pahimmassa tapauksessa siellä ammuttaisiin jopa kolmannen maailmansodan ensilaukaukset.
“Maailman vaarallisin paikka”, Politico-lehti otsikoi näyttävästi kesäkuun lopulla.
– Otsikko oli liioittelua ja dramatisointia. Alue on haavoittuvainen, ja se olisi maailman vaarallisin paikka jos emme tietäisi sen haavoittuvuudesta emmekä olisi valmistautuneet puolustamaan sitä, toppuuttelee liettualainen tutkija Tomas Jermalavičius.
Hän toimii tutkimusjohtajana Viron kansainvälisessä puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksessa.
Jermalavičiusin mukaan niin Liettua, Puola kuin Nato ovat etenkin viime aikoina lisänneet panostusta Suwałkin käytävän puolustukseen.
Madridin huippukokouksessa kesäkuun lopulla Nato lupasi Baltian maille lisävahvistusta. Liettuan ja Puolan presidentit tapasivat heinäkuun alussa näyttävästi Suwałkin käytävällä ja vannoivat yhteisen puolustuksen nimeen.
– Venäjä käyttää psykologista painostusta herättääkseen pelkoa Nato-maissa. Dramaattiset otsikot maailman vaarallisimmasta paikasta pelaavat tässä asiassa Kremlin pussiin, Jermalavičius sanoo.
Erilaiset hybridihyökkäykset tutkija näkee mahdollisina. Hän luettelee kuitenkin useita syitä sille, miksi sotilaallinen hyökkäys Suwałkin käytävälle näyttää äärimmäisen epätodennäköiseltä.
Alue ei ole helppoa maastoa nopealle valtaukselle, ja hyökätessään Venäjä menettäisi meriyhteydet Kaliningradiin kokonaan Naton vastatoimien seurauksena. Lisäksi Venäjällä ei ole edes hyökkäykseen tarvittavia resursseja: suuri osa Kaliningradin joukoista on parhaillaan mukana hyökkäyksessä Ukrainaan.
Kivääriliiton paikallisosastoa alueella johtava Papečkys sanoo Venäjän aggression huolettavan, mutta laittaa uskonsa Naton puolustuskykyyn ja pelotevaikutukseen.
– Olemme rauhanomaisia ihmisiä, kuten kaikki eurooppalaiset. Mutta olemme tarpeeksi rohkeita vastustamaan mitä tahansa yritystä hyökätä Liettuaan.
Kiväärimiehet auttavat ukrainalaisia
Liettuan kivääriliitto on puolisotilaallinen vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka perustettiin vuonna 1919. Sen yhtenä innoittajana olivat Suomen suojeluskunnat.
Neuvostoliiton miehityksen aikaan Kivääriliitto oli kielletty ja sen jäseniä osallistui vastarintaliikkeeseen.
Itsenäistymisen jälkeen se on toiminut yhteiskunnassa laajasti arvostettuna maanpuolustusjärjestönä, joka pitää kiinni perinteistään kulttuurin ja urheilun saralla. Sillä on noin 13 000 jäsentä, mutta suunnitelmissa on jäsenmäärän reilu kasvattaminen.
Nuorisojärjestön nuorimmat jäsenet ovat 11-vuotiaita ja liiton toiminnassa on mukana paljon naisia. Komentaja Papečkys kuvailee Kivääriliittoa “vastuullisten kansalaisten järjestöksi” ja korostaa sen yhteiskunnallista roolia.
Kivääriliiton leireillä opetellaan muun muassa selviytymistaitoja, ensiapua, johtamista ja ammuntaa.
– Yritämme auttaa nuoria kasvamaan itsevarmoiksi ja paremmiksi ihmisiksi ja kansalaisiksi. Meiltä opitut taidot auttavat heitä menestymään elämässä, Papečkys näkee.
Tärkeimpiä jäsenyysvaatimuksia ovat hyvä maine, nuhteettomuus ja rikosrekisterin puute, mikä auttaa Papečkysin mukaan pitämään ääriajattelijat poissa toiminnasta.
Siviilien maanpuolustusjärjestö nähdään tärkeänä osana pienen maan puolustuskykyä. Sodan aikana järjestö tukee puolustusvoimia, mutta rauhan aikana sen jäsenet antavat virka-apua poliisille ja rajavartiostolle.
Viime aikoina tuelle on ollut tarvetta etenkin rajoilla. Tänä vuonna vapaaehtoiset kiväärimiehet ovat ottaneet vastaan sotaa pakenevia ukrainalaisia. Viime vuonna heitä oli rajavartijoiden apuna, kun Valko-Venäjä puski pakolaisia rajan yli osana hybridioperaatiotaan.
Edita Liškauskė oli yksi Kivääriliiton jäsenistä, jotka vartioivat Valko-Venäjältä tulleita pakolaisia viime kesänä. Hän sanoo kokemuksen näyttäneen hänelle todellisuuden uutisotsikoiden takana.
– Tehtävämme on olla se osa yhteiskuntaa, joka toimii järkevästi, ei pelkää, on valmis toimintaan, sekä auttamaan ihmisiä tai taistelemaan. Koen roolini erittäin tärkeäksi, hän sanoo.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli järkytys Liettualle, myös Marijampolėssa asuville kiväärimiehille. Toisaalta se on kirkastanut heidän vapaaehtoistoimintansa tarkoitusta.
– Ukrainalaiset taistelevat parhaillaan meidän henkemme puolesta. Meidän on oltava valmiudessa, mutta tietenkin toivottava, että kaikki kääntyy hyväksi, Liškauskė sanoo.
Suomen Nato-jäsenyys toisi helpotusta
Kun puhe kääntyy Suomen ja Ruotsin todennäköisesti pian koittavaan Nato-jäsenyyteen, komentaja Papečkys ei peittele tyytyväisyyttään. Hän kehuu vuolaasti pohjoismaisten kumppaneiden vastuullisuutta ja osaamista, sekä tietenkin Suomen suoriutumista talvisodassa.
– Meille tärkeintä sotilaallisesti on, että Itämerestä tulee Naton sisämeri, jossa venäläiset eivät voi enää liikkua vapaasti.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden on arvioitu tuovan osaltaan helpotusta ja tasapainoa myös Suwałkin käytävän ongelmaan, kun Naton läsnäolo koko Itämeren alueella lisääntyy.
– Ukrainan tilanne on osoittanut, että kaikki lähtee kansakunnan tahdosta puolustaa itseään kaikin mahdollisin keinoin. Ilman sitä mikään sotilasliitto ei meitä pelasta, muistuttaa kuitenkin tutkija Jermalavičius.
Kivääriliiton nuorisojärjestöön keväällä liittynyt Augustas Šulskis mainitsee yhä uudelleen isänmaallisuuden keskeisenä motivaattorinaan.
– Isänmaallisuus merkitsee rakkautta maatani kohtaan ja sitä, mitä voin tehdä sen hyväksi. Kivääriliiton jäsenenä pystyn tekemään paljon, hän sanoo.
Voit keskustella aiheesta 28.7. kello 23:een saakka.
Lue lisää: