Hyppää sisältöön

Mäkelänkatu 50:n asukkaat tietävät, mitä tapahtuu, kun huumeille ei ole käyttöhuoneita: "Ne vetävät tuossa pihallakin, ruiskuja on joka paikassa"

Kansalaisaloite ehdottaa, että eduskunta käynnistää lainvalmistelun huumausaineiden käyttötilakokeilusta. Sininauhasäätiö olisi valmis harkitsemaan käyttöhuoneiden perustamista ja toivoo hallitukselta nopeutta.

Aarre Rikhard Sundell ja Enna-Liisa Lappi istuvat sohvalla olohuoneessaan.
Aarre Sundell ja Lissu kertovat, että käyttöhuoneet rauhottaisivat elämää Mäkelänkatu 50:n käytävillä ja kadulla. Videosta osa on blurrattu yksityisyyden suojelemiseksi.

Eiliseen maanantaihin mennessä yli 50 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen mukaan huumeiden valvotuissa käyttötiloissa avunsaanti terveydenhuollon ammattilaisilta on nopeaa. Käyttöhuoneet myös vähentävät häiriöitä julkisissa tiloissa, ja käytettyjä neuloja ei jää lojumaan ympäristöön.

Viime aikojen keskustelu huumeiden käyttöhuoneista on kantautunut myös Helsingin Vallilassa sijaitsevan Mäkelänkatu 50:n asukkaiden korviin.

Mäkelänkatu 50:ssa asuu noin sata entistä asunnotonta ja muuten vaikeasti asunnon löytäviä ihmisiä. Isolla osalla asukkaista on päihdetaustaa, tai he käyttävät nyt päihteitä.

Mäkelänkatu 50 on Sininauhasäätiön yllläpitämä asumisyksikkö vaikeasti asutettaville ihmisille. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Mäkelänkadun ylläpitäjä, Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen sanoo, että he voisivat kuvitella tarjoavansa huumeiden käyttöhuoneita yksiköissään, jos vain Suomen laki sallisi sen. Lakia he eivät kuitenkaan lähde rikkomaan. Sininauhasäätiöllä on toinen iso asunnottomien asumisyksikkö Töölössä Ruusulankadulla osoitteessa Ruusulankatu 10.

– Käyttöhuoneita on hyvä olla siellä, missä käyttäjät liikkuvat, Karvonen sanoo.

Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen kannattaa huumeiden käyttöhuoneita. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Rikosoikeuden professori kaipaa toimintaa

Helsingin yliopiston rikosoikeudenprofessori Kimmo Nuotio on jo aiemmin ehdottanut, että joku lähtisi kansalaistottelemattomuuden kautta perustamaan käyttöhuoneita. Asian poliittinen eteneminen on ollut hidasta.

– Alotettaisiin vain toiminta. Uskon, että meidän tuomioistuimetkin osaisivat näitä arvioida, Nuotio sanoo.

Nuotion mukaan olisi mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuisi, jos joku oikeasti vain perustaisi käyttöhuoneita.

– Lähtisikö poliisi ratsaamaan näitä tiloja. Ja mitä sitten tapahtuisi. Saataisiin mielenkiintoisia oikeustapauksia, Nuotio pohtii.

Nuotion mukaan tilanne on tällä hetkellä sellainen, että jotain on tehtävä.

– Meillä kuolee tällä hetkellä ihmisiä vuodessa enemmän huumeisiin kuin liikenneonnettomuuksissa. Ei ole aikaa odottaa. Jotain pitää tapahtua, Nuotio sanoo.

– Erilaiset vessat ovat nyt niitä käyttöhuoneita, mutta siellä ei ole sitä apua ja tukea, Nuotio huomauttaa.

Nuotio toivoo, että asia tulee keskusteluun poliitikkojen keskuudessa viimeistään ensi kevään hallitusneuvotteluissa.

– Me olemme yrittäneet Suomessa kontrollin avulla nyt viisikymmentä vuotta vähentää huumeiden käyttöä, mutta se ei ole vienyt mihinkään, Nuotio sanoo.

Myös Sininauhasäätiö patistaa hallitusta

Sininauhasäätiö ei Karvosen mukaan kansalaistottelemattomuuden tielle lähde, mutta Karvonen patistaa vauhtia Suomen hallitukseen.

– Toivon, että lainsäätäjä olisi avarakatseisempi ja toimisi nopeammin, Karvonen sanoo.

Mäkelänkatu 50:n rakennuksessa toimii myös päiväkeskus, joka on erityisesti nuorten kadulla-asuvien suosiossa. Siellä on myös yöpymismahdollisuus. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Ongelmia huumeista erityisesti Helsingissä

Huumeidenkäyttö on ongelma erityisesti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Suomessa on tällä hetkellä noin 650 kadulla asuvaa asunnotonta. Iso osa heistä hyötyisi Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Karvosen mukaan käyttöhuoneista, sillä he saisivat turvallisen, hygieenisen ja rauhallisen paikan piikittää.

– Psykooseja tulisi vähemmän, huumekuolemia tulisi varmasti vähemmän, Karvonen arvioi.

Hyötyjänä olisi myös ympäristö.

Mäkelänkatu 50:n vieressä Nokiankujalla näkee jatkuvasti julkisesti itseään piikittäviä ihmisiä. Kuva: Aalto Puutio / Yle

– Tutkimuksissa on todettu, että kun tulee käyttöhuoneita, käyttö julkisissa tiloissa, kuten julkisissa vessoissa vähenee, Karvonen sanoo.

Nyt piikkejä ja ruiskuja löytyy Helsingin kaduilta, puistoista ja yleisistä vessoista yhtenään.

Karvonen kertoo, että he saavat jatkuvasti soittoja ympäristön asukkailta ja töihin meneviltä ihmisiltä, että Mäkelänkadun viereisellä Nokiankujalla joku piikittää itseään julkisesti. Niin nytkin, kun Karvonen esitteli Ylelle Mäkelänkatu 50:n tiloja.

Piikittäjä tuli toimenpiteen jälkeen Mäkelänkadun päiväkeskukseen. Neula vain unohtui kadulle. Tarvetta käyttöhuoneelle näyttäisi todella olevan.

Nokiankujalla Vallilassa on roskis piikkejä varten. Mutta aina käyttäjät eivät muista laittaa piikkejä roskiin itse. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Sininauhasäätiö ehdottaa Saksan mallia

Karvonen ehdottaa, että Suomi ottaisi mallia Saksasta. Siellä huumeidenkäyttö on laillistettu erillisissä huumeiden käyttöhuoneissa. Sama malli on ainakin Norjassa.

Helsingin kaupunki on ehdottanut, että se saisi erillisen luvan lähteä kokeilemaan käyttöhuoneita.

Asiasta käydystä keskustelusta on käynyt ilmi, että kokeilun aloittaminen on tyssännyt siihen, että huumeidenkäyttö on edelleen Suomessa laitonta ja sen muuttaminen lailliseksi on koettu liian hankalaksi.

– Jos on niin vaikeaa tehdä päätös, että onko huumeidenkäyttö rikollista vai ei, niin käyttöhuoneen yhteyteen voitaisiin tehdä oma asetus, että siinä tilassa se ei ole rikollista. Sillä voitaisiin ratkaista tämä ongelma, Karvonen sanoo.

Mäkelänkatu 50:n vierestä Nokiankujalta löytyy jatkuvasti neuloja maasta. Yleensä ne ovat rakennuksen ulkopuolisilta käyttäjiltä, jotka juuri hyötyisivät käyttöhuoneista. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Huume-elämää läheltä nähneet kannattavat huoneita

Mäkelänkatu 50:n asukkaat kannattavat käyttöhuoneita.

Aarre Rikhard Sundell, 60, on asunut Mäkelänkatu 50:ssa viitisen vuotta. Hän istuu Mäkelänkatu 50:n aulassa aamiaisella ja lähtee esittelemään asuntoaan Ylelle. Hän on käyttöhuoneiden kannalla.

– Ne rauhottaisivat näitä käytäviä ja katuja, Sundell sanoo.

Aarre Rikhard Sundell toimii nykyään koko Mäkelänkatu 50:n pullakuskina. Hän hakee aina pullat talon väelle joka päivä leipomosta. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Sundell vie Ylen ja Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Karvosen rakennuksen neljänteen kerrokseen katsomaan Sundellin omaa asuntoa. Sundell on siitä silminnähden ylpeä.

Sundellin ja Lissun yhteinen asunto on todella siisti ja värikäs. Kuva: Aalto Puutio / Yle

– Tämä ei ole mikään Mäkelän kämppä, Sundell sanoo ja viittaa Sininauhasäätiön henkilökunnalta saamiinsa kehuihin asuntonsa kunnosta.

Sundell esittelee tiptop-kunnossa olevan keittiön ja olohuoneen ja näyttää siistiä vessaansa, johon hän on itse laittanut tarroja kaakeleihin. Sellaisia tuskin muilla asukkailla Mäkelänkadulla on asunnoissaan.

Asunnossa todella on hyvin siistiä ja värikästä. Näkee, että paikka on asujilleen tärkeä.

Mäkelänkatu 50:n asukkaat Aarre Rikhard Sundell (oik.) ja Pete kertovat, että käyttöhuoneet olisi hyvä ratkaisu. Kuva: Aalto Puutio / Yle
Sundell esittelee kotinsa Ylelle. Sinne mennään hissillä. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Sundell kertoo, että hän itse ei käytä huumeita, eikä ole käyttänyt. Vain pilveä joskus, Sundell sanoo. Mutta huumeidenkäyttäjät kolkuttelevat Sundellin mukaan hänen ovellaan. Osa Mäkelänkatu 50:n asukkaista tai heidän vieraistaan käyttää huumeita. Omissa asunnoissaan he saavat tehdä mitä haluavat.

– He hakkaavat mun oveani ja pyytävät yösijaa ja kaikkea. Olen tehnyt kaikille selväksi, että tuohon oveen ei hakata ja mulla ei ole huumeita. Mä en käytä, Sundell sanoo.

Mäkelänkatu 50:n käytävät tuhrittiin ennen pahoin. Sitten sinne laitettiin taidetta seinille ja tilanne parani, kertoo toimitusjohtaja Karvonen. Kuva: Aalto Puutio / Yle
Mäkelänkatu 50:n käytävillä on laatikoita, joihin asukkaat ja heidän vieraansa voivat laittaa käytetyt huumeneulat. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Sundell toimii tällä hetkellä koko Mäkelänkatu 50:n pullakuskina. Hän hakee päivittäin arkena pullat asumisyksikön asukkaille. Se on hänen työnsä, ja Sundell on myös työstään selvästi ylpeä ja onnellinen.

Mutta Sundell kertoo nähneensä Mäkelänkatu 50:n ulkopuolella piikkejä.

– Ne vetää niitä tuossa pihallakin. Ruiskuja on joka paikassa, Sundell sanoo.

Samaa sanovat Mäkelänkatu 50:n asukkaat Tarja Parviainen ja Kimmo Kannikoski.

He ovat asuneet Mäkelänkatu 50:ssa myös viisi vuotta. Hekin kannattavat käyttöhuoneita. Sillä tavalla piikittäjät eivät tulisi heidän ikkunoidensa alle, Kannikoski sanoo.

He kertovat, etteivät itse ole käyttäneet suonensisäisiä huumeita, vain lääkkeitä. Kannikoski kertoo tuntevansa kuitenkin aika paljon ihmisiä, jotka käyttävät huumeita.

– Niiden tilojen pitäisi olla valvottuja, että kaikki eivät sekoilisi siellä, Kannikoski sanoo.

Tarja Parviainen ja Kimmo Kannikoski kannattavat käyttöhuoneita. He kertovat, että eivät itse käytä suonensisäisiä huumeita. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Myös Peteksi itsensä esittelevä mies Mäkelänkatu 50:sta kannattaa huumeiden käyttöhuoneita.

– Parempi se on, kuin vetää kadulla, Pete kommentoi.

Mäkelänkatu 50:n asukas Pete sanoo, että käyttöhuoneet olisivat parempi kuin katu. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Karvonen sanoo, että käyttöhuoneiden avulla tavoitettaisiin juuri kaikkein vaikeimmin tavoitettavissa oleva käyttäjäryhmä.

– Käyttöhuoneiden avulla heidät voitaisiin saada avun piiriin. Sitä kautta he tapaisivat terveydenhuollon ammattilaisia ja heille voitaisiin tarjota pääsyä hoitoon. Sillä olisi yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Ei tulisi komplikaatioita tai psykooseja, Karvonen sanoo.

Jossain vaiheessa käyttöhuoneisiin tulevat saattaisivat päästä asumaan Sininauhasäätiön asuntoihin.

Sundellin naisystävä Lissu on saanut luvan asua Sundellin luona. Hän esitteli asuntoa Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Karvoselle. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Sundell on ainakin onnellinen asunnostaan. Hän on saanut luvan Sininauhasäätiöltä asua yhdessä naisystävänsä Lissun kanssa. Lissu jonottaa omaa asuntoa, mutta sen saamiseen voi mennä vielä aikaa.

Aarre Rikhard Sundell (vas.) hakee joka päivä pullat Mäkelänkatu 50:n, eli Mäkelän, asukkaille. Toimitusjohtaja Karvonen moikkaa Sundellia. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Lue lisää:

Päihteidenkäyttäjät ja asiantuntijat vaativat käyttöhuoneita, mutta näin vastaa ministeri Lindén: edes kokeilu olisi työläs

Asiantuntijat haluavat huumeiden käyttöhuoneet Suomeen – Ari Huldenin elämä oli hiuskarvan varassa: "Sain hepatiitin, hivin ja sokeritaudin"

Korvaushoitoa saava Milja Laaksonen, 29, lähettää päihderiippuvaisten terveiset poliitikoille: "Laittakaa käyttöhuoneita Suomeen, kun niitä on muissakin maissa"

Kävimme tapaamassa päihteidenkäyttäjiä Piritorilla, jota Helsingin poliisi on valvonut tehostetusti – isoäiti: "En halunnut olla mummo, joka narkkaa"

Suosittelemme sinulle