Hyppää sisältöön

Kalvo-oikomisesta on tullut esteettisen hammashoidon trendi – suosion kasvaessa hoitoja tekevät myös hammaslääkärit, joiden osaaminen ei riitä

Aikuisten esteettisiä oikomishoitoja tehdään yhä enemmän. Erityisen suosittu on läpinäkyvillä muovisilla kalvoilla tehtävä kalvo-oikominen. Väärin tehtynä tekniikalla saa kuitenkin enemmän aikaan pahaa kuin hyvää.

Seinäjokelainen Minna Raitala on yksi monista, jotka ovat aloittaneet kalvo-oikomishoidon esteettisistä syistä
Seinäjokelainen Minna Raitala on yksi monista, jotka ovat aloittaneet kalvo-oikomishoidon esteettisistä syistä
Ada Lassuri

Seinäjokelaisen Minna Raitalan haaveissa on jo pitkään ollut unelmien hammasrivi.

Ensimmäisen kerran hänelle tehtiin oikomishoito lapsena. Hoidon jälkeiseen ylläpitoon ei kuitenkaan kiinnitetty tarpeeksi huomiota, joten hampaat palautuivat melko pian takaisin lähtöpisteeseen.

Toisen kerran hampaita oiottiin aikuisiällä. Yksityisellä puolella tehdyn hoidon kesto- ja kustannusarviot kuitenkin ylittyivät, eikä Raitalan senhetkinen elämäntilanne sallinut hoidon jatkoa.

– En ollut lopputulokseen tyytyväinen, ja mietin pitkään, että jotain pitäisi tehdä.

Hiljattain Raitala aloitti kolmannen oikomishoitonsa, mutta tällä kertaa aikaisemmin käytettyjen kiinteiden kojeiden tilalla ovat huomaamattomat kalvot.

Kalvo-oikomisen suosio kasvanut

Aikuisten esteettisiä oikomishoitoja tehdään vuosi vuodelta enemmän. Kasvanut kysyntä on huomattu ainakin Mehiläisessä, Oralissa ja Terveystalossa.

Erityisesti suosiotaan on kasvattanut kalvo-oikominen. Siinä hampaat oiotaan perinteisten kiinteiden kojeiden sijaan läpinäkyvillä muovisilla kalvoilla, jotka asetetaan tiiviisti hampaiden päälle.

Kalvot poistetaan esimerkiksi ruokailun ja hampaiden pesemisen ajaksi, mutta muuten niitä pidetään jatkuvasti suussa.

Protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi Terveystalosta uskoo, että esteettisten oikomishoitojen suosion kasvuun on vaikuttanut ainakin sosiaalinen media.

– Siellä on tietynlaiset ihanteet siitä, mikä mielletään kauniiksi hymyksi. Ihmiset tavoittelevat sellaista hymyä, joka välittyy sosiaalisesta mediasta esteettisesti hyväksyttävänä.

Myös mainonta on kasvattanut kysyntää. Oikomishoidon erikoislääkäri Virpi Myller Terveystalosta kertoo, että kalvojen valmistajat kohdistavat mainonnan hammaslääkärien sijaan suoraan kuluttajille.

– Tämä johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen. Kysyntää on paljon, mutta tietoa ja kokemusta ei ole tarpeeksi kysyntään vastaamiseen, sanoo Myller.

Jotta hampaita saadaan siirrettyä oikeaan suuntaan, hoidon aikana käytetään useampia kalvoja. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Oikomishoitoja tehdään myös ilman riittävää osaamista

Myllerin mukaan nykyiseen tilanteeseen liittyy kaksi ongelmaa: kalvo-oikominen kuvitellaan kaikille sopivaksi hoitomuodoksi, eikä jokaisen kuluttajan tiedossa ole, että toimenpide vaatii laajaa asiantuntemusta.

Timo Suojärvi kutsuisikin kalvo-oikomista kevytoikomiseksi. Tekniikka soveltuu parhaiten pienten asentovirheiden sekä hammaskaaren aukkoisuuden korjaamiseen.

– Mitä laajempi hoito, sitä vaikeampi se on hoitaa kalvoilla, hän toteaa.

Perinteisesti oikomisen on suorittanut oikomishoidon erikoishammaslääkäri, mutta koska kysyntää on paljon, kalvo-oikomisia ovat alkaneet tehdä myös peruskoulutetut hammaslääkärit.

Oikomishoitoon perehtynyt hammaslääkäri ei tarkoita samaa, kuin oikomishoidon erikoishammaslääkäri.

Virpi Myller

Kalvo-oikominen on lisenssin varaista toimintaa, joten kuka tahansa lisenssin suorittanut hammaslääkäri voi oikoa hampaistoa kalvoilla. Tekniikan helppokäyttöisyyttä edistävät erilaiset digitaaliset suunnitteluohjelmat.

– Lähtökohtaisesti kalvohoito voi tuntua helpolta. Käytännössä voi kuitenkin ilmetä ongelmia, kun tietotaito ei riitäkään hoidon suorittamiseen. Kalvohoitokin on oikomishoitoa, toteaa oikomishoidon erikoishammaslääkäri Susanna Karsila Mehiläisestä.

Sen lisäksi että Karsila tekee oikomishoitoja, hän korjaa työssään muiden tekemiä virheitä. Pahimmat epäonnistumiset johtuvat hänen mukaansa siitä, että hammaskaarta on laajennettu liikaa.

Joissain tapauksissa epäonnistunutta oikomishoitoa ei ole pystynyt korjaamaan uudella oikomisella, vaan potilas on täytynyt lähettää leukaleikkaukseen. Myös Virpi Myllerin on pitänyt ohjata potilaitaan leikkaushoitoon.

– Tyypillisin tapaus on kuitenkin sellainen, että purenta on auennut. Avopurennan sulkeminen on erittäin haastavaa lähes kaikilla oikomistekniikoilla, Myller sanoo.

Hänen vastaanotolleen tulee korjattavia tapauksia kuukausittain, ja suunta on nouseva.

Yleishammaslääkärille vai erikoishammaslääkärille?

Jos toimenpiteen suorittaa asiantunteva hammaslääkäri, on kalvo-oikominen varsin pätevä tapa suoristaa hampaita.

– Kokeneen oikomishoidon erikoishammaslääkärin käsissä kyseessä on hyvin monipuolinen työkalu, jolla voi tehdä myös haastavia hoitoja, kertoo Karsila.

Kuluttajan näkökulmasta sopivan lääkärin löytäminen voi kuitenkin tuntua haastavalta. Hämmennystä saattaa aiheuttaa esimerkiksi osaamisen kuvaus.

– Oikomishoitoon perehtynyt hammaslääkäri ei tarkoita samaa, kuin oikomishoidon erikoishammaslääkäri, huomauttaa Myller.

Karsila tuo esille, että joissakin tapauksissa oikomishoidon voi hyvin hoitaa myös yleishammaslääkäri. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun peruskoulutettu hammaslääkäri ottaa hoidettavakseen liian vaikean tapauksen.

Siksi Karsila suosittelee jokaiselle kalvo-oikomista suunnittelevalle ainakin yhtä käyntiä oikomishoidon erikoishammaslääkärillä, joka arvioi purennan kokonaistilanteen ja sen, onko hoitoa ylipäätään mahdollista tehdä kalvoilla.

Koska Minna Raitalan hampaita on oiottu ennenkin, hänen kohdallaan kalvohoidon on arvioitu kestävän vain yhdeksän viikkoa. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Haaveissa unelmien hammasrivi

Kun Minna Raitala suunnitteli kolmatta oikomishoitoaan, hän varasi ajan yleishammaslääkärin konsultaatioon. Hammaslääkäri kuitenkin ohjasi Raitalan erikoishammaslääkärin vastaanotolle, koska alahampaita oli hyvä oikoa kiinteillä kojeilla ennen kalvojen käyttöä.

Kun erikoishammaslääkäri oli oikonut alarivin, aloitti yleishammaslääkäri kalvo-oikomishoidon hampaiden yläriville.

– Vaikka olenkin tottunut kiinteisiin kojeisiin, on kiva kun hammasraudat eivät ole niin näkyvissä suussa.

Raitala on käyttänyt kalvoja nyt kuukauden. Kaiken kaikkiaan hoito kestää hänen kohdallaan vain yhdeksän viikkoa, koska aikaisempien oikomishoitojen vuoksi tehtävää ei ole paljon.

Hampaissa on jo huomattavissa pientä liikettä toivottuun suuntaan.

– Luotan hammaslääkäriini. Toivon, että saan saavutettua sen lopputulokseen, jota olen noin 15 vuotta odottanut.

Lue seuraavaksi:

Aikuiset maksavat oikomishoidoista tuhansia euroja ulkonäkösyistä – suora hammasrivi ei ole välttämättä ikuinen

Mirella Ojala, 22, innostui valkaisemaan hampaitaan, eikä hän ole suinkaan ainoa: Yhä useampi nuori aikuinen tavoittelee valkoista hymyä

Hohtavista hampaista tuli yhä tärkeämmät – varomaton kotivalkaisija saattaa polttaa ikenensä, mutta tavallisempaa on vihlonta

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 30.7. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle