Hyppää sisältöön

Suomalaisen Ride Out -sarjan budjetti on 10 miljoonaa euroa – yli 50 vuoden aikamatka syö rahaa: "Varmaan kaikki ymmärtävät, ettei ole edullista"

Jarno Saarisen elämää 1970-luvun vaihteen maailmaa ei ole enää olemassa, joten kaikki sarjassa esiintyvät paikat, asiat ja henkilöt pitää luoda erikseen aikakauteen sopiviksi.

Moottoripyörälegendan Jarno Saarisen elämästä kertovaan draamasarjaan hyödynnettiin Soili Karmen arkistoja ja henkilökohtaisia muistoja. Arkistokuvassa edesmennyt Jarno Saarinen hänen silloisen vaimonsa Soili Karmen kanssa. Kuva: Jan Burgers/Funfar Oy
Mikko Mykkänen

Moottoripyöräilijälegenda Jarno "Paroni" Saarinen teki 50 vuotta sitten Imatralla historiaa. Hän oli lajinsa ensimmäinen suomalainen maailmanmestari.

Vielä vuonna 2022 myöhemmin kaikuu Jarno Saarinen nimi kovaa, sillä vasta tänä kevättalvena Imatranajon katurata nimettiin Jarno Saarinen Circuit Imatraksi. Silti Saarinen on etenkin nuoremmalle sukupolvelle vieras hahmo.

Legenda saattaa hyvinkin tulla monelle tutuksi kuusiosaisen sarjan myötä. Jarno Saarisen tarina tuodaan eloon Ride Out -työnimellä tehdyllä draamalla.

Sarjan kuvaukset alkoivat Imatralla heinäkuussa.

Satoja avustajia

Ride Out -sarja ei paljoa jarruttele. Kuvauksissa on mukana kymmeniä kilpamoottoripyöriä ja satoja 70-luvun mukaan pukeutuneitaavustajia täyttämässä muun muassa katsomoja.

Ride Out -sarjaa kuvataan Imatralta aina Italiaan saakka kansainvälisellä ryhmällä tekijöitä. Sarjan ohjaa ruotsalainen Simon Kaijser.

Ride Out -sarjaa kuvataan Imatralla muun muassa Imatranajon vuoksi. Tehokkuuden vuoksi kuvataan Imatralla samalla myös muita, etenkin sisätiloissa tapahtuvia kohtauksia, vaikka niiden historialliset vastineet sijoittuisivatkin muualle. Kuvassa näyttelijät Ville Myllyrinne, Saana Koivisto, kuvausryhmän jäsen ja Martti Suosalo. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Jarno Saarisen elämästä kertovan sarjan taustalla on Ville Myllyrinteen omistama Funfar films. Myllyrinne näyttelee itsekin mukana sarjassa, vaikkakin pienemmässä roolissa.

– Tarina on hyvin todenmukainen ja perustuu tositapahtumiin, mutta joitakin asioita on jouduttu muuttamaan draaman ehdoilla, Ville Myllyrinne kertoo.

Esimerkiksi Myllyrinne itse esittää Arvidssonia, fiktiivistä Yamahan maahantuojaa. Hahmo on sarjan tekijöiden luomus, johon on yhdistetty useampi Saarisen elämässä esiintynyt hahmo.

Jännitystä riittää

Historian kuvaaminen on Ride Out -sarjan suuri haaste. Maailma, jossa Jarno Saarinen teki historiaa, on kadonnut menneisyyteen.

Jarno Saarisen maailmaa on tuotu käsikirjoitukseen muun muassa hänen tapahtumien aikaisten motoristilehtien avulla. Sarjassa on myös hyödynnetty Saarisen aikalaisten, kuten hänen vaimonsa Soili Karmen, muistoja tapahtumista.

Jarno Saarinen ja hänen vaimonsa Soili matkustivat tehokaksikkona kilpailujen perässä ympäri Eurooppaa. Saana Koivisto esittää sarjassa Saarisen Soilia. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Todelliset haasteet alkavat kuitenkin vasta käsikirjoituksen toteuttamisvaiheessa, jossa paperille kirjoitetut tapahtumat kohtaavat todellisuuden.

– Jos esimerkiksi käsikirjoittaja kirjoittaa kohtaukseen, että Jarno ja Soili ajavat DDR:läisen kaupungin läpi, niin kyllä varmaan kaikki ymmärtävät, ettei ole edullista rakentaa koko kaupunkia kulissiksi, Ville Myllyrinne sanoo.

Yksi haasteista syntyy tarinalle tärkeistä moottoripyöristä, sillä kilpapyörät eivät kunnioita käsikirjoitusta tai kameroita, ja niissä voi esiintyä monenlaisia ongelmia.

–Joka kerta kun moottori käynnistyy, sitä voidaan pitää onnistumisena, sanoo Myllyrinne.

Onni on suosinut Ride Out -sarjan tekijöitä ensimmäisen kuvauspäivän aikana. Jännitystä riittää vielä, sillä kuvaukset ovat vasta alussa.

Tom Rejström esittää Ride Out sarjassa päähenkilöä Jarno Saarista. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Maailma on muuttunut

Jarno Saarisen tarinalle tärkeät paikat ovat eläneet omaa elämäänsä. Esimerkiksi Monzan kilparata Italiassa on päivitetty nykyaikaiseksi kilparadaksi, eikä sitä voida täten hyödyntää sarjan kuvauksissa. Monzan kilparadan kaltaiset kohteet joudutaan rakentamaan muualle.

Ride Out -sarjan vision toteuttamiseen onkin Suomen mittapuulla varattu suuria summia rahaa. Kuusiosaisen draaman budjetti on noin kymmenen miljoonaa euroa.

Jarno Saarinen voitti vuonna 1972 maailmanmestaruuden lajinsa ensimmäisenä suomalaisena. Hän menehtyi vuosi myöhemmin kisaonnettomuudessa. Kuva: imago / Werek / All Over Press

70-luvulle sijoittuvan sarjan budjetille löytyy helposti käyttöä, sillä maailma on muuttunut paljon viimeisten 50 vuoden aikana. Muun muassa kaikki ihmiset vaatteineen, mainokset ja mainostarrat sekä ajoneuvot henkilöautoista ambulansseihin pitää erikseen muokata aikakauteen sopiviksi.

– Mitään ei voi vetää suoraan pakasta. Kun on otettu sellainen asenne, että kaikki olisi mahdollisimman autenttisen tuntuista, niin se on valtava työ, Myllyrinne kertoo.

Ei taipunut elokuvaksi

Jarno Saarisen tarinan tuominen ruutujen eteen on ollut pitkään jo sarjan tekijöiden mielessä. Alussa moottoripyörälegendan tarinaa oltiin tuomassa valkokankaalle. Tarina ei kuitenkaan taipunut elokuvan mittaan.

– Kun tämä maailma muljahti siihen malliin, että sarjat ovat olleet elokuviakin keskeisempiä, niin se löysi sitten lopullisen muotonsa, Ville Myllyrinne kertoo.

Ride Out -sarja saa ensi-iltansa 2024 vuoden alussa Ylellä.

Suosittelemme sinulle