Brasilian lokakuisen presidentinvaalin kampanjointi käynnistyi virallisesti viime viikolla. Pääehdokkaiden, istuvan presidentin Jair Bolsonaron sekä työväenpuoluetta edustavan ex-presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan kilpaa varjostaa huoli poliittisen väkivallan lisääntymisestä.
Työväenpuolueen aluetoimiston rahastonhoitaja Marcelo Arruda ammuttiin Foz do Iguaçussa Paranán osavaltiossa 9. heinäkuuta. Arruda oli viettämässä Lula-teemaisia 50-vuotissyntymäpäiviään, kun Bolsonaron kannattaja ryntäsi sisään juhliin ja ampui Arrudan huutaen samalla presidenttiä tukevia iskulauseita.
Paranán osavaltion syyttäjänviraston mukaan teko oli poliittisesti motivoitunut.
Poliittinen väkivalta on yli nelinkertaistunut vuodesta 2019, Rio de Janeiron osavaltion yliopiston vaaliväkivaltaa koskeva selvitys kertoo.
Selvityksen mukaan Brasiliassa on raportoitu vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla 214 poliitikkoihin, poliittisiin virkahenkilöihin tai näiden perheenjäseniin kohdistuvaa väkivaltatapausta. Vuonna 2019 tapauksia oli samalla ajanjaksolla 47.
Väkivaltaisuudet tapaavat kärjistyä vaaleja kohti mentäessä. Näin tapahtui myös vuoden 2020 kunnallisvaalien alla.
Toimivatko Trumpin keinot?
Väkivaltatapaukset huolettavat erityisesti siksi, että mielipidemittauksissa selvästi laahaava äärioikeistolainen Bolsonaro petaa todennäköiseltä näyttävää häviötään Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin keinoin. Bolsonaro väittää maan äänestysjärjestelmän olevan altis vaalivilpille, vaikka todisteita tästä ei ole.
Brasilian vaalituomioistuimen päätuomari Edson Fachin varoitti heinäkuun alussa, että Brasilian vaalit saattavat johtaa rajumpiin levottomuuksiin kuin mitä Yhdysvalloissa nähtiin loppiaisena vuonna 2021. Tuolloin tuhannet Trumpin kannattajat vyöryivät maan kongressirakennukseen estääkseen presidentti Joe Bidenin vaalivoiton vahvistamisen.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan ilmassa on viitteitä siitä, että Bolsonaron kannattajista löytyisi halukkuutta pyrkiä estämään demokraattinen vallanvaihdos. Väkivaltaisuuksien puhkeaminen on hänen mukaansa nyt todennäköisempää aiempiin vaaleihin nähden.
– On viitteitä siitä, että Bolsonaro ei olisi kovin hyvä häviäjä, Teivainen sanoo.
Bolsonaron kriitikoiden keskuudessa on pelätty jopa presidentin yrittävän sotilasvallankaappausta. Brasilian diktatuuriajan avoimesta ihannoinnista ja väkivaltaisesta retoriikastaan tunnettu entinen armeijakapteeni Bolsonaro on muun muassa täyttänyt hallituksensa virkoja armeijan henkilöstöllä.
Teivaisen mukaan vallankaappausyritys tai siinä onnistuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Bolsonarolla ei ole taustalla riittävästi Brasilian talouseliitin tukea.
– Brasiliaan ennakoidaan usein vallankaappauspyrkimyksiä tai laajamittaisia väkivaltaisuuksia, ja ennustukset osoittautuvat usein myös liioitelluiksi.
Teivainen arvioi, että myös Bolsonaron liittolaiset armeijassa olisivat vähemmän halukkaita tukemaan pyrkimyksiä estää mahdollinen vallanvaihdos, sillä Yhdysvalloista ei Bidenin johdolla juurikaan heru sympatioita tällaiselle toiminnalle.
Korkeiden murhalukujen maassa aseistaudutaan ennätysvauhtia
Brasilialaiset aseistavat itseään ennätysvauhtia. Aseiden omistajien määrä on lähes viisinkertaistunut Bolsonaron presidenttikaudella, jonka aikana aselakeja on löyhennetty.
Kauden alussa vuonna 2018 maassa oli reilu 117 000 aseenkantajaa. Kesäkuun alkuun mennessä tänä vuonna määrä oli lähes 674 000.
Teivaisen mukaan aseistautuminen on uhkatekijä mahdollisten poliittisten väkivaltaisuuksien puhjetessa. Brasiliassa on toki nähty korkeammankin profiilin poliittisia väkivaltatapauksia, kuten Bolsonaron puukotus kesken kampanjatilaisuuden tai kaupunginvaltuutettu Marielle Francon murha Rio de Janeirossa vuonna 2018.
Aseiden hankkiminen ei kuitenkaan Teivaisen mukaan välttämättä johda kuitenkaan juuri poliittiseen väkivaltaan.
– Brasilia on monella tapaa hyvin väkivaltainen maa tilastojen valossa. Esimerkiksi poliisiväkivaltaan ja rikollisuuteen liittyvät kuolemaluvut ovat todella hurjia. Tässä unohtuu, että historiallisesti Brasilian poliittinen väkivalta verrattuna naapurimaihin on ollut vähäisempää, Teivainen sanoo.
Lue lisää aiheesta:
Brasiliassa presidenttiehdokasta puukotettiin vaalitilaisuudessa