Hyppää sisältöön

Tästä sadosta riippuu suomalaisten ruokapöydän omavaraisuus – siemenvilja on pakko kasvattaa kotimaassa

Suomessa pellot saatiin keväällä kylvettyä, mutta siementä täytyi ottaa huoltovarmuusvarastoista ja itävyysprosenttia laskea 85 prosentista 80:een.

Siemenviljan tuotanto on isossa osassa, kun keskustellaan ruokaketjun omavaraisuudesta. Arkistokuva. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Siemenviljan satonäkymät näyttävät tänä kesänä selvästi paria aiempaa vuotta lupaavammilta.

– Viljapellot ovat saaneet tähän mennessä sopivasti kosteutta ja kasvustot voivat hyvin, sanoo johtaja Vesa Laitinen Pro Agria Keski-Suomesta.

Suomen siemenlajikkeita ei voi tuontitavarana ostaa

Viime kesän huonon sadon ja käynnissä olevan Ukrainan sodan takia Suomessa on haluttu lisätä omavaraisuutta myös siementuotannossa.

Laitinen muistuttaa, että siemenviljan tuotanto on koko ruokaketjun omavaraisuuden lähtökohta. Siihen liittyvät niin lannoitteiden kuin siementenkin saatavuus.

– Tähän vaikuttaa myös se, että Suomessa menestyvät tietyt viljalajikkeet, joita ei voi oikeastaan tuontitavarana ostaakaan, hän huomauttaa.

Siemenviljelyala on pysynyt varsin vakaana – tänä vuonna viljelytarkastuksia on pyydetty runsaalle 40 000 hehtaarille koko Suomessa. Määrä on noin 1200 hehtaaria viime vuotta vähemmän, mutta lasku mahtuu tavanomaisen vuosivaihtelun piirin.

Keski-Suomessa siemenviljaa kasvatetaan runsaan 800 hehtaarin alalla. Etelä-Savossa ala on tänä vuonna noin 400 hehtaaria.

Selkeä muutos siemenviljan tuotannossa on, että valkuaiskasvien viljelyä on jonkin verran lisätty myös siementuotannossa.

Lisää siemenhernettä, -apilaa ja -härkäpapua

Valkuaiskasvien eli herneen, härkäpavun ja apilan viljelyn lisäämisestä on puhuttu jo aiemmin mm. ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhteydessä.

Nyt tarve etenkin niiden tuotantoon on korostunut.

Esimerkiksi apila voi typpeä sitovana maanparannuskasvina auttaa peltojen lannoittamisessa. Samalla se on tärkeä rehukasvi.

Siementarkastuskeskuksen tiedoista ilmenee, että valkuaiskasveista siemenherneen viljelyalaa on onnistuttu Suomessa lisäämään noin kolmanneksella viime kesään verrattuna. Siemenherneen viljelyala on nyt hieman alle 2000 hehtaaria.

Sen sijaan härkäpavun siemenen viljelyala jäi pari sataa hehtaaria viime vuotta pienemmäksi siitä yksinkertaisesta syystä, että huonon satokauden jälkeen siementä ei ollut tarpeeksi.

Keski-Suomessa siemenherneen tuotanto on pysynyt vakaana, viljelyala on tällä hetkellä runsaat 50 hehtaaria.

Härkäpavun siemenviljely on notkahtanut roimasti viime vuodesta. Maakunnassa siemenhärkäpapua viiljellään vain seitsemällä hehtaarilla, kun viime vuonna ala oli yli 20 hehtaaria.

Etelä-Savossa härkäpapua ei ole viljelty pariin vuoteen siementuotantotarkoituksessa lainkaan.

Voit keskustella aiheesta 29.7. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Tuleva viljasato näyttää paremmalta kuin vuosi sitten – muuttuva maailmantilanne varjostaa ensi vuotta

Suosittelemme sinulle