Hyppää sisältöön

Yläkouluun siirtyminen on lapselle jättimullistus – aikuisten tuki kotona ja koulussa vähenee, juuri kun sitä eniten tarvittaisiin

Seitsemännen luokan aloittavia nuoria kohdellaan helposti omillaan pärjäävinä koulukonkareina, vaikka kaikki muuttuu niin kouluarjessa kuin kaverisuhteissakin.

Yläkoulun aloittava Iida Manninen kotitalonsa edustalla, koulureppu selässä.
Seitsemännen luokan Pieksämäellä aloittava Iida Manninen kertoo millainen koulupäivä on edessä. Kuvaus ja editointi: Esa Huuhko /Yle.
Markku Tuhkanen

Kuten tuhansissa kodeissa ympäri Suomea, myös pienessä eteläsavolaisessa Montolan kylässä asuva Mannisen perhe valmistautuu uuteen kouluarkeen.

Perheen kahdesta lapsesta nuorempi, Aila Manninen, jatkaa tokaluokkalaisena kymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Virtasalmen alakoulussa.

Esikoinen, Iida Manninen puolestaan kohtaa koulupolkunsa suurimman muutoksen. Edessä on seitsemäs luokka ja Hiekanpään yläkoulu Pieksämäellä, 30 kilometrin päässä.

50 oppilaan alakoulu vaihtuu 500 oppilaan yläkouluun ja päivittäiseen koulumatkaan kuluu ainakin tunti koulutaksin kyydissä.

Vuorotyössä käyvät vanhemmat Tero Manninen ja Sanna Kurikkala suhtautuvat muutokseen maltilla, sillä Iidan koulunkäynti on sujunut hyvin.

Tunnollinen ja hyvä oppilas, todetaan kuin yhdestä suusta.

– Aila joutuu nyt joinain aamuina odottamaan yksin kotona koulukyytiä, kun Iidan on lähdettävä toisella kyydillä jo aiemmin. Iida on ollut myös tärkeä tuki pikkusiskolleen.

Virtasalmen Montolan kylässä asuvan Mannisen perheen aamuarki muuttuu esikoisen siirtyessä yläkouluun Pieksämäen kaupunkiin. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

Usein yläluokan aloittava lapsi näyttäytyykin aikuisille ikäänkuin nuorena konkarina, sillä takana on jo kuusi kouluvuotta. Oma paikka perheessä muuttuu lapsesta nuoreksi.

– Siinä tulee vanhemmille sellainen huokaisu, että nyt lapsi on niin iso, että se pärjää. Tosiasiassa murrosikäinen nuori on tarvitsevampi, kuin sellainen latenssivaiheen 8 - 9-vuotias lapsi ja tämä tulee monille vanhemmille yllätyksenä, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Pekkarisen mukaan yläkoulun aloittaminen on yksi lapsen elämän merkittävimpiä ja mieleenpainuvimpia muutoksia, joka monella nuorella määrittelee usean vuoden ajan omaa identiteettiä ja käsitystä omasta järjestyksestä esimerkiksi vertaisryhmässä.

– Ensimmäisillä kouluviikoilla on valtavaa jännitystä ja hyvin eri tavoin reagoidaan. Muutaman viikon jälkeen tilanne merkittävästi tasaantuu, kuvailee Hiekanpään yläkoulun rehtori Henri Itkonen.

Yläkoulun aloittavan Iida Mannisen päivittäinen koulumatka kestää koulutaksin kyydissä tunnin. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

Koulupaineet kasvavat, harrastukset katkolla

Yläkoulun aloittava nuori on varhaisessa murrosiässä. Kun puberteetti alkaa, niin hormonitoiminta muuttuu ja keho muuttuu. Kaverisuhteet muodostuvat entistäkin tärkeämmiksi.

Usein myös harrastustoiminta muuttuu. Monasti harrastukset keskeytyvät juuri teini-iässä, varsinkin pojilla.

Harrastamisen strategiassa (siirryt toiseen palveluun) esille tuodut kyselytutkimukset osoittavat erityisesti liikuntaharrastusten jatkumisen kohtaavan karikkoja.

Samaan aikaan kun huomio kiinnittyy omaan oloon ja olemiseen, tuoreen yläkoululaisen kognitiiviset kyvyt voivat olla vielä hakusessa ja keskittymiskyky rajallista.

– On sääli, että samaan aikakauteen kohdistuu suurempia opillisia paineita. Kokeet ja arvosanat ovat entistä tärkeämpiä, kun ohjautuminen lukioon ja ammatilliseen koulutukseen tapahtuu yläkoulussa, sanoo Pekkarinen.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa, että nuorten mielenterveyspalvelujen kysynnässä on nähtävissä kasvupiikki juuri yläkouluikäisillä. Kuva: Mikko Vähäniitty

Oman opettajan tilalle liuta aikuisia

Kun koululaisen sisällä myllertää, niin myös ulkoisissa puitteissa tapahtuu mullistus.

Alakoulun tutun ja turvallisen luokanopettajan sijasta koulupäivään tulee monasti tunnin välein vaihtuvat aikuiset.

– Hiekanpään koulussa seiskaluokkalaiselle tulee kohtaamisia viikottain jopa viidentoista opettajan kanssa, kertoo Itkonen.

Miksi sitten koulun vaihto ja kouluarjen merkittävin muutos tapahtuu juuri koululaisen kehityksen kannalta herkimmässä vaiheessa?

Syynä on vanha, peruskoulua edeltänyt käytäntö koululaitoksessa, jossa kansakoulun oppilaat pyrkivät oppikouluun. Opettajien jako luokanopettajiin ja aineopettajiin sementoitiin koulujärjestelmään.

Kunnat ovat reagoineet asiaan rakentamalla kiihtyvällä tahdilla yhtenäiskouluja, joissa oppilaat käyvät samassa koulussa kaikki vuosiluokat ykkösestä ysiin.

Viimeisen vuosikymmenen aikana yhtenäiskoulujen määrä onkin kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä ja nyt joka viides peruskoulu Suomessa on yhtenäiskoulu.

Tosin juurisyynä kehitykseen lienee ollut kustannustehokkuuden parantaminen koulujen kokoa kasvattamalla.

Joissakin kouluissa kuten esimerkiksi Kotkan Karhuvuoren koulussa ja yksityisessä Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa (SYK) on käytäntö, jossa lapset siirtyvät yläkouluun jo kuudennella luokalla.

Myös tuki vanhemmille kaventuu

Myös tukitoimissa tapahtuu merkittäviä muutoksia yläkouluun siirryttäessä. Lasten psykiatriapalveluista siirrytään nuorten psykiatriapalveluiden asiakkaiksi.

Monet perheneuvolat ovat toistaiseksi rajanneet kasvatus- ja perheneuvontapalvelut alle 13-vuotiaille lapsille perheineen, vaikka sosiaalihuoltolaki ei ikärajaa tunnistakaan.

Terveydenhoito jääkin tästä murrosvaiheesta eteenpäin yhä selkeämmin lapsen harteille.

Vuoden 2021 keväästä lähtien huoltajat ovat voineet nähdä yli 10-vuotiaiden lastensa tiedot terveyspalvelujen Omakannassa.

Käytännössä terveydenhoitajan riittävän kypsäksi arvioima alaikäinen voi itse päättää näkevätkö vanhemmat häntä koskevat terveystiedot. Päätös tehdään jokaisella vastaanottokerralla erikseen.

Kouluissa vanhempainiltoja ei järjestetä enää entiseen tapaan ja vanhemmat voivat olla helposti täysin tietämättömiä miten lapsella menee.

– Jos siinä vaiheessa nuori on kovasti hukassa itsensä kanssa, niin vaikutukset voivat olla tosi kauaskantoiset. Toivottavasti vanhemmat ymmärtäisivät roolinsa lapsen tukijana ja koulujärjestelmässä olisi riittävä oppilashuollon tuki ja esimerkiksi hyvä tukioppilastoiminta, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen.

Pieksämäen kaupunki on panostanut viime vuosina merkittävästi kouluihin. Uusia koulurakennuksia on mm. Hiekanpään yläkoulu kuin myös Virtasalmen alakoulu ja ryhmäpäiväkoti. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

Toki myös monia uutta yläkoululaista tukevia käytäntöjä on otettu käyttöön lähivuosina.

Iida kuten kaikki muutkin aloitttavat yläkoululaiset ovat käyneet tutustumassa uuteen opinahjoon jo keväällä. Tulevaan kouluryhmäänkin pyritään saamaan yhteen ainakin joitakin tuttuja oppilaita entisestä alakoulusta.

– Ja kyllähän se ryhmäytyminen alkaa jo kesäloman aikana kännyköiden kautta sosiaalisessa mediassa, toisin kuin vuosia sitten, huomauttaa rehtori Itkonen.

Koululaisten vanhemmille löytyykin monta syytä päivittää tietämyksensä nuoruusiän kehityksestä.

Voit keskustella aiheesta 10.8.2022 kello 23:een asti.

Suosittelemme sinulle