Kymenlaaksossa on ryhdytty pohtimaan, miten ympäristössä lojuvat huumeruiskut saataisiin pois luonnosta. Sekä Kouvolassa että Kotkassa ratkaisuksi on pohdittu huumeruiskujen keräyslaatikoita.
Keräyslaatikoilla pyritään suojaamaan asukkaita maahan heitettyjen ruiskujen aiheuttamilta haitoilta sekä vähennetään kaduille ja puistoihin heitettyjen ruiskujen määrää. Keräyslaatikoita on jo käytössä useissa kaupungeissa ympäri Suomen.
Puistoissa ja pusikoissa lojuvat ruiskut ovat olleet jo monta vuotta ongelmana Kotkassa ja Kouvolassa.
Kouvolan kaupungin puistotyönjohtaja Sari Alastalo sekä Kotkan kaupungin puistotoimen työnjohtaja Satu Ylämäki kertovat, että tietyiltä alueilta löydetään käytettyjä ruiskuja viikottain. Määrä on kuitenkin pysynyt normaalina verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Lapset löysivät neuloja
Kouvolassa keräyslaatikoiden tarpeellisuudesta on ryhdytty keskustelemaan yhdessä kaupungin puistotoimen, turvallisuuspäällikön ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattorin kanssa.
Keskustelu nostettiin uudestaan pöydälle, kun lapset löysivät viime talvena metsästä useita käytettyjä huumeneuloja Kouvolassa. Asiasta uutisoi viime marraskuussa Kouvolan Sanomat (siirryt toiseen palveluun).
Lehden mukaan joukko Mansikkamäen koulun alakouluikäisiä oppilaita oli seikkaillut Pikku-Palomäellä metsikössä ja löytäneet roskia, joiden seassa he olivat havainneet useita huumeruiskuja ja -neuloja.
Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Laura Sillanpää pitää ideaa ruiskujen keräyslaatikoista lähtökohtaisesti hyvänä.
– Se on pelkästään hyvä juttu, jos ruiskut saadaan pois vaaran paikoilta, sanoo Sillanpää.
Sillanpäätä mietityttää kuitenkin se, löytäisivätkö keräyslaatikot tarpeeksi hyvin kohderyhmänsä, eli päätyisivätkö käytetyt neulat keräyslaatikoihin.
Kouvolan kaupunki on kerännyt Kaakkois-Suomen Sininauha ry:n Raiteilla-hankkeen avulla tietoa siitä, miten keräyslaatikot ovat toimineet muissa kaupungeissa.
Asukkaat toivovat ratkaisua
Kotkan kaupungin ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Hanna-Kaisa Lähde kertoo, että neulojen keräyslaatikoista kokoustetaan puistotoimen ja Kymsoten kanssa elokuun aikana.
Lähde toivoo, että asia etenisi Kotkassa mahdollisimman pikaisesti. Lähteen mukaan ilmoitukset neulalöydöistä ovat lisääntyneet kevään ja kesän aikana.
– Saan jonkun verran työhöni liittyen ilmoituksia neuloista eri puolilta kaupunkia ja kaupunkilaiset toivovat paitsi keräilylaatikoita, myös kaupungin nettisivuille ohjeistusta, miten toimia kun ruiskuja löytyy. Miten niitä käsitellään, minne hävitetään ja minne niistä ilmoitetaan, kertoo Lähde.
Lähteen mukaan myös tätä asiaa on tarkoitus pohtia yhteisessä kokouksessa.
Lappeenrannassa hyviä kokemuksia
Lappeenrannassa huumeruiskujen keräysastioista on hyviä kokemuksia. Keräysastiat otettiin käyttöön vuonna 2020 kuudessa eri paikassa.
Lappeenrannan kaupungin kunnossapitopäällikkö Topi Kangas kertoo, että keräysastiat ovat olleet hyödyllisiä.
– Kyllä niihin tavaraa tulee, toki sitä voisi tulla enemmänkin, Kangas kertoo.
Keräysastiat tyhjennetään viikottain. Niistä löytyy pääosin huumeruiskuja sekä jonkin verran lääkepakkauksia tai muuta roskaa.
Ruiskuja myös luonnossa
Kunnossapitopäällikkö Topi Kankaan mukaan Lappeenrannan kaupungin suunnitelmissa ei ole lisätä keräysastioita. Varsinaista estettä niiden määrän lisäämiselle ei kuitenkaan ole.
– Jos selkeästi nousisi joku sellainen paikka esiin, missä keräysastia tarvittaisiin, en näe mitään estettä, miksi sellaista ei voitaisi alueelle lisätä, Kangas sanoo.
Keräysastioista huolimatta huumeruiskuja löytyy silti edelleen myös luonnosta.
– Yleensä ruiskuja löytyy eniten sellaisista vähän suojaisemmista paikoista keskustan liepeillä, kuten esimerkiksi puistojen reuna-alueilta, Kangas kertoo.
Sijoituspaikka on tärkeä
Jokaisella kunnalla on tartuntatautilain mukaan velvollisuus huolehtia suonensisäisiä huumeita käyttävien henkilöiden käyttövälineiden vaihtamisesta.
– Jos kunnalla ei ole vaihtopistettä, keräysastiaa tai he eivät muuten jaa puhtaita ruiskuja niitä tarvitseville, kunta rikkoo lakia, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Sanna Kailanto.
Lakisääteisyydestä huolimatta neulanvaihtopisteitä ei ole joka kunnassa. A-klinikkasäätiön ylläpitämän Verkko-Vinkki -palvelun (siirryt toiseen palveluun)mukaan Suomessa on neulanvaihtopiste reilussa 60 kunnassa.
Suomessa ei ole käytössä mallia, jossa puhtaita välineitä saa ainoastaan palauttamiaan likaisia välineitä vastaan. Käytännössä näin toimitaan usein, mutta puhtaiden ruiskujen saamiseksi ei voida edellyttää likaisten tuomista vaihdossa, kertoo Kailanto.
– Siksi keräysastiat ovat tarpeellisia. Ne on havaittu hyödyllisiksi, jos astiat on sijoitettu oikein eli paikoille, joissa käyttöä tapahtuu, Kailanto sanoo.
Erillisiä keräysastioita on Lappeenrannan lisäksi ainakin Lahdessa, pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Valtakunnallista tietoa keräysastioiden kokonaismäärästä ei ole, sillä kunnat ja kaupungit päättävät niiden hankkimisesta itse.
Päivitetty 10.8.2022 kello 11:19. Täsmennetty kohtaa, joka koskee likaisten välineiden vaihtoa. Suomessa ei ole käytössä pakollista mallia, jossa likaisia välineitä saa vain puhtaita vastaan, vaikka se on käytäntö monissa paikoissa.
Lue lisää: