Ilmasto-ohjelman laatinut Mikkelin kaupunki pyrkii lämmön- ja sähköntuotannossa hiilineutraaliuteen vuonna 2030.
Kaupungin kokonaan omistamalla Etelä-Savon Energialla (ESE) on tärkeä rooli tavoitteeseen pääsemisessä. ESE tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja biokaasua.
Vuonna 2019 Mikkelin kasvihuonepäästöistä 12,2 prosenttia syntyi kaukolämmön tuotannosta. Kaukolämpö tuotetaan 80-prosenttisesti puulla ja 20-prosenttisesti turpeella.
Pursialan voimalan Pursiala2-kattila muutettiin toimimaan ilman turvetta vuonna 2013. Tänä kesänä myös Pursiala1-kattilaan asennettiin rikinsyöttölaitteisto, jolla korvataan turpeen mukana tullut rikki.
Näin ollen voimala on jo teknisesti valmis luopumaan turpeesta. Ilman Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia vaikutuksia turpeen poltto olisi vähentynyt jo tulevana talvena.
Pula metsähakkeesta lisää turpeen polttoa
Venäjältä on tuotu Suomeen noin kaksi miljoonaa kuutiota energiahaketta vuodessa. Talouspakotteiden myötä tuonti on tyrehtynyt, joten vaarana on, ettei haketta ole ensi talvena poltettavaksi niin paljon kuin tarvittaisiin.
– Tietysti ensi talvi on haasteellinen. Jos tulee kylmä talvi, niin puuta ei ole markkinoilla riittävästi. Lyhyellä aikavälillä joudutaan nostamaan turpeen osuutta, kertoo ESE:n toimitusjohtaja Erkki Karppanen.
Metsähakkeen kysyntä on nostanut hintoja. Karppasen mukaan ESE hyötyy korkeasta sähkönhinnata ja pystyy kompensoimaan sillä kaukolämmön kustannuksia. Hinnankorotukset pyritään pitämään maltillisina.
Karppanen uskoo, että vuoteen 2025 mennessä markkinat ovat rauhoittuneet. Ilmastotavoitteet on siis edelleen mahdollista saavuttaa.
– Meille on mahdollisesti tulossa myös uusia hukkalämpöön perustuvia lämmönlähteitä kaukolämmön tuotantoon, jolloin polttamisen tarve vähenee ja sitä kautta hiilineutraalisuuspolku muuttuu yhä realistisemmaksi.
Mikkeliin kaavaillaan vetykaasuvoimalaa
Mikkelin ilmasto-ohjelmassa linjataan, ettei Pursialaan rakenneta uutta polttavaa kattilaa sen jälkeen, kun Pursiala1-kattilan tekninen käyttöikä loppuu 2030-luvulla. Lampöenergia tullaan tuottamaan muun muassa hukkalämmöllä ja geotermisellä lämmöllä.
ESE:n toimitusjohtaja Erkki Karppasen mukaan Mikkelissä on selvitetty mahdollisuutta vetyenergialaitoksen perustamiseen ja hukkalämmön talteenottoon. Toiminnasta vastaisi Nordic Ren-Gas Oy.
Yhtiön toimitusjohtaja Saara Kujala kertoo, että ideana olisi tuottaa kaasua vedystä ja hiilidioksidista.
– Vesimolekyylit pilkotaan tuulisähkön avulla vedeksi ja hapeksi. Hiilidioksidi otetaan talteen ja yhdistetään vedyn kanssa, mistä syntyy kaasua.
Kaasua käytettäisiin etenkin ammattiliikenteessä korvaamaan fossiilisia polttoaineita.
– Kun valmistetaan uusiutuvaa kaasua, siinä syntyy hukkalämpöä. Hukkalämmöstä syntyy kaukolämpöä, jota ESE jakelisi omaa verkostoaan pitkin.
Kujalan mukaan liiketoimintasuunnitelmaa on laadittu läheisessä yhteistyössä ESE:n kanssa. Ren-Gas päättäänee tämän vuoden aikana, investoiko se Mikkeliin vai ei.