Jätteen hyötykäyttö ottaa ison harppauksen vuodenvaihteessa, kun kunnalliset jätelaitokset velvoitetaan keräämään myös tekstiilijätettä. Jätteestä tehdään kierrätyskuitua uusien kankaiden raaka-aineeksi Turun kupeessa. Poistojätteen kierrätyslaitos Paimiossa on Pohjois-Euroopan suurin.
Rovaniemellä tekstiilijätteen keräys on tarkoitus aloittaa joulukuuhun mennessä Alakorkalon jäteasemalla. Alkuvuodesta keräys laajenee, todennäköisesti Prismaan, Citymarketiin ja keskustan kauppakeskuksiin, mikäli yrittäjät ovat myötämielisiä.
– Olemme aloittamassa keskusteluita yhteistyökumppanien kanssa siitä, mihin keräysrullakoita saadaan sijoittaa, kertoo Napapiirin Residuumin toimitusjohtaja Tommi Lehtosaari.
Neuvotteluja käydään myös Lapin yliopiston kanssa.
Matka Paimioon on pitkä, Meri-Lapistakin 750 kilometriä. Perämeren jätehuollon toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala sanoo, että elinkaarianalyysit on tehty ja hanke on järkevä.
– Meiltä on aikoinaan viety muovia jalostettavaksi Kiinaan ja niin järjettömältä kuin se kuulostaakin, sekin oli ilmaston kannalta tarkoituksenmukaista.
Vuodessa suomalainen hankkiutuu eroon noin 13 kilosta tekstiiliä. Sekajätteen mukana roskikseen viskattu lumppu on päätynyt polttoon.
Viime hetken vääntöä keräysvastuusta
Meri-Lapissa keräys aloitetaan minimitasolta niin, että ensi vuoden alussa tekstiilejä kerätään vain jäteasemilla. Syynä on Ahrikkalan mukaan se, että keväällä EU:n sisällä ryöpsähti yllättäen keskustelu siitä, tulisiko tekstiilijätteen keräys sittenkin määrätä tuottajien eikä kuntien velvollisuudeksi.
EU:n jätedirektiivi tulee voimaan vuonna 2025, mutta Suomi on päättänyt aloittaa poistotekstiilin keräyksen jo vuoden 2023 alusta.
Jos ja kun päätös vastuun säilymisestä kunnilla tulee, Meri-Lapissakin jäteastioita sijoitetaan marketteihin, kirpputoreille ja kierrätyskeskuksiin. Keräysastioiden pitää olla sisätiloissa, jotta kankaat eivät kastu ja homehdu.
– Suunnitelmaa ei kuitenkaan toimeenpanna ennen kuin tiedetään, että keräys pysyy meidän vastuulla. Näin vältetään, ettei heitetä rahaa hukkaan, Ahrikkala toteaa.
Pohjoisemmassa Lapissa yhdeksän kunnan jätehuoltoa hoitava Lapeco on suunnitelmiensa kanssa vasta alkutekijöissä eikä keräystä välttämättä tule joka kunnan alueelle.
Voisiko 2000 kilometrin lenkin jättää välistä ?
Osa lappilaisten jätteistä palaa Paimion kautta takaisin Lappiin, kun Veitsiluodossa aloittaa vuonna 2025 uusiokuituja kansainvälisten muotijättien käyttöön valmistava Infinited Fiber Companyn tehdas. Toimitusjohtaja Petri Alava kertoo, että yhtiöllä on sopimus Paimion kierrätyslaitosta pyörittävän Lounais-Suomen jätehuollon kanssa.
– Paimiossa poistetaan napit ja vetoketjut, ja sitten tekstiilit tulevat meille. Poistamme kemiallisella menetelmällä elastaanin, nylonit ja muut ja käytämme puuvillan.
Yhtiö käyttää vain raaka-ainetta, jossa valtaosa eli vähintään 88 prosenttia koostumuksesta on puuvillaa.
Jopa parintuhannen kilometrin lenkki Turussa jäisi väliin, jos lappilaisten puuvillat kerättäisiin jo lähtöjään erikseen. Lapecon toimitusjohtaja Osmo Aikio ei täysin tyrmää ajatusta. Napapiirin Residuumin Tommi Lehtosaari suhtautuu siihen varauksella.
– Ensin pitää saada oppia, miten kokonaisuus lähtee pyörimään ja mitkä ovat määrät vuositasolla. Sitten voidaan miettiä, onko mahdollista kerätä puuvillaa erikseen, Lehtosaari sanoo.
Liikkeelle lähdetään kuviolla, jossa esilajittelu tehdään Oulussa ja lopullinen erottelu Paimiossa. Osa jätteestä menee uudelleenkäyttöön sellaisenaan, esimerkiksi farkut kesähatun materiaaliksi. Osa jalostetaan kierrätyskuiduksi eli uusien vaatteiden, suodatinkankaiden ja eristeiden raaka-aineeksi. Materiaalia päätyy jalostukseen myös ulkomaille.
Jos ja kun suomalaiset pistävät lumput reippaasti kiertämään, Paimion laitoksen kapasiteetti ei riitä. Lounais-Suomen jätehuolto suunnitteleekin uutta laitosta, joka voisi käsitellä kaikki Suomen tekstiilijätteet. Se on tarkoitus avata vuonna 2025.
Lue lisää:
Tiedätkö, mikä on tekstiilijätettä? Katso täältä yksi muistilista – valtaosan voi käyttää uudestaan
Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.