Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo, että Suomi rajaa venäläisten turistiviisumien vastaanottoa tuntuvasti.
Muutokset astuvat voimaan syyskuun alussa. Hallitus kokoontui tiistaina käsittelemään Säätytaloon venäläisten viisumeja.
Ulkoministeriö on valmistellut mallin, jossa etusijan saavat perhesyiden, työn tai opiskelun takia viisumia hakevat. Tämä vähentää turistiviisumien myöntämistä.
Konsulipäällikkö Jussi Tanner ulkoministeriöstä tarkentaa Ylelle, että viisumihakemuksia otettaisiin jatkossa vastaan keskimäärin 500 päivässä, kun niitä nyt otetaan tuhat. Viidestäsadasta 100 olisi turistiviisumihakemuksia, kun niitä nyt on 500.
– Priorisoimme perheenjäseniä, työ- ja opiskelusyistä Suomeen tulevia, Tanner viittaa 400 hakemukseen, jotka olisivat siis muita kuin turismin takia matkustavia.
Haavisto kertoo, että turistiviisumien hakemisen aikaa rajoitetaan esimerkiksi tiettyihin päiviin viikossa tai tunteihin päivässä siten, että niiden määrä pienenee huomattavasti nykyisestä.
– Edelleen turistiviisumeja olisi mahdollista pieni määrä hakea.
Haaviston mukaan malli ei vaadi lakimuutoksia.
Ulkoministeriö ja sisäministeriö käynnistävät myös selvityksen kansallisesta humanitaarisesta viisumista. Tämä voisi helpottaa toimittajien tai kansalaisaktivistien liikkumista Suomeen.
Haaviston mukaan Suomelta puuttuu valikoimasta tämän tyyppinen viisumi, joka on käytössä monissa muissa maissa. Samalla ulkoministeriö selvittää kansallisen pakotelainsäädännön käyttöönottamista.
Venäläisten turistien matkailu Suomessa ja Suomen kautta Eurooppaan on herättänyt nykytilanteessa moraalista närkästystä Suomessa. Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, mutta samaan aikaan venäläisiä lomailee Euroopassa.
Suomi kannattaa viisumihelpotusten lopettamista
Ministeri Haaviston mukaan Suomi aikoo esittää Baltian-maiden kanssa yhteistä ratkaisua venäläisten viisumeihin.
Suomi tukee Venäjän ja EU-maiden viisumihelpotussopimuksen keskeyttämistä. Nyt sopimuksen mukainen turistiviisumi maksaa 35 euroa. Sopimuksen purkamisen jälkeen viisumin hinta nousisi 80 euroon.
Haaviston mukaan asia otetaan esille EU:n ulkoministerikokouksessa elokuun lopussa.
Haaviston mielestä EU:n yhteinen toiminta ja linjaus olisi nyt tärkeintä. Suomi ei voi estää muiden Schengen-maiden viisumeilla matkustavien venäläisten kauttakulkua itärajalla.
Haaviston mukaan venäläisille myöntävät tällä hetkellä eniten viisumeita Kreikka, Italia ja Espanja.
– Jos turistivirtaa halutaan rajoittaa enemmän, siitä olisi hyvä sopia yhdessä.
Säätytalolle aamupäivällä saapuneen pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan pelkästään Suomen toimilla ei voida estää venäläisten matkailua Eurooppaan. Yhteinen linjaus olisi hänen mielestään tehokkain keino.
Muu Eurooppa on ollut maltillisemmalla linjalla. Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi eilen Oslossa, että turistit eivät ole syyllisiä Putinin sotaan.
Marin kertoi, että viisumeja tullaan käsittelemään myös tasavallan presidentin ja hallituksen ministereiden muodostamassa TP-Utvassa.
Oppositio: hallituksen päätös riittämätön
Suurimmat oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat tyytymättömiä päätökseen vähentää venäläisten turistiviisumeja. Puolueet kun haluaisivat lopettaa turistiviisumien myöntämisen kokonaan.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo Ylelle, että päätös oli toki oikeansuuntainen.
– Mutta miksei saman tien lopetettu uusien turistiviisumien myöntämistä. Varmasti erityisryhmille olisi löytynyt järjestelyt. Meidän mielestä tämä antaa nyt väärän signaalin.
Orpon mukaan puolue on tietoinen Schengen-lainsäädäntöön liittyvistä haasteista, mutta tästä huolimatta Suomi olisi voinut valita Baltian-maiden linjan.
Orpo epäilee EU:n kykyä tehdä yhteinen päätös venäläisten viisumeista, koska viisumikieltoon on näkynyt jo horjuntaa Saksan taholta.
– Suomen ja Baltian-maiden pitää viedä tämä asia nyt päättäväisesti EU-pöytään. Lähettää myös tätä kautta viesti, että me emme hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo puolueen esittäneen toistuvasti, että turistiviisumien myöntäminen venäläisille pitäisi lakkauttaa kokonaan.
– Uskon, että ulkoministeriössä olisi tähän osaamista, kunhan poliittinen päätös ensin tehdään.
Korona vähensi jo huomattavasti viisumien määrää
Hallituksen tuore päätös vähentää venäläisten turistiviisumihakemusten määrän syyskuussa sataan päivässä. Nyt kaikkia viisumeja haetaan tuhat päivässä.
Ennen korona-aikaa venäläisiltä tuli päivittäin viisumihakemuksia 3 000–6 000 kappaletta.
Ulkoministeriön mukaan elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana viisumihakemuksia on jätetty 9 600. Viisumeita on myönnetty 7 300.
Ennen korona-aikaa vuoden 2019 elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana hakemuksia jätettiin yli neljä kertaa enemmän, 44 000 kappaletta ja viisumeita myönnettiin 43 000.
Vuonna 2019 Suomi myönsi Venäjällä yhteensä 790 000 Schengen-viisumia. Samana vuonna venäläiset tekivät Suomeen yhteensä 3,7 miljoonaa matkaa.
Rajan ylitysten määrä kasvoi heinäkuussa
Suomen ja Venäjän rajan ylitti heinäkuussa runsaat 236 000 ihmistä, kertoo Rajavartiolaitos. Luvussa ovat mukana sekä maahantulot että maastalähdöt. Rajavartiolaitoksen mukaan selvästi suurin osa matkustajista on Venäjän kansalaisia.
Luvut ovat pieniä verrattuna aikaan ennen koronapandemiaa. Heinäkuussa 2019 vastaava luku oli 942 466.
Maaliskuussa rajanylityksiä oli runsaat 114 000. Huhtikuussa määrä putosi liki 98 000:nteen. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.
Kesän aikana maastalähtöjen ja maahantulojen määrä on vaihdellut päivittäin noin 2 000:n ja liki 7 000:n välillä. Esimerkiksi eilen maanantaina Suomesta lähti Venäjälle liki 5 180 ihmistä, samoin Venäjältä Suomeen saapui noin 5 200 ihmistä.
Päivitetty kello 15.50: Orpon ja Purran kommentit hallituksen viisumipäätökseen ja kello 16.15 rajan ylitysten määrä heinäkuussa.
Korjattu 1.8.22 klo 17.10: jutun alussa tarkennettu turistiviisumien käsittelymäärän vähentämistä ulkoministeriön toimittamilla uusilla luvuilla. Turistiviisumihakemusten määrä putoaa viidesosaan nykyisestä määrästä.
Lue lisää:
Analyysi: Suomen viisumilinjaus ei horjuta Putinia, mutta se lähettää Venäjälle moraalisen viestin