Tampereen Vuoreksessa rakennetaan oikeastaan joka puolella. Myös eteläisessä Vuoreksessa, lähellä Lempäälän rajaa sijaitsevan naapuruston tonttien edustoilla on vähintään piharakentaminen vielä kesken.
Saavumme kaksikerroksisen rivitalon pihaan. Yläkerta on mustaa hirttä ja alaosa betonirakenteinen. Ylämäkeen kaartuvan talon ylimmän päätyasunnon oven aukaisee tyytyväinen tuore asukas.
Tamperelaiset Anja Kaski ja Matti Lehtonen pääsivät muuttamaan uuteen kotiinsa kuukausi sitten. Kolmentoista kodin kokonaisuuteen kuuluu seitsemän asuntoinen rivitalo ja kolme paritaloa, jotka toteutettiin ryhmärakennuttamisen periaatteella. Vuorekseen valmistuneessa taloyhtiössä on viiden eri kokoluokan koteja, Lahtisen ja Kasken on suurimmasta päästä.
Sataneliöinen koti on nyt omien toiveiden mukainen. Vapaus saada itse vaikuttaa lopputulokseen sai pariskunnan lähtemään pari vuotta sitten mukaan.
– Ryhmärakennuttaminen ei ollut ihan se ensimmäinen kriteeri. Haimme paikkaa ja todettiin, että mielenkiintoinen projekti, lähdetäänpä mukaan. Hetihän siinä alkoi oman taustan mukaisesti kynä sauhuta, kertoo rakennusarkkitehti Anja Kaski.
Matti Lehtonen on koulutukseltaan rakennusinsinööri. Pariskunta on rakentanut itselleen jo aiemmin parikymmentä kotia, eli kokemusta ja ammattitaitoa heillä riittää. Silti he eivät halunneet ottaa suurta roolia Vuoreksen projektissa.
– Halusin tietoisesti pois neuvojan osasta. Halusin katsoa, että mitä nämä nuoret osaavat, Lehtonen summaa.
Kodin hinnaksi tulee Lehtosen laskelmien mukaan noin 357 000 euroa. Varainsiirtoveron ja perusurakoitsijan, eli grynderin, katteen lisäksi laskevat Kaski ja Lehtonen säästäneensä hinnassa osallistumalla rakennustöihin. Itse he tekivät kaikki kalusteasennukset, varaston sisätyöt ja pihahommat pohjatöitä, nurmea ja aitaistutuksia lukuun ottamatta.
Ryhmärakennuttaminen on uutta, ja malleja rakentaa on monia
Kasken ja Lehtosen koti on yksi kolmestatoista ryhmärakennuttamisen periaatteella toteutetusta asunnosta Vuoreksessa. Niiden toteutuksesta vastaa tamperelainen ryhmärakennuttajakonsultti Rakentuva (Insinööritoimisto LaRa Oy). Kolme taloa on jo pystyssä, ja neljäs on markkinointivaiheessa.
Ryhmärakennuttamisessa on kyse rakennuttamishankkeesta, jossa ryhmä ihmisiä rakennuttaa itselleen pientaloryppään, toteuttaa talon muutosrakennuksen tai tekee kokonaisen kerrostalon.
– Tämä sopii ihmisille, jotka haluavat vaikuttaa, eli haluavat olla mukana siinä asuntoonsa suunnittelussa alusta asti ja toteuttamassa kotia oman näköiseksi, kertoo Rakentuvan asiakkuuspäällikkö Sanna Syrjälä.
Yleensä asioihin halutaan vaikuttaa pohjapiirustuksesta saakka. Syrjälän mukaan ryhmärakennuttaminen sopii juuri heille, jotka haluavat vaikuttaa muuhunkin kuin pintamateriaaleihin.
Suurin haaste on ryhmän kasaaminen. Ryhmärakennuttamislaki edellyttää, että ryhmä on sataprosenttisesti kasassa ennen kuin hanke voidaan käynnistää.
– Nämä ovat pitkän ajan prosesseja. Monesti käy niin, että alkupäästä mukaan tulleet eivät jaksakaan odottaa siihen asti, että koko ryhmä on kasassa.
Ryhmärakennuttamisessa erilaisia toteuttamisen malleja on useita, ja rakennuttaminen voi olla asukaslähtöistä tai konsulttilähtöistä. Luonteeltaan se on omatoimisen rakennuttamisen ja rakennuttajaliikevetoisen asuntorakennuttamisen välimuoto. Yhteistä eri malleille on se, että tulevat asukkaat ovat alusta asti työssä mukana.
Yksi ryhmärakennuttamisen eduista on suunnittelu- ja rakentamisratkaisuihin vaikuttaminen ja kulujen läpinäkyvyys. Rahaa säästyy rakennusliikkeen katteen lisäksi varainsiirtoverossa, koska asukas tulee mukaan osakemerkinnällä, ei asuntokaupalla.
Asiasta kaivataan kipeästi lisää tietoa
Ryhmärakennuttajat ry:n puheenjohtaja Salla Korpelan mukaan sillä, että asuntoihin muuttavat ihmiset olisivat mukana rakentamisen alusta saakka, saadaan aikaan usein laadukkaampaa ja paremmin aikaa kestävää rakentamista. Samoin ekologisuus voittaa, kun valinnat tekee ihminen, joka kantaa tulevaisuudessa itse vastuun energialaskuista ja muista kuluista.
Korpelan mukaan tyypillisin ryhmärakennushanke on tyhjälle tontille rakennettu uusi talo. Koko vaihtelee muutaman asunnon kokonaisuuksista kymmenien asuntojen taloyhtiöihin.
– Helsingissä on rakennutettu yli 20 miljoonan euron hankkeita tällä tavalla.
Tampereella ainakin kaupungin myymille tai vuokraamille tonteille ryhmärakennuttamisen kohteita syntyy harvakseltaan. Enemmän kuitenkin toivottaisiin. Syynä on kaupungin linjaus edistää muun muassa asumisen vaihtoehtoja monipuolisuuden lisäämiseksi.
– Kaupunki asettaa kahdesti vuodessa yhtiömuotoiseen rakentamiseen tai ryhmärakennuttamiseen tarkoitettuja tontteja haettavaksi tonttihaussa. Ennen korona-aikaa kaupunki järjesti aiheeseen liittyviä tilaisuuksia, joissa kerrottiin ryhmärakennuttamiseen liittyvistä asioista, kertoo Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm.
Ryhmärakennuttamisen lisääminen on kirjattu hallitusohjelmaan
Suomessa on tullut erityinen laki ohjaamaan ryhmärakennuttamista syyskuussa 2015. Lain toivottiin helpottavan rahoituksen saamista hankkeille. Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu maininta edistää ryhmärakennuttamista, mutta toistaiseksi mitään ei ole tapahtunut.
– Hallitusohjelmassa on todettu, että ryhmärakentamista halutaan edistää säätämällä rakennusaikaisesta takauksesta. Valitettavasti on todettava, että muiden hallitusohjelman ja sitä täydentäneiden asuntopoliittisten säädösvalmisteluhankkeiden vuoksi asiaa ei ole pystytty valmistelemaan ministeriössä kuluvalla hallituskaudella, kertoo ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laanti.
Pankeilta haetaan harvoin lainaa ryhmähankkeisiin
Ryhmärakennuttaminen on alana Suomessa vielä pieni. Reilu kymmenen vuotta sitten perustetun Ryhmärakennuttajat ry:n puheenjohtaja Salla Korpela toivoo, että asiasta keskusteltaisiin laajemmin, ja yksi suuri pullonkaula saataisiin poistumaan, kun rahoitusmahdollisuudet parantuisivat.
– Edelleen kun pankki kuulee sanan ryhmärakennuttaminen, on vastaus liian usein ei. Uskon, että tässä on joidenkin pankkien osalta tiettyä laiskuutta tutustua uuteen tapaan rakennuttaa.
Kyselykierros muutamaan pankkiin kertoo, että ihan arkipäivää rahoitusratkaisujen miettiminen näihin projekteihin ei edelleenkään ole. Tampereen Nordeasta ja Tampereen Osuuspankista kysellään ryhmärakennushankkeisiin lainaa harvakseltaan.
S-Pankin rahoittamisen palveluista vastaava johtaja Satu Tammilehto kertoo, ettei näiden lainojen kysyntä ole viime vuosien aikana merkittävästi muuttunut suuntaan tai toiseen.
– Ryhmärakennuttamisen hankkeisiin liittyvien yhteydenottojen määrä on edelleen hyvin maltillinen. Suhtaudumme hankkeisiin avoimin mielin, ja jokaista yhteydenottoa sekä ryhmärakentamisen hanketta tarkastellaan tapauskohtaisesti.
Ilmiö on vielä marginaalinen suurten rakennusliikkeiden maassa
Ryhmärakennuttamisesta ei juuri koottua tietoa löydy. Omakotirakentamisen ja suurten rakennusliikkeiden tuotannon keskellä tällä toteutustavalla tuotetaan suhteessa vielä marginaalisen vähän koteja. Hyötyjä ja haasteita löytyy alaa seuraavien liittojen asiantuntijoilta.
Rakennusteollisuus RT ry:n elinkeinoasioiden johtaja Anu Kärkkäinen korostaa, että ero vastuissa on hyvä pitää mielessä kun vertailee ryhmärakennuttamista ja grynderivetoista hanketta.
– RR-hankkeessa on omat riskinsä mukana olevan kannalta. Jos ryhmärakennushankkeessa mukana olevan elämäntilanne muuttuu rakennusaikana niin, että asukas ei voikaan enää olla mukana ryhmässä, hän on velvollinen hoitamaan velvoitteensa alkuperäisten sopimusten mukaan. Jos asukas joutuu vetäytymään ryhmärakennuttamisesta kesken projektin, hänen on itse huolehdittava kesken olevan asunnon osakkeiden myymisestä. Lain mukaan tällaisessa tilanteessa asunto-osakeyhtiö ei voi osakkeita lunastaa.
Etuina hankkeissa on vaikutusmahdollisuudet rakentamisen tapaan ja materiaaleihin. Samalla ryhmänä rakennutettaessa myös yhteisöllisyys lisääntyy, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Lauhia.
– Haasteena ja riskinä voi olla se, ettei edellä mainittua yhteistä ymmärrystä ja hyvää kommunikointiyhteyttä ole, ja tämä voi johtaa hankkeen osalta haasteisiin.
Kiinteistöliiton lakimiehen Tapio Haltian mukaan ryhmärakennuttaminen ei ole alalla ainakaan vielä näyttäytynyt ilmiönä merkittävänä. Hän uskoo, että ryhmärakennuttamisen tiellä seisoo rahoituksen saamisen vaikeus sekä rakennuttamisen haastavuus ja riskit.
– Lisäksi Suomessa on vahva grynderirakentamisen perinne. Rakennusliikevetoinen tapa on vain vakiintunut tyypilliseksi asunnontuottamisen muodoksi. Ostajallehan se on helppo tapa, Haltia lisää.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin 2.9. kello 23:een saakka. Keskusteluun tarvitse Yle Tunnukset.