Helsingin Meilahden sairaala-alueella otettiin lokakuun lopussa 2020 käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä Apotti. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) mukaan käyttöönotto sujui ilman suurempia ongelmia, mutta Uudenmaan alueella asuva Leena koki tilanteen toisin.
Leena ei esiinny jutussa oikealla nimellään asian arkaluontoisuuden ja keskeneräisen valitusprosessin vuoksi. Yle on tutustunut tapaukseen liittyviin asiakirjoihin ja tarkastanut niiden perusteella tapauksen keskeiset yksityiskohdat.
Leenan mukaan hänen tapahtumahetkellä 16-vuotias poikansa joutui hengenvaaraan ja pitkään sairaalahoitojaksoon saatuaan verenmyrkytyksen, jonka syynä Leena pitää ongelmaa Apotin toiminnassa.
Hänen kertomansa mukaan kotisairaanhoidon hoitomääräykset katosivat järjestelmästä samalla hetkellä kun HUSin Meilahden sairaalat siirtyivät Apotin käyttöön.
Näin ollen pojalla ollutta keskuslaskimokatetria ei käyty puhdistamassa, minkä myötä seuraavalla hoitokerralla siihen kertyneet bakteerit lähtivät leviämään verenkiertoon. Tavallisesti katetri puhdistetaan noin kerran viikossa.
Poika sai verenmyrkytyksen, joka nostatti korkean kuumeen, ja äiti vei hänet Uuden lastensairaalan päivystykseen.
Taustalla pitkäaikainen sairaus
Leenan poika on sairastanut geenivirheestä johtuvaa vakava-asteista perinnöllistä verisairautta. Sairaus aiheuttaa vaikean anemian kaltaisia oireita ja muita terveyttä rapauttavia muutoksia elimistössä.
Kantasolusiirto voi parantaa itse sairauden, mutta siirtoon liittyy myös riskejä, kuten infektioherkkyys ja mahdollinen käänteishyljintä.
Hoitoihin liittyy toimenpide nimeltä fotofereesi, jossa potilaan veri kiertää keskuslaskimokatetrin kautta fotofereesilaitteessa uv-valon läpi ja sen jälkeen palautetaan takaisin potilaan verenkiertoon.
Leenan mukaan marraskuun 17. päivänä 2020 tehdyn fotofereesihoidon jälkeen pojalla ilmeni voimakkaita verenmyrkytysoireita, joiden vuoksi poika piti viedä sairaalan päivystykseen. Leena pitää selvänä, että verenmyrkytys johtui puhdistamattomasta katetrista ja puhdistamattomuus puolestaan Apotista, joka ei välittänyt puhdistamiseen liittyvää hoitomääräystä oikein.
Leena on valittanut tapauksesta sekä Uuden lastensairaalan syöpä-, veri- ja elinsiirto-osaston lääkäreille että Potilasvakuutuskeskukseen. HUS on jo antanut tapauksesta oman vastineensa, potilasvahinkolautakunnan käsittely on vielä kesken.
HUS: Syy ei Apotissa
HUSin valitukseen antaman vastineen mukaan Apotti-järjestelmä ei liity tapaukseen mitenkään. Vastineessa kuitenkin todetaan, että keskuslaskimokatetrin huuhtelua ei ole tehty kuten olisi pitänyt, asiasta ei ole joko kirjattu hoitomääräystä tai se ei ole edennyt oikein tietojärjestelmässä.
Leenan mukaan kotisairaanhoidossa piti olla Apottiin merkittyjä käyntipäiviä katetrin hoitamista varten tapahtumien ajankohdalle, mutta näin ei ollut. Hän ei tapahtuma-aikaan ymmärtänyt itse soittaa puuttuvien päivien perään.
Verenmyrkytyksen jälkeen pojan elimistössä alulla ollut käänteishyljintä paheni merkittävästi. Käänteishyljintä on kantasolusiirtoihin liittyvä komplikaatio, jonka vaikeimpiin muotoihin liittyy suuri kuolleisuus.
Leenan pojalla käänteishyljintä on tapahtumien jälkeen näkynyt monin tavoin eri puolilla kehoa ja se vaati pitkään päivittäisiä käyntejä sairaalassa.
– Esimerkiksi suun limakalvot menivät niin pahoille haavaumille, että syöminen oli miltei mahdotonta ja poika sai haavaumiin laserhoitoa useina päivinä peräkkäin niin pitkän hoitosarjan kuin on ylipäänsä mahdollista, Leena kertoo.
HUSin vastineessa todetaan, ettei verenmyrkytys sinänsä aiheuttanut käänteishyljintää. Tästä Leena on jyrkästi eri mieltä – hänen mukaansa verenmyrkytys selvästi pahensi pojan oireita ja yleistilaa.
– Meille on koko ajan tähdennetty lääkäreiden taholta, että kaikki lievemmätkin infektiot voivat olla pojalle vaaraksi ja mikä tahansa infektio voi pahentaa käänteishyljintää.
Yle kysyi HUSin johdosta tarkentavia kysymyksiä tapauksesta ja siihen laaditusta vastineesta. HUSin lasten ja nuorten sairauksien toimialan johtaja Jari Petäjä kommentoi sähköpostitse, että yksittäisiin potilaisiin liittyviin asioihin ei voida ottaa kantaa, mutta yleisellä tasolla verenmyrkytys ja käänteishyljintä ovat lääketieteellisesti toisistaan riippumattomia tautitiloja.
Potilasvakuutuskeskuksessa muutamia samankaltaisia ilmoituksia
Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa on edelleen kesken. Leena sanoo, ettei hän jaksanut enää tehdä vastinetta HUSilta saamaansa vastaukseen.
– Olisi toki pitänyt. Siinä kohtaa meni jaksamisen raja tällä kertaa. Pidän kuitenkin tärkeänä muiden potilaiden turvallisuuden kannalta, että media tuo Apotin aiheuttamia epäkohtia ja vahinkoja esiin.
Potilasvakuutuskeskus käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa ja ratkaisee, onko kyseessä korvattava potilasvahinko.
Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen selvitti Ylen pyynnöstä Apottiin liittyvien vahinkoilmoitusten määrää. Tapauksia on hänen käsityksensä mukaan muutamia.
Joissakin yksittäisissä ilmoituksissa on ollut maininta siitä, ettei Apotista ole löytynyt etsittyä tietoa. Tämä on kuitenkin kerrottu osana hoitokokonaisuutta eikä niin, että vahinkoilmoitus olisi kohdistunut suoraan Apottiin liittyvään virheeseen.
Erään ilmoituksen yhteydessä on Plit-Turusen mukaan tullut esiin, että tietoja on kadonnut tai niitä ei ole löytynyt Apotista. Tiedoista ei kuitenkaan selviä, onko kyseessä tilanne, jossa käyttäjä ei ole osannut etsiä tietoja, vai onko järjestelmä tosiasiassa kadottanut tietoja.
Kantelu Valviraan lähipäivinä
Yleislääketieteen erikoislääkäri Saara Sotala kerää parhaillaan nimiä kanteluun, joka koskee Apotin ongelmia.
Hän kertoo Ylelle törmänneensä useisiin tapauksiin, joissa tärkeä tieto ei ole siirtynyt terveydenhuollon työntekijöiden välillä. Kantelun on tähän mennessä allekirjoittanut yli 450 lääkäriä, ja se on tarkoitus toimittaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan syyskuun alussa.
Sotala on kantelua koostaessaan nähnyt ja kuullut satoja lääkärien kertomuksia Apotin ongelmatilanteista. Hänen mukaansa yksi järjestelmän vakavimmista ongelmista on tilanne, jossa lääkäri kirjaa hoito-ohjeet järjestelmään ja olettaa suorituksensa menneen oikein, mutta jokin yksittäinen ruutu onkin jäänyt rastittamatta.
– Lopputuloksena on, että "tieto ei etene oikein tietojärjestelmässä", toisin sanoen lääkärin tietämättä ohjeistus ei siirry lääkäriltä eteenpäin ja hoito ei toteudu suunnitellusti. Välillä seuraukset ovat vähäisiä ja välillä vakavia, Sotala sanoo.
Hän kertoo saaneensa kantelun yhteydessä keräämänsä aineiston perusteella käsityksen, että moni Apottia käyttävä työntekijä ei osaa tai ehdi kirjata ohjeita järjestelmän vaatimalla monimutkaisella tavalla, mikä johtaa usein potilasturvallisuuden vaarantumiseen.
– Tuollaisten virhe- ja vaaratilanne-esimerkkien määrä aineistossani lasketaan sadoissa, ja eräskin kollega kommentoi tunnelmiaan, että "klikkailen ja pelkään joka päivä pahinta".
HUSin hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulanderin mukaan kanteluun suhtaudutaan vakavasti ja siihen vastataan huolellisesti.
– Kuitenkin mitä erilaisiin läheltä piti -tilanteisiin tulee, ne ovat itse asiassa vähentyneet. Eikä sovi unohtaa, että lääkitykseen liittyviä vaaratilanteita oli ennen Apotti-aikaakin, jopa enemmän kuin nyt, Ulander sanoo.
Ulanderin mukaan pyrkimys on luonnollisesti pitää virheiden määrä mahdollisimman pienenä.
– Kukaan meistä ei kuitenkaan ole virheetön. Kun ihmiset tekevät, virheiden riski on aina olemassa. Eikä voi ajatella, että Apotti tekisi nämä virheet nollaksi.
Onko sinulla kokemus liittyen Apottiin? Lähetä vinkki helsinki@yle.fi.
Lue seuraavaksi: