Takana ovat intensiiviset nelisen kuukautta, eikä urakka ole vielä ohi.
– Mieluummin kuitenkin teen jotain konkreettista kuin katson sivusta, toteaa Artëm Kuosti.
Hän puhuu vapaaehtoistyöstä. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tämän vuoden helmikuussa, Kuosti ryhtyi organisoimaan toimintaa pakolaisten auttamiseksi yhdessä toisen vapaaehtoisen, Darya Gulikin kanssa.
Kuuntele, mitä Artëm Kuosti kertoo vapaaehtoistyön tekemisestä kriisin keskellä:
Kuosti oli jo entuudestaan House of Helsinki -vapaaehtoisjärjestön puheenjohtaja, joten RefuFin-nimisen operaation laittaminen jalalle onnistui häneltä ja Gulikilta suhteellisen nopeasti.
Yhteensä noin 40 vapaaehtoista alkoi koordinoimaan pakolaisten matkaa Puolasta Suomeen.
Sota on koskettanut Artëm Kuostia erityisen syvästi siksi, että hän on itse venäläis-suomalaisesta perheestä.
– Tämä on ollut henkisesti todella raskasta ja iso haava niin venäläiselle kuin suomalaiselle osalle itseäni. Koen, että vapaaehtoistyö on ollut voimavara häpeän ja paineen keskellä, jota olen tuntenut venäjänkielisyydestäni.
"Kunnia kuuluu kaikille vapaaehtoisille"
Tähän mennessä House of Helsingin vapaaehtoiset ovat kuljettaneet yli 3 000 ukrainalaista Suomeen, Viroon sekä Latviaan ja auttaneet yli 5 000:ta Suomeen saapunutta pakolaista sopeutumaan uuteen tilanteeseen.
27-vuotias Artëm Kuosti palkittiin kesäkuussa Helsinki-mitalilla työstään ukrainalaisten auttamiseksi. Kultainen mitali on Helsingin kaupungin korkein tunnustus ja niiden myöntämisestä päättää kaupunginhallitus vuosittain.
– Olen todella otettu mitalista. Kunnia kuuluu kuitenkin kaikille meidän vapaaehtoisille, Kuosti painottaa.
Sodan käynnistyttyä suomalaiset heräsivät auttamaan: ovet avattiin pakolaisille, heitä lähdettiin kuljettamaan turvaan ja tavaraa ja rahaa lahjoitettiin valtavasti.
Kesän mittaan suomalaisten into auttaa on kuitenkin laskenut. Sen on huomannut Kuostin lisäksi muun muassa Ukrainalaisten yhdistys Suomessa -järjestön puheenjohtaja Vassili Goutsoul. Hän kertoi Ylelle viime kuussa, että ukrainalaisten hyväksi lahjoitetaan selvästi vähemmän rahaa ja tavaraa kuin keväällä.
Artëm Kuostin mielestä haasteena on se, miten tehdä vapaaehtoistyöstä kestävä osa arkea.
– Siten, että sitä ei tehtäisi vain akuutin kriisin aikana, vaan myös sen jälkeen. Sen eteen meidän täytyy tehdä töitä. Kehittämällä vapaaehtoistyötä kehitämme myös valmiutta sen tekemiseen, hän sanoo.
Monikulttuurinen vapaaehtoistyö on voimavara
Vapaaehtoistyötoiminnan organisoinnin lisäksi Kuosti työskentelee projektipäällikkönä Monihelin hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää monikulttuuristen järjestöjen digiosallisuutta.
Kiinnostus aihepiiriin on tullut Kuostilta luonnostaan.
– Olen elänyt monien kulttuurien välillä koko ikäni, niin perheestä, koulusta kuin eri yhteisöistä lähtien. En ikään kuin ole valinnut tätä, vaan olen kasvanut monikulttuurisen Helsingin sisällä ja sitä kautta päässyt tekemään hienoja juttuja.
Kuostin mielestä on tärkeää, ettei kukaan Suomeen ulkomailta muuttava tuntisi oloaan ulkopuoliseksi siksi, ettei saa itselleen sopivaa ja ymmärrettävää tukea. Tämäkin asia on noussut korostetusti esille Ukrainan kriisin myötä.
– Tässä tilanteessa moni venäjän- ja ukrainankielinen tuli auttamaan, ja se on hyvä, sillä meidän pitää olla valmiita kieli- ja kulttuuritietoiseen ja kulttuurisensitiiviseen vapaaehtoistyöhön. Näin voimme myös hyödyntää moninaista Helsinkiä ja Suomea.
Venäjän hyökkäys Ukrainassa jatkuu edelleen, ja tarve avulle on yhä suuri.
– Vapaaehtoistyö on ollut itselleni ja monelle muulle voimavara ja tapa olla osana sitä hyvää, mitä tällaisessa kamalassa tilanteessa voi olla. Samalla voimme miettiä, mitä tästä voi oppia ja miten voimme tulevaisuudessa reagoida kriiseihin entistä paremmin.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 21. elokuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: