Afrikan koronarokotustilanne laahaa pahasti jäljessä muusta maailmasta.
Vaikka noin 62 prosenttia maailman väestöstä on saanut koko rokotesarjan, Afrikassa vain 21 prosenttia väestöstä on rokotettu. Tilanteen vaihtelu voi olla Afrikan maiden välillä valtava.
– Jos lähtökohtana on olettaa, että kaikkien pitää saada rokotteet ollaksemme turvassa, niin se ei todellakaan toteudu tällä hetkellä, akatemiatutkija Salla Sariola Helsingin yliopistosta sanoo.
Miksi rokotteita ei ole annettu tai otettu tarpeeksi Afrikan maissa? Sariola kertoo, että syitä on käytännössä useita.
Köyhyys on este numero yksi
Koronarokotteiden suhteen maailman köyhille maille kävi kansainvälisen terveyden kysymyksiin erikoistuneen Sariolan mukaan samalla tavalla kuin monen muunkin asian kanssa: Afrikan unioni ei kyennyt kilpailemaan heti rokoteyritysten sopimusneuvotteluissa, joten maanosa jäi jälkeen.
– Ei ollut rahaa. Lopputulos oli se, että ajateltiin Afrikan maiden pääsevän kiinni rokotteisiin hyväntekeväisyysohjelmien avulla. Mutta niiden kapasiteetti on ollut lähtökohtaisesti huono, eikä toivottu aikataulu ole toteutunut.
Sariola kertoo olevansa pettynyt siihen, miten koronarokotteiden kanssa toimittiin. Rokotteita ei jaettu tasapuolisesti, vaan maailman rikkaimmat kuorivat parhaat päältä ensin.
Rokotetieto ei ole julkista omaisuutta
Yksi ongelma piilee eri rokotevalmisteiden patenttioikeuksissa. Jos rokotteet olisivat avoimesti kaikille saatavilla, niiden aineettomia oikeuksia ei olisi korvamerkitty yrityksille, vaan ne olisivat yleistä julkista omaisuutta.
– Nyt yritys saa pitää yksinoikeutensa rokotteeseen ja päättää, kenelle sitä myy ja kenen kanssa tekee sopimuksia.
Useat maat ovat jo kauan kannattaneet rokotteiden patenttien vapauttamista. Jopa Yhdysvallat on valmis poikkeamaan normeista rokotteiden kohdalla.
Sariola kertoo, että Euroopan komissio – ja eniten lääkejätti Saksa – seisoo edelleen vapauttamisen esteenä.
Samaan aikaan jotkin muut EU-maat kokevat, että asia ei kosketa niitä millään lailla.
– Niin kauan kuin Suomi ei ajattele mitään, Saksa saa tehdä mitä haluaa.
Vaikka valtiot tekevät päätökset ja rahoittavat rokotetutkimusta, taloudellinen hyöty patenttien omistamisesta menee kuitenkin rokotteita tuottavalle yritykselle, ei valtiolle.
Maiden johdon toimilla on väliä
Samat huolet kuin länsimaissa, kuten rokotteiden luotettavuus ja haittavaikutukset, vaivaavat myös joitakin afrikkalaisia. Skeptisyys lääketiedettä kohtaan ei ole kuitenkaan pääsyy siihen, miksi rokotteita ei ole annettu tai otettu tarpeeksi Afrikan maissa.
Sariolan mukaan joidenkin Afrikan maiden skeptisyys rokotteita kohtaan liittyy aiempiin virkavallan epäonnistumisiin ja korruptioon. Kansa voi ajatella, että hallituksen toimiin ei voi luottaa.
– Kyse voi olla vaikka siitä, miten aiempia epidemioita on hoidettu tai miten luotettavana hallitusta pidetään.
Ihmisten epäilykset rokotteisiin liittyen eivät kuitenkaan ole ensimmäinen huoli, jota tulee Sariolan mielestä miettiä. Vastustusta ei voi olla, jos ei ole sitä, mitä vastustaa. Rokotteet on ensin saatava jakoon ennen muiden ongelmien ilmaantumista ja ratkaisua.
Kaikissa maissa ei ole samoja ongelmia. Esimerkiksi Botswanassa jopa 68 prosenttia asukkaista on saanut ensimmäisen koronarokotteensa.
– Maiden yleinen kehitystilanne näkyy hyvin paljon siinä, miten hyvin rokotteita on saatu ihmisille.
Burundissa rokotetta ei ole otettu läheskään tarpeeksi
Kongon demokraattisen tasavallan ja Tansanian välissä keikkuva pieni Burundi aloitti rokotukset kuukausia myöhemmin kuin valtaosa Afrikan maista. Sariola on tulkinnut, että ongelmana oli yksinkertaisesti köyhyys.
– Jos maan poliittinen johto ei ota jotakin asiaa agendalleen, asia ei vain hoidu. Jos jokin sairaus on länsimaiden asialistalla, se ei tarkoita suoraan sitä, että asia olisi tärkeä paikallisesti.
Kun rokoteasia ei Burundissa edennyt ollenkaan, vastuun ottivat lopulta esimerkiksi humanitaariset järjestöt ja kansainvälinen rokotusyhteistyöprojekti Covax, jonka tehtävä on nopeuttaa koronarokotteiden kehittämistä, laajamittaista hankintaa ja yhdenvertaista, maailmanlaajuista jakelua.
Burundi sai rahoitusta rokotteita varten ja aloitti asukkaidensa rokotukset viime lokakuussa. Lupaavalta näyttänyt alku ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta: Burundin väestöstä vasta noin 0,13 prosenttia eli parisenkymmentätuhatta on saanut rokotteen.
Sariolakin voi vain arvailla syitä maan mikroskooppisen pienelle rokotusprosentille.
– Voi olla, että korona ei tunnu siellä enää, kuten ei muuallakaan. Ihmiset elävät normaalia elämäänsä ja ajatellaan, että tässä pärjäillään kyllä.
Se, miksi rokotetilanne lerpsahti niin nopeasti alun jälkeen, voi jälleen johtua rahasta. Esimerkiksi Suomen tavoin toteutettu rokotekampanjointi ja rokotusten toteutus ei olisi Burundin kaltaisessa köyhässä valtiossa mitenkään mahdollista.
– Suuri osa Burundin väestöstä asuu maaseudulla ja hyvin köyhissä olosuhteissa. Jos rokotteita ei tule maaseudulle tarjolle, niitä ei haeta muualta. Voidaan myös ajatella, että on paljon muitakin sairauksia, joita täytyy ensisijaisesti hoitaa.
"Pandemiassa olisi ollut mahdollisuus muuttaa kaupallinen terveys yhteiseksi solidaarisuudeksi"
Covax piti tavoitteenaan saada 70 prosenttia maailman väestöstä rokotettua koronaa vastaan vuoden 2022 puoliväliin mennessä. Tavoitetta ei ole vieläkään saavutettu, eikä laumasuoja koronaa vastaan tule esimerkiksi Afrikassa mitä todennäköisimmin koskaan toteutumaan.
Onko Afrikan maiden rokotustilanteella mahdollisuutta vaikuttaa vielä maailman koronatilanteeseen, kuten on aiemmin arvioitu?
– Olisin varmaan puoli vuotta sitten vielä sanonut, että tämä kaikki jatkuu. Nyt en uskalla tehdä ennustuksia siitä, miten variantit muuttuvat ja tuleeko vakavia tautipiikkejä. Virus saattaa jatkaa elämäänsä meidän parissamme, mutta vakavia oireita ei enää tule.
Kaikkein eniten Sariola on huolissaan siitä, että maailma ei ehkä opi pandemiasta tarpeeksi. Nyt, kun pandemia on helpottamassa, vakavat tasa-arvokysymykset voi jälleen lakaista maton alle.
– Me olisimme voineet oppia jotain siitä, miten terveyttä lähestytään kansainvälisesti. Terveys on kaikkien oikeus. Olisi ollut hienoa, jos olisimme voineet muuttaa tämän kaupallisen terveyden logiikan globaaliksi solidaarisuudeksi, mutta uskon, että se jää nyt tekemättä.