Hallitus aikoo kuunvaihteen budjettiriihessä esittää keinoja, joilla on tarkoitus lievittää sähkön hinnannousun vaikutuksia kuluttajille.
Poliitikot ovat jo esittäneet joukon vaihtoehtoja.
Kysyimme energiamarkkinoita tuntevilta tutkijoilta, mitä mieltä he ovat seuraavista sähkön hintaan vaikuttavista keinoista.
- Sähkön arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14:ään tai 10:een prosenttiin
- Kuluttajien sähköveron (2,253 senttiä / kilowattitunti) poistaminen tai alentaminen
- Sähkön hintakaton laskeminen
- 600 megawatin tehoreservin käyttöönotto, jolloin reservissä olevaa tuotantoa saataisiin markkinoille
- Hintojen laskeminen ilmastotoimista tinkimisen kautta: turpeen käytön lisääminen ja päästökaupan keskeyttäminen
Vastaajina ovat Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Anni Huhtala, Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:n energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro.
Tutkija: Hintakaton lasku helpottaisi heti kaikkia
Aalto-yliopiston Iivo Vehviläisen mielestä paras keino sähkön hinnan alentamiseksi olisi sähkön tukkumarkkinoilla olevan hintakaton laskeminen. Hän katsoo, että nykyinen katto on asetettu EU:ssa järjettömän korkealle. Katto on nyt 4 000 euroa megawattituntia kohden eli neljä euroa kilowattituntia kohden.
– Tämä [hintakatto] nostaa suoraan markkinahinnalla sähköä ostavien sähkölaskuja, mutta riski sähköpulasta näkyy myös uusien kiinteähintaisten sopimusten korkeina hintoina. Lisäksi riskit heikentävät koko markkinan toimivuutta, kun sähkönmyyjien kyky tarjota kiinteähintaisia sopimuksia heikkenee.
Jotkut suomalaiset sähkönmyyjät ovat lopettaneet kokonaan määräaikaisten sopimusten myynnin ja siirtyneet tarjoamaan vain pörssisähköä.
Katon laskeminen helpottaisi heti kaikkien tilannetta, arvioi Vehviläinen.
– Hintakaton laskeminen leikkaisi markkinasähköä ostavien hintoja tiukoissa tilanteissa, alentaisia uusien määräaikaisten ja toistaiseksi voimassaolevien sopimusten hintoja ja parantaisi markkinan toimintaedellytyksiä.
Ajatus tehoreservin käyttöönotosta jakaa rajusti
Aalto-yliopiston Vehviläinen suosittaa myös sähkön tehoreservin käyttöönottoa. Hänen mukaansa tehoreservi nykymuodossaan vähentää joustoa ja nostaa hintoja, kun sähköstä on pulaa.
Myös Etlan Tero Kuusi kannattaa hiilivoimaisen tehoreservin ja miksei myös turpeen käyttöönottoa talven ajaksi.
– Sähkön hinta nousee, koska kysyntää on enemmän kuin tarjontaa ja siksi tärkein keino olisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta tarjontaa tulisi lisää. Ilmastotoimista tinkiminen tällä tavoin olisi toki vain väliaikainen ratkaisu.
Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Anni Huhtala ei ottaisi tehoreserviä käyttöön.
– Se on tarkoitettu varajärjestelmäksi, jos sähkö kerta kaikkiaan yllättäen uhkaa loppua. Se on myös saastuttavaa tuotantoa. En kannata myöskään turpeen käytön lisäämistä.
LUT-yliopiston professori Samuli Honkapuro ei myöskään koskisi tehoreserviin.
Professorin ässä hihassa
Samuli Honkapurolla on hihassaan hintakattovalikoimaan keino, jota ei ole juuri julkisuudessa esitelty.
Hän haluaisi helpottaa kuluttajia käyttämään sähköä silloin, kun se on halvimmillaan – eli huippukulutuksen ulkopuolella.
– Kuluttajilla voisi olla käytössä kriittisten tilanteiden varoitusjärjestelmä, joka informoisi ennakolta edellisenä päivänä sähkön hinnan lasku- ja nousupiikeistä. Sen voisi kertoa vaikka liikennevalosymbolein, jolloin punaisilla tunneilla sähkön hinta olisi merkittävästi korkeampi kuin vihreillä tunneilla.
Honkapuron mukaan kolmea erilaista ennalta sovittua hintaa voisi olla helpompi seurata kuin vaihtelevaa pörssihintaa, vaikkakin idea on samantapainen kuin pörssisähkösopimuksessa.
– Jos eri väristen tuntien hinta ja maksimimäärä sovitaan ennalta, toimii tämä kattohintana kuluttajalle, ja olisi eräänlainen pörssihintaisen ja kiinteän hintaisen sopimuksen välimuoto.
Ei veronalennuksille
Talouspolitiikan arviointineuvoston Huhtala suhtautuu kriittisesti niin sähkön verohelpotuksiin kuin kaikkiin muihinkin sähkön hintaa keinotekoisesti muuttaviin keinoihin.
– On tärkeää, että kohonneet hinnat ohjaavat kulutuskäyttäytymistä ja saavat kotitaloudet säästämään. Ne [veroalet] ovat valtiontaloudelle kalliita ja hyödyttävät suhteessa eniten varakkaita. Lisäksi ne vain ruokkivat kulutusta ja siten inflaation kiihtymistä.
Aalto-yliopiston Vehviläisen mielestä huonointa olisi, jos ei tehtäisi mitään.
– Jo sähkömarkkinoiden puutteiden korjaaminen alentaisi hintoja ja kuluttajien energialaskuja. Virkakoneisto ei ole reagoinut milläänlailla mahdolliseen kriisiin, joka on ollut nähtävissä jo keväästä lähtien. On vedottu teknisiin ongelmiin ja EU:n säädöksiin sen sijaan, että pyrittäisiin ratkaisemaan ongelmia.
Etlan Kuusi suhtautuu puolestaan erittäin nihkeästi niin sähköveron kuin sähkön arvonlisäveronkin alentamiseen tai poistamiseen.
– Ne alentaisivat kyllä sähkölaskua kaikilta. Alennus tosin kohdistuisi heillekin, jotka kuluttavat paljon ja joilla on edullinen pitkäaikainen sopimus.
– Ongelmana on, että ne eivät kohdistuisi heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Lisäksi ne voivat lisätä sähkön kulutusta ja nostaa hintaa entisestään, jolloin verohyöty katoaa. Lisäksi veroalet tulisivat valtiolle todella kalliiksi. Paukut pitäisi laittaa täsmätukiin pienituloisille ja vihreän siirtymän kannustimiin, Kuusi sanoo.
LUT-yliopiston Honkapurokaan ei pidä veronalennuksia hyvänä ideana, mutta jos hänen pitäisi valita sähköveron ja sähkön arvonlisäveron alentamisen välillä, hän päätyisi ensimmäiseen.
– Sähkön hintavaihtelu kannustaa käyttämään sähköä silloin kun hinta on matala. Lisäksi sähköveron joutuu maksamaan, vaikka markkinahinta olisi nollassa. Lisäksi on hyvä huomata, että sähköistämisellä edistetään ilmastotavoitteita, Honkapuro sanoo.
Päästökaupasta ei kannata luopua, asiantuntijat sanovat
Huhtala haluaa, ettei sähkön hintaan yritetä hakea ratkaisua päästökaupan lopettamisesta.
– Päästökaupan keskeyttämiselläkään ei olisi hintaan vaikutusta. On arvioitu, että EU:n päästökaupalla on ainoastaan 10 prosentin vaikutus sähkön hintaan.
– Mielestäni kannusteet puhtaan energiantuotannon investointeihin pitää säilyttää – korkeat fossiilisten hinnat ohjaavat tähän, Huhtala sanoo.
LUT:n Honkapuroon Huhtalan kanssa samaa mieltä, että hintojen yleinen ja keinotekoinen laskeminen rajoittaa kannusteita energiankäytön tehostamiseen.
– Se on kuitenkin yksi keskeisistä hintaan vaikuttavista tekijöistä.
Hänkään ei suosittele tupeen käytön lisäämistä tai päästökaupan keskeyttämistä.
– Ilmastotoimista tinkiminen hidastaa fossiilisesta energiasta irtautumista. Tällaisia toimia harkittaessa on varottava sitä, että lyhyen tähtäimen ratkaisut eivät vaaranna pitkän tähtäimen tavoitteita.
Pienituloisten tuet – paras keino?
Talouspolitiikan arviointineuvoston Huhtalan mielestä sähkön hinnannousun vaikutuksia kuluttajille kompensoidaan parhaiten pienituloisille kohdennetuilla tuilla.
– Kohdennetut tuet pienituloisille. Käytännössä maksatus voidaan tehdä sosiaalietuuksien indeksitarkistuksina. Kansallisesta tulorekisteristä voi myös poimia kohdennettavaa pienituloisten joukkoa, minkä pitäisi olla kätevää ja nopeaa. Joissakin maissa maksatukseen on käytetty vouchereita ja shekkejä, sanoo Huhtala.
Aalto-yliopiston Vehviläinen on samoilla linjoilla.
– Vaikka sähkön hintakaton lasku pudottaisi hintatasoa kaikilta, jäävät hinnat pysyvästi korkeammalle tasolle. On syytä pohtia toimeentulotukien ja muiden tukimekanismien käyttöä ja tasoa haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamiseksi, sanoo myös Vehviläinen.
Myös Kuusi ja Honkapuro katsovat, että kohdennetut ja määräaikaiset tuet pienituloisille ja muille korkeiden energianhintojen ja inflaation takia pulaan joutuneille olisivat perusteltuja.
– Kaikilla kotitalouksilla, myös niillä joilla on alhaisempi sähkön hinta, tulisi silti olla olla myös kannustimia joustaa ja vähentää sähkönkulutusta, he toteavat.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 22.8. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Pyykinpesu 20 asteessa voi säästää sähköä – jos on valmis tinkimään puhtaudesta