Suomalainen yleisurheilua seuraava yleisö oli tuskin ehtinyt toipua Wilma Murron keskiviikkoisesta kuuden vuoden mitalittoman putken päättäneestä seiväskullasta, kun sinivalkoisia mitaleita ropisi lisää joukkueen laariin Münchenin perjantai-illassa.
Topi Raitasen estekulta ja Kristiina Mäkelän loikkahopea lämmittivät Murtoa, joka oli stadionilla seuraamassa joukkuetoveriensa edesottamuksia.
– Olin ehtinyt istua katsomossa vartin, kun Topi voitti kultaa. Oli aika hienoa kokea se sama myös toisesta suunnasta, kuten myös palkintojenjaossa, Murto kertasi illan tähtihetkiä palattaessa Suomen joukkueen hotellin läheiseltä suihkulähteeltä, jossa Raitanen ja Mäkelä olivat saaneet mitalikasteensa Murron tavoin.
Murto pääsi seuraamaan finaaleja VIP-paikoilta, jonne järjestäjät olivat järkänneet mestarin anteeksipyyntönä. Se juonsi torstai-illan palkintojenjakoon, jossa Murrolle ei soitettu tuttua versiota Maamme-laulusta. Viron versio Maammesta on hyvin samanlainen kuin Suomella, mutta Murron mukaan hänelle soitettu hymni oli ikään kuin sekoitus molemmista.
– Minulle on kerrottu, että Viron kansallishymnissä soitetaan A-osa ja B-osa, ja se on sitten siinä. Suomen versiossa soitetaan A-osa, B-osa ja B-osa uudestaan. Minulle soitettiin A-osa, B-osa, A-osa uudestaan ja B-osa uudestaan. Eli se ei ollut oikein kumpikaan. Huomasin, että se on vähän outo, mutten ajatellut sitä sen enempää, Murto sanoi ja nauroi.
Järjestäjät kuittasivat virheensä, Murron mukaan korkojen kera.
– Sain tänään ruhtinaallisen anteeksipyynnön. Minut pyydettiin käymään stadionilla, koska järjestäjät halusivat pahoitella asiaa henkilökohtaisesti. Sain kukkakimpun ja pääsi vippiin syömään. Lisäksi pääsin seuraamaan Topin kisaa aitiopaikoilta.
– He antoivat ihan virallisen kirjeen, jossa toivottiin, ettei heidän virheensä heittäisi varjoa kokemukselleni. Olin vain silleen, etten oikeasti edes huomannut mitään, mutta kiitos. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin, Murto sanoi.
Joukkueen menestys lämmittää
Kun Münchenin EM-kisoja on jäljellä vielä kaksi päivää, Suomen joukkue on jo varmistanut parhaan arvokisasaaliinsa sitten vuoden 2006 Göteborgin EM-kisojen – tuolloinkin saldo oli kaksi kultaa ja hopea. Edellisen kerran joukkue on palannut EM-kisoista paremmalla saldolla vuonna 1974.
– Ollaan menty maajoukkueena aika paljon eteenpäin neljän viime vuoden aikana, Murto sanoi ja viittasi Berliinin kisoihin, joissa Suomi jäi ensimmäistä kertaa ilman EM-mitalia sitten vuoden 1966.
Murto nousi rakentinlailla yleisurheilua seuraavien tietoisuuteen vuonna 2016 hyppäämällä edelleen voimassa olevan nuorten maailmanennätyksen 471. Pääosin loukkaantumisten vuoksi seuraava ennätysparannus nähtiin vasta viime vuoden elokuussa. Viisi pitkää vuotta vaativat hermoja nuorelta lahjakkuudelta.
– Vaikka on ollut vastamäkeä ja kaikennäköistä episodia, mikään monttu ei olisi ollut niin syvä, ettei tämä reissu kuittaisi niitä viimeistään. Se on ollut sen arvoista, 24-vuotias Murto sanoi.
– Parhaat tulokset tulevat, kun keskittyy oman menestyksen saavuttamiseen. Mutta tällaisina iltoina huomaa ehkä urheilumenestyksen laajemman merkityksen ja että joukkueellamme on valoisa näkymä. Mestaruuden voittamisen jälkeen on lämmittänyt mieltä, ettei se ole siistiä vain minusta, vaan se on siistiä myös muista. Että siitä on ollut muille apua. On ollut yllättävää, kuinka moni on sanonut "kiitos" eikä vain "onneksi olkoon". Se on ollut hieno ja yllättäväkin kokemus, Murto kertoi.
Lue lisää: