Perjantai-ilta Münchenissä on kääntynyt jo lauantain puolelle, kun viisihenkinen suomalaisseurue istuu müncheniläisen hotellin ravintolassa.
Oluen ääressä juttua riittää, sillä Topi Raitanen on vain muutamaa tuntia aiemmin voittanut 3 000 metrin estejuoksun Euroopan mestaruuden.
Raitanen ja illan toinen suomalaismitalisti, hopeaa kolmiloikassa saavuttanut Kristiina Mäkelä, ovat palanneet hotellille ja saaneet juhlavan vastaanoton.
Mitalisteista Raitanen on ravintolan puolella istumassa muun joukkueen kanssa, kunnes hän päättää pistäytyä suomalaiskannattajien pöydissä. Pöytiä on muutama kierrettäväksi, sillä kotimaisia yleisurheilun pakettimatkoja järjestävä Yleisurheilufanit ry on saanut majoitettua suomalaisfanit samaan hotelliin urheilijoiden kanssa.
Raitanen käy pistäytymässä pöytäseurueissa ja osallistuu yhteiskuviin. Mestarilta liikenee kuitenkin aikaa myös jutustelulle. Fanit arvostavat eleen korkealle.
– Onhan se hieno mies, kun osaa ottaa yleisönsä, Tuomas Sahi kuvailee Raitasta ja saa muulta seurueelta hyväksyviä nyökkäyksiä.
Sahin ystäväpiiri on saapunut Müncheniin kannustamaan suomalaisurheilijoita, mutta kestävyysjuoksun vannoutuneina kannattajina Raitasella oli erityisasema päätöksessä, miksi seurue päätti ylipäätään lähteä Münchenin EM-kisoihin.
Toverukset ovat tunteneet toisensa vuodesta 1982. Tuolloin viisikon tiet yhteen liitti Suomi-juoksu-nimellä järjestetty tapahtuma, jolla juhlistettiin Lasse Virénin Münchenissä vuonna 1972 saavuttamaa pitkien ratamatkojen tuplaa, 5 000 ja 10 000 metrin olympiavoittoja.
– Yksi tuttumme pystyy selostamaan (Paavo) Noposen lailla Münchenin 5 000 metriä. Hän on esiintynyt juhlissamme ja pitänyt Münchenin mielessä, Jussi Tuomikoski sanoo ja jatkaa:
– Halusimme lähteä reissuun juhlistamaan Virénin 50 vuoden takaisia kultamitaleja ja sitä yhteyttä, jonka ne ovat luoneet tässä elämänjuoksussa. Oli herkkä hetki, kun Raitanen saapui voittajana maaliin kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Vaikka Raitanen otti kärkipaikan noin 200 metriä ennen maalia ja pystyi pitämään vastustajansa takanaan selvällä erolla, katsomossa jännitys säilyi viimeiselle kuivaesteelle.
Syy löytyy vuoden 1983 Helsingin MM-kisojen 3 000 metrin estefinaalista, jossa Yhdysvaltain Henry Marsh kaatui viimeisellä esteellä menettäen varman mitalin.
– Se on liian hyvin muistissa, Jyrki Niva sanoo.
Harvinainen hetki
Suomen joukkue palaa maanantaina kotiin varmuudella saldolla, joka vähintään sivuaa sen parasta 2000-luvun arvokisoissa.
– Wilma (Murto) mursi jään. Älyttömän hienoa, että tällainen perinteinen suomalainen laji on taas kartalla, Markku Niva toteaa.
Vuoden 2016 Amsterdamin EM-kisojen jälkeen suomalainen yleisurheilu vaelsi mitalien osalta nollakerhossa aina keskiviikkoon saakka. Perjantaina jalometallia tuli kuitenkin tahdilla, jossa valveutuneimmatkaan kannattajat eivät meinanneet pysyä mukana.
– Oli huimat minuutit. Kristiinan hopeahyppy meni vähän ohi, kun juhlittiin Topin voittoa, Pekka Niva kertoo.
Lue lisää: