Münchenin EM-viikko nähdään Ylen kanavilla 11.8.–21.8. Suorat lähetykset, kohokohdat, kisojen aikataulun, kiinnostavat uutiset ja puheenaiheet löydät Ylen kisasivulta.
Antti Örn, 49, valmensi henkilökohtaisesti Topi Raitasta, kun kilpailuhenkisestä suunnistajanuorukaisesta jalostui kestävyysjuoksija.
Suunnistusliiton nuorten entinen maajoukkuevalmentaja Örn vaikutti lahjakkaan monitaiturin urheilu-uraan 14-vuotiaasta aina 20-vuotiaaksi saakka.
Perjantaina 19. elokuuta 26-vuotias Raitanen saavutti yhden unelmansa voittaessaan 3 000 metrin estejuoksun Euroopan mestaruuden Münchenissä.
Raitasen entinen valmentaja myöntää saaneensa muilta kollegoilta onnitteluja tehdystä pohjatyöstä. Alan tekijät kun tietävät, että urheilijan pohja muurataan nimenomaan ikävuosina 14–20.
Haastattelussa Örn haluaa ensimmäisenä oikoa julkisuudessa ollutta käsitystä, että Raitanen olisi ollut aluksi pelkkä suunnistaja ja siirtynyt vasta siitä yleisurheiluun.
– Vaikka olin ensisijaisesti suunnistusvalmentaja, meillä oli Topin kanssa koko ajan suunnistus ja kestävyysjuoksu rinta rinnan ohjelmassa. Hän kilpaili ahkerasti jo silloin yleisurheilussa. Muistaakseni jo vuonna 2014 puhuimme olympialaisista ja nimenomaan Tokiosta, Örn kertoo.
Tokion olympiaunelma toteutui viime kesänä. Neljä vuotta sen jälkeen, kun Raitanen alkoi panostaa sataprosenttisesti vain yleisurheiluun.
Raitanen oli 14-vuotias, kun hän aloitti Örnin valmennuksessa. Örn kuvailee Raitasta fiksuksi ja kilpailuhaluiseksi.
– Hän oli normaali teini-ikäinen poika, samat asiat hänellä oli mielessä kuin muillakin teineillä. Kun silmä vältti, Topi karkasi punttisalille. Pitihän saada hauis kasvamaan, niin kuin ikäkavereilla.
Painimatseja valmentajan kanssa, karkasi Tuusulan urheilukentälle
Örn kertoo ottaneensa monta leikkimielistä painimatsia suojattinsa kanssa leiri- ja kisareissuilla. Koko ajan piti kokeilla jotain.
– Meillä oli sellainen diili, että kun oli kevyt harjoittelupäivä, mitään ylimääräistä ei saanut tehdä. Topilla oli sellainen tapa, että hän saattoi "karata" Tuusulan urheilukentälle kokeilemaan, miten kovaa 400 metriä kulkee tällä kertaa. Hän kilpaili itseään ja kelloa vastaan jo silloin kaikessa mahdollisessa, naureskelee Örn.
Raitasen kilpailullisuus näkyi käytännössä jokaisessa harjoituksessa.
– Vakioharjoitteissa mopo karkasi usein käsistä. Tärkeämpää oli, että syntyi ennätys kuin että pysyikö treeni oikeilla tehoalueilla. Hyvä piirrehän se oli, kun kerran kyseessä oli nuori urheilija, jonka palautuminen oli ihan priimaa.
Antti Örn ajatteli Raitasta valmentaessaan, että kyseisellä nuorella lahjakkuudella fyysiset kyvyt voivat riittää tulevaisuudessa poikkeuksellisen pitkälle. Unelma menestymisestä olympialaisissa oli se, joka siivitti nuorta Raitasta eteenpäin.
– Vuonna 2014 sanoin Topille, ettei ole mitään estettä, etteikö hän voisi menestyä olympialaisissa. Me puhuimme siihen aikaan koko ajan olympialaisista, emme EM-kisoista.
Ei Örn tietenkään tiennyt, että Raitasesta tulee olympiaurheilija ja Euroopan mestari. Edellytykset olivat olemassa.
Örn muistuttaa, että vain promille urheilijoista saavuttaa omat unelmansa.
– Joku viisas on laskenut, että olympiamitalisteja on Suomessa vähemmän kuin loton päävoittajia.
"Pitää olla Elvis, jos aikoo niistää Topin viimeisellä kierroksella"
Kun Raitanen lähti perjantaina viimeiselle kierrokselle Münchenin estefinaalissa, Örn ajatteli vastaanottimen äärellä, että nyt pitää olla todellinen Elvis, jos aikoo niistää Raitasen.
Finaali oli kuin käsikirjoitettu Raitaselle, joka on valtavan nopea pitkässä loppukirissään.
– Me lähdimme Topin kanssa valmennuksessa liikkeelle siitä, että nopeus ennen kestävyyttä. Tämä on poikkeuksellinen tapa valmentaa kestävyysurheilussa, Örn kertoo.
– Minulla on ollut sellainen valmennusfilosofia, että ajan saatossa lisätään kestävyyttä, nopeutta voidaan pitää pidempään yllä. Meillä oli aikanaan tavanomaista enemmän voima- ja nopeusharjoitteita, se oli pikajuoksutyyppistä.
Örnin mukaan Raitanen sopi ominaisuuksiltaan estejuoksijaksi kuin kala veteen. Seitsemän vuotta sitten valmentaja aisti, että 3 000 metrin esteistä tulee Raitasen päälaji.
Raitanen kävi juoksemassa kesällä 2015 estekisan kotimaassa ja hänet valittiin siltä pohjalta nuorten Ruotsi-otteluun.
– Kun tapasin Tukholman stadionilla juoksun voittaneen Topin heti juoksun jälkeen, minulle tuli yleisöpauhussa hyvin selvästi ilmi, että tämä on se juttu, mitä Topi haluaa jatkossa tehdä. Hän juoksi elämänsä toisessa estekisassaan ihan pystymetsästä 8.52-ajan, muistelee Örn ylpeänä.
Suunnistuksessa siirrytään parikymppisenä aikuisten sarjaan, joten Örnin ja Raitasen yhteistyön päättyminen oli ajankohtainen kuusi vuotta sitten. Vaikka pitkän valmennussuhteen katkeaminen oli aikanaan luonnollisesti kipeä, herkkäkin asia, Örn oli äärimmäisen mielissään, että Raitanen siirtyi Janne Ukonmaanahon siipien alle.
– Valmennus on mitä suurimmassa määrin ihmissuhdepeliä ja siinä pitää olla saumaton yhteishenki, jotta se toimii.
– Minä tiedän, että Jannen kanssa Topilla synkkaa minua paremmin. Olen iloinen, että asiat ovat menneet näin. Se on yksi iso tekijä, minkä takia Euroopan mestaruus on tullut, Örn huomauttaa.
Helppo tuettava, ei yhtään negatiivista sanottavaa
Harri Veijola tuntee Topi Raitasen lapsesta asti ja vaihtaa nykyisinkin hänen kanssaan joululahjoja. Veijola on kaveerannut ikätoverinsa Anssi Raitasen kanssa armeija-ajoista lähtien ja on sitä kautta tutustunut tämän poikaan, suomalaiseen estesuuruuteen.
Veijolan johtama yritys on tukenut Topi Raitasen urheilu-uraa täysimääräisesti jo kymmenen vuoden ajan. 18-vuotiaana Topi oli yhden kesän ajan yrityksessä töissäkin.
– Topi on aina ollut hyvin määrätietoinen, miellyttävä, toiset huomioon ottava ja ikäistään vanhempi kaveri, joka on äärimmäisen helppo tuettava urheilija.
– Kun minulta kysyttiin ensimmäisen kerran Topin tukemista, niin minun ei tarvinnut miettiä sitä viittä sekuntia enempää. Hänestä ei voisi sanoa yhtään negatiivista asiaa.
Veijola muistuttaa, kuinka suunnistaja Topi Raitanen voitti aikanaan maailman suurimman suunnistustapahtuman, 20 000 kilpailijaa käsittäneen Ruotsin rastiviikot. Hän otti voiton 15-vuotiaana omassa ikäluokassaan, ensimmäisenä suomalaisena.
– Kun lähdimme tukemaan 16-vuotiasta Topia, hän oli selkeästi siinä vaiheessa suunnistaja. Kun Topi voitti nuorten MM-viestikultaa, hän vielä mietti suunnistusta ykköslajina.
Veijola kertoo, kuinka Raitanen soitti hänelle huolestuneena, että jatkuuko tuki, jos päälaji vaihtuu yleisurheiluun. Veijolalla kun on nimenomaan suunnistustausta.
Veijola vastasi, että jatkuu toki.
– Topi on nöyrä, muttei nöyristele ketään. Hän on hyväkäytöksinen ja samaan aikaan äärimmäisen kunnianhimoinen, kun pyssy paukahtaa tai kilpaillaan jostain. Vuosittaisissa urheilijatapaamisissamme ei tarvitse olla kovin kummoinen, leikkimielinen kilpailu, kun Topin kilpailuhenkisyys tulee esille, Veijola hymähtää.
Topi on ihan sama kaveri kuin silloin nuorempana
Helsingin Suunnistajien pitkäaikainen, peräti 33 vuotta taustahenkilönä vaikuttanut Synnöve Miettinen muistaa 7-vuotiaana lajin aloittaneen Topi Raitasen hyvin pikkuviikarista asti.
– Topi on sympaattinen, rehti ja reilu. Kun olimme kisareissulla, hän oli aina keksimässä jotain kivaa ja oli ihanan sosiaalinen. Topi on minusta Euroopan mestarina edelleen ihan sama kaveri kuin silloin nuorempana.
– Kun menimme viestikisoihin suunnistuksessa, niin pojat ja Topi kannustivat aina toinen toisiaan. Huonoilla hetkillä ketään ei mollattu koskaan, sanoo Miettinen.
Miettinen muistutti, että myös Topin vanhemmat Anssi ja Tuija Raitanen ovat ihania ihmisiä. Perhekasvatus näkyy vahvasti estejuoksijan persoonassa.
– Heidän perheestään on aina ollut hyvä fiilis. Anssi ja Tuija olivat aina mukana Topin kisareissuilla kannustaen häntä henkeen ja vereen. He ovat tässä lähiaikoina tulossa iltarastien toimitsijoiksi talkoohengellä.
– Telkkarista näkyi perjantaina, kuinka Anssi-isä huusi pää punaisena siellä katsomossa Topille. Minä laitoinkin viestin jälkikäteen Anssille, että sinun ansiostasi Topi toi kultaa, Miettinen hekottaa puhelimen päässä.
Miettinen sanoo, että olisi tarvinnut nitroja perjantai-iltana, kun esteiden Euroopan mestaruus kolahti hänen suosikilleen.
– Seisoin ja istuin vuorotellen jännittäen koko ajan. Topin silmistä näki jo Münchenin lähdössä, että tänään kulkee. En kyllä uskaltanut arvata, mitä se olisi.
Miettinen toivoo, että Raitanen palaa vielä yleisurheilu-uransa jälkeen takaisin suunnistuksen pariin.
– Sitten minä saan taas hänet kokonaan.
– Varmasti Topi tulisi nytkin suunnistuskilpailuihin, jos vain uskaltaisi. Suunnistus on kuitenkin arvaamaton laji, kun juostaan metsässä. Hän voisi rikkoa itsensä vaikka kuinka pahasti.
Lue myös: