Yle Urheilun asiantuntijan Jaakko Ojaniemen kolme poimintaa yleisurheilun EM-kisoista. Ojaniemen poiminnat joka kisapäivältä ovat luettavissa Ylen verkkosivuilla ja Yle-sovelluksessa.
Keihäsfinaali tarjosi "tyypillistä Lassia"
Lassi Etelätalo osoitti jälleen käsittämätöntä venymiskykyään, kun hän saavutti vihdoin pitkään hamuamansa arvokisamitalin. Yle Urheilun asiantuntijan Jaakko Ojaniemen mielestä Etelätalo oli keihäsfinaalissa vakuuttava alusta asti. Heti ensimmäisellä heitollaan hän takasi paikkansa kolmelle viimeiselle kierrokselle.
Vitezslav Vesely pudotti Etelätalon mitaleilta kahdeksan vuotta sitten EM-kisoissa ja viidennellä kierroksella näytti siltä, että tämä uusiutuu, kun tshekki ohitti Etelätalon. Suomalaisheittäjä vastasi kuitenkin uudella ennätyksellään 86,44.
– Se oli tyypillistä Lassia. Hän vaatii pienen ärsykkeen, että pystyy parantamaan, Ojaniemi sanoi.
– Jotta tuollaiseen tekoon pystyy, pitää ensinnäkin olla hyvässä kunnossa. Sen lisäksi se vaatii hyviä hermoja, hyvää latausta ja kovaa halua. Vaatii todella paljon tuollaisessa paikassa parantaa ennätystään 1,5 metriä. Se ei kovin monelta onnistu.
34-vuotias Etelätalo on kärsinyt uransa aikana lukuisista loukkaantumisista. Konkariheittäjä kertoi Yle Urheilulle miettivänsä uransa jatkoa kauden jälkeen, mutta toivoo pystyvänsä urheilemaan niin pitkään kuin tulokset ovat hyviä. Ojaniemen mielestä ei ole mitään syytä, miksi Etelätalo ei jatkaisi, jos terveys antaa siihen mahdollisuuden. Etenkin nyt, kun ensimmäinen arvokisamitalikin on taskussa.
– Hän saisi jatkaa uraansa vapautuneemmin. Ei olisi enää mitään pakkoa, vaan voisi vain nauttia.
Kuuselalla ja Hurskeella kunnon mukainen suoritus
Suomi sai EM-kisojen päätöspäivänä yhden pistesijan lisää, kun Toni Kuusela sijoittui keihäskisassa viidenneksi. Myös Reetta Hurske oli lähellä huippuonnistumista, mutta hän putosi viimeisenä urheilijana 100 metrin aitojen finaalista.
Ojaniemen mielestä sekä Kuusela että Hurske kilpailivat tämän kesän tasollaan.
– Toni sai väännettyä sen 80-metrisen, vaikka ei pystynyt ihan parhaisiin heittoihin. Viides on kova sijoitus EM-kisoissa, etenkin kun finaali oli yllättävänkin kovatasoinen. Kun miettii Tonin kauden keskiarvoa, niin tuo oli hyvä suoritus, reilusti pisteille.
Hurske sijoittui välierissä yhdeksänneksi ajalla 12,95, kun finaaliin vaadittiin 12,87.
– Reetan lähtö näytti terävältä ja hän pääsi hyvin mukaan juoksuun. Se oli suhteellisen ehjä juoksu ja sellainen kunnon mukainen suoritus. Ajattelin ennakkoon, että kunhan aika alkaa 12:lla, silloin voi olla suhteellisen tyytyväinen, Ojaniemi sanoi ja muistutti, ettei aikaisemmissa EM-kisoissa ole finaaliin vaadittu noin kovaa aikaa.
– Euroopassa, kuten maailmallakin, on menty eteenpäin naisten aitajuoksussa. Taso on kova tällä hetkellä.
Mahtimenestys heijastuu tulevaisuuteen
Münchenin EM-kilpailut olivat Jaakko Ojaniemen mielestä kokonaisuutena onnistuneet kisat. Stadionilla oli hyvä tunnelma ja yleisö osasi kannustaa urheilijoita. Tilannetta auttoi myös isäntämaan, Saksan menestys, sillä joukkue sijoittui Ison-Britannian jälkeen mitalitaulukossa toiseksi.
Ojaniemen mukaan kisat olivat myös Suomelle varsinainen jackpot, sillä joukkue voitti kaksi kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Mitalien lisäksi Suomi sai viisi pistesijaa. Edellisen kerran Suomi on saavuttanut neljä EM-mitalia 40 vuotta sitten Ateenan kisoista. Neljä vuotta sitten Suomi ei saanut yhtään mitalia ja kuusi vuotta sitten yhden pronssin.
– Kuuden vuoden mitalittoman putken jälkeen räjäytettiin sitten kerralla. Eikä näiden mitalien arvoa voi mitenkään väheksyä. Se tapa, jolla mitalit tulivat, olivat kaikki kovia suorituksia. Topi Raitasta lukuun ottamatta kaikki tekivät ennätyksensä ja Topilla oli kyseessä taktiikkajuoksu. Ei ollut mitään inflaatiomeininkiä näissä kisoissa, Ojaniemi sanoi.
Suomi lähti kisoihin varsin isolla, 68 urheilijan joukkueella. Vaikka joukkueesta osa sai superonnistumisia, eivät kaikki olleet tyytyväisiä suorituksiinsa.
Ojaniemi muistuttaa, että esimerkiksi 400 metrin aitajuoksun välierissä uuden Suomen ennätyksen juosseella Viivi Lehikoisella olisi paremmalla finaalijuoksulla ollut jopa mitalisauma. Samoin moukarinaisten esitykset finaalissa olivat alavireisiä. Tästä huolimatta sekä Lehikoinen että Silja Kosonen ja Krista Tervo pääsivät pistesijoille.
– Sitten oli heitä, jotka jäivät aika paljon kesän huipputasostaan. He olivat usein urheilijoita, jotka olivat joutuneet taistelemaan rankingpisteistä. Silloin heillä ei ole ollut mahdollisuuksia samalla tavalla ajoittaa kuntohuippuaan kisoihin ja se näkyi tulostasossa.
Ojaniemen mielestä Suomen kuitenkin kannattaa valita arvokisoihin kaikki kriteerit täyttävät urheilijat.
– Osalle urheilijoista se on tietenkin vain kokemuksen hakemista, mutta se voi olla tärkeää kokemuksen ja tulevaisuuden kannalta.
Kaikki Suomen mitalistit olivat urheilijoita, joilla on jo paljon arvokisakokemusta.
Kokonaisuudessa suomalaisen yleisurheilun meno on ollut viime vuosikymmenen ajan sen verran nihkeää, että suomalaisten mahdollisuutta menestyä on epäilty ajoittain vahvasti. Ojaniemen mielestä onkin mielenkiintoista nähdä, mitä Münchenin menestys tekee lajille.
– Yleisurheilukin elää mitaleista ja jos kisoista ei tule mitalia, se ei jää ihmisten mieleen. Nyt mitaleja tuli paljon ja myös sellaisia suorituksia, jotka varmasti jättivät vahvan muistijäljen, Ojaniemi sanoi.
– Uskon, että tämä heijastuu tulevaisuuteen. Se auttaa urheilijoita saamaan parempia resursseja ja näkyy varmasti myös harrastajamäärissä. Lapset ja nuoret saavat uusia esikuvia ja innostuvat panostamaan harrastukseen yhä enemmän.
Lue myös:
Keihäänheittäjä Lassi Etelätalolla on mystinen poikkeuskyky, joka ilmeni jo teini-iässä