Njuike sisdoaluide
Saamelaista käsityötä esittelevä Torild Labba
Torild Labba Vuonnamárkaniin jagis 2019. Govva: Kaija Länsman / Yle
Sápmi

Oanehaččat Sámis: Sámefilmmaid vuosttaseahkedat Venezias | Vuonnamárkanat dán vahkkoloahpa

Dán áššái beaivádit oanehis ođđasiid.

Dahkkit
Anni-Saara PalttoMartta AlajärviInger-Elle SuoninenLinda TammelaMira Rauhala
Mira Rauhala

Sámefilmmaid vuosttaseahkedat Venezias

Internašunála Sámi filbmainstituhta buvttadan Árran 360°-filmmat ožžot máilmmi vuosttaseahkeda otne bearjadaga Itálias Venezia Biennálas. Filmmat čájehuvvojit Sámi paviljoŋŋa stuorra lávus. Filmmaid leat govven govvenrusttegiin, mainna leat sáhttán filbmet 360 gráda gova.  Vuosttaseahkedis leat oaidnimis Sámi filbmadahkkiid filmmat, nu mo Marja Helander, Elle Márjá Eira, Siljá Somby, Liselotte Wasjtedt, Ann Holmgren Aurebekk ja Hans Pieski.  Oassi filmmain leat dokumentáralaččat, degomat Elle Márjá Eira filbma, mii lea govvejuvvon girtnos. Siljá Somby filbma fas gieđahallá goavdása ja Hans Pieski filbmages Deanu čázádaga. Filmmain gieđahallet maiddái sámemytologiija nu mo Marja Helandera Áfruvvá-filmmas, Liselotte Wasjtedt Eadni-filmmas ja Ann Holmgren Aurebekk Ovias-filmmas.  Sámefilmmat leat oaidnimis Venezias čakčamánu 10. beaivve rádjai. Suoma bealde filmmat leat oaidnimis Roavvenjárggas Outoja tiloja -mediadáhpáhusas čakčamánu 9. beaivvis gitta 11. beaivve rádjái.

Inger-Elle Suoninen

Vuonnamárkanat fas lávvordaga – báikki alde badjel 80 vuovdi

Árbevirolaš Vuonnamárkanat ordnejuvvojit lávvordaga Vuonnabađas Norgga Sámis. Dáhpáhusa Facebook-siiddu mielde báikki ala leat boahtime 83. vuovdi. Vuovdingálvvut leat iešguđetláganat: silbadujiin borramuššii.

Márkaniid lassin ordnejuvvo maiddái Eddemannak festivála mii álgá juo odne bearjadaga. Lávddi alde leat earret eará SOÁ, Rolffa, Slincraze ja Article 3.

Anni-Saara Paltto

Anár ja Eanodat áiggoše fuolahišgoahtit Lompolo-Silaskaira geainnu dálvet

Anár gielddaráđđehus lea mearridan čielggadišgoahtit ovttas Eanodaga gielddain, ahte livččiigo Lompolo-Silaskaira geainnu vejolaš fuolahit maiddái dálvet.

Ruonáid ja Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga váldostivrajoavkkut guđđe áššis álgaga geassemánu čoahkkimis. Maiddái Eanodaga váldostivrras lea dahkkon seamma áššis álgga miessemánus.

Álgaga mielde olbmot johtet olu Anára ja Eanodaga gaskkas sihke barggu, studerema ja friddjaáiggi geažil. Lompolo-Silaskaira meahccegeaidnu oanidivččii mátkki birrasiid 50 kilomehtera.

Dálá dilis biilavuoddjit šaddet dálvemánuid áigge vuodjit Anáris Eanodahkii Köngäs gili bokte, go Lompolo-Silaskaira geaidnu ii leat rabas.

Gielddaráđđehusa mearrádusa mielde Anára gieldda teknihkalaš doaibma ja Eanodaga gielda galget čielggadit ášši ovdal dán jagi loahpa.

Anni-Saara Paltto

Sámegielaid gáiddusoahpahusas olahus mearri oahppit dán lohkanbajis

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohtaprošeavtta bokte lohket sámegielaid dán lohkanbajis birrasiid 150 oahppi ja studeantta 90 iešguđet skuvllas ja badjelaš 40 iešguđet gielddas. Dát lea ođđa olahus oassálastimearis.

Seammás go oahppi- ja studeantamearri lea lassánan, de prošektii leat bálkáhuvvon oktiibuot guhtta oahpaheaddji.  Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta addá vejolašvuođa sámegiela studeremii mánáide ja nuolaide sámeguovllu olggobealde guokte oahppodiimmu vahkus.

Ohcejoga gieldda ja Sámedikki oktasaš gáiddusoahpahusprošeakta lea álgán jagis 2018.

Anni-Saara Paltto

Stivrenjoavku dikšu dál sámegiela lávdegotti bargguid

Lappi buresbirgenguovllu guovloráđđehus lea vuođđudan sámegielat bálvalusaid válmmaštallama doarjjan stivrenjoavkku.

Stivrenjovkui gullet dat lahtut, geat leat juo dán rádjai nammaduvvon sámegiela lávdegotti áitosaš lahttun. Stivrenjoavkku ságadoallin doaibmá sámegiela lávdegotti ságadoalli Laura Niittyvuopio-Valle.  Stivrenjoavku lea doaimmas dassážii, go guovlostivra vállje sámegiela lávdegoddái lahtuid ja várrelahtuid.

Sámegiela lávdegotti bargu ii leat velge beassán johtui, go nammademiin lea guoddaluvvon hálddahusriektái.

Martta Alajärvi

Sámegielddain fállet dál njealját koronaboahkuhemiid

Sámegielddain lea dál vejolaš oažžut njealját dahje viđat koronaboahkuheami.

Njealját boahkuheami ávžžuhit medisiinnalaš riskajoavkkuide gullevaš rávesolbmuide, 12 jagi deavdán olbmuide geain dávddaid vuostálastinnávccat leat garrasit hedjonan ja buot badjel 60-jahkásaš olbmuide.

Viđat boahkuheami ávžžuhit 12 jagi deavdán olbmuide, geain dávddaid vuostálastinnávccat leat garrasit hedjonan. Lassedieđuid boahkuhemiin gávdná gielddaid neahttasiidduin.

Anni-Saara Paltto

Guovžabivdu lea vuolgán johtui boazodoalloguovllus

Boazodoalloguovllus leat vahkuloahpa áigge goddán golbma guovžža. Bivdu álggii mannan lávvordaga ja vuosttas bivdobeivviid áigge guovžžaid godde juo Sávuguoikkas, Hyrynsalmis ja Pudasjärvis.  Dán bivdobaji áigge boazodoalloguovllu nuortaoasis lea lohpi goddit 60 guovžža ja oarjeoasisges 10 guovžža.

Guovžabivddu ovdáneami sáhttá čuovvut Suoma fuođđoguovddáža neahttasiidduin.

Anni-Saara Paltto

Ijahis ijas seamma olu guossit go olahusjagis ovdal pandemiija

Eamiálbmogiid musihkkafestivála Ijahis Idja čohkkii oktiibuot 3 500 festiválaguossi Anárii mannan vahkuloahpas. Guovttebeaivásaš festiválas gallededje dán jagi seamma olu guossit go olahusjagis 2019 ovdal koronapandemiija.

Buvttadeaddji Oula Guttorm lea duđavaš, go festivála geasuhii olbmuid ja buot lágideamit manne bures.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia