Hyppää sisältöön

Padon purku riehaannutti harvinaiset lohet kutemaan – tutkijat hämmästyivät: "En ole törmännyt tällaiseen koskaan Suomessa"

Yli sata vuotta valjastettuna olleen Kangaskosken ennallistaminen Etelä-Karjalassa on onnistunut yli odotusten. Ensimmäisessä sähkökoekalastuksessa laatokanlohen ja -taimenen poikasia löytyi määrä, jota kukaan ei olisi voinut kuvitella.

Kangaskosken ennallistaminen villitsi laatokanlohet kutemaan - koekalastuksessa hurja poikasmäärä
Kangaskosken ennallistaminen villitsi laatokanlohet kutemaan - koekalastuksessa hurja poikasmäärä

Parin kuukauden ikäiset 6–7-senttiset kalanpoikaset uivat vikkelästi Kangaskoskessa Hiitolanjoessa. Menossa on sähkökoekalastus entisen voimalan ja padon yläpuolisella alueella.

Alempana laatokantaimen, ylempänä laatokanlohi. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Kalat eivät ole päässeet kutemaan Kangaskosken padon yläpuolelle sataan vuoteen. Vuosi sitten Kangaskosken pato purettiin ja koski ennallistettiin.

Nyt Kangaskoski pääsee virtamaan vapaana ja mahdollistaa laatokanlohen ja -taimenen kutemaan entistä laajemmalle alueelle Hiitolanjoessa.

Hiitolanjoen kolme voimalaitosta valmistuivat reilu sata vuotta sitten ja ovat siitä lähtien estäneet lohen nousun ylävirtaan Simpeleen suuntaan. Kuva: Mikko Airikka / Yle

Ensimmäinen sähkökoekalastus on yllättänyt koekalastajat. Laatokanlohen ja -taimenen poikasia jäi tutkijoiden haaviin aarin alueella yli 200.

Tulos ylitti kaikki odotukset.

– En ole Suomessa jokivesissä törmännyt tällaisiin tiheyksiin koskaan. Venäjän puolella on ollut aika hyviä aaritiheyksiä, ja siellä on menty pitkälti yli sadan poikasen, mutta tällaisiin tiheyksiin ei olla törmätty missään, kertoo maa-ja metsätalousministeriön projektikoordinaattori Matti Vaittinen.

Maa-ja metsätalousmininisteriön projektikoordinaattori Matti Vaittinen avustaa kalanpoikasten tutkimisessa. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Tutkijoilla oli ennakkoaavistus, että tulokset voivat olla hyviä.

– Odotettiin toki, että lohi ja taimen tässä lisääntyvät, mutta kyllä kunnostajat itsekin yllättyivät, että näin hyvin tässä onnistuttiin.

Suomessa laatokanlohi ja -taimen ovat lisääntyneet tähän asti vain Kangaskosken padon alapuolella muutaman kymmenen metrin matkalla.

– Tilanne on jo nyt muuttunut paljon paremmaksi, sanoo Matti Vaittinen.

Sähkökoekalastuksessa kalat lamaantuvat hetkeksi, jolloin ne saadan ohjattua haaviin. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Sähkökoekalastuksessa kalat ohjataan tutkijoiden haaviin sähkön avulla. Kalat lamaantuvat hetkeksi, jolloin ne saadaan napattua haaviin ja tutkijoiden ämpäreihin. Sen jälkeen veteen lisätään pieni määrä nukutusainetta, jotta kalanpoikaset voidaan tutkia.

– Nukutuksessa kalanpoikaset mitataan ja punnitaan. Isommista kaloista voidaan ottaa suomunäyte, jolla voidaan selvittää kalan ikä, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistösuunnittelija Markus Tapaninen.

Vielä reilu vuosi sitten tällainen pato esti kalojen liikkumisen Kangaskoskessa. Nyt pato on purettu ja vanha koski ennallistettu. Kuva: Kari Kosonen/Yle

Kaloista voidaan ottaa myös dna-näyte.

– Otamme pienen palan eväästä ja se analysoidaan. Siitä saadaan selville, mitä kantaa kala on. Geenikartan avulla saadaan selville, miten lähellä pyydetyt kalat on muita tunnettuja lohikalakantoja, kertoo Markus Tapaninen.

Vanha Kangaskosken voimalaitos on nyt toimettomana kuvan vasemmassa reunassa. Vesi virtaa vapaana alkuperäisessä uomassaan. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Tutkimusten jälkeen kalat laitetaan vesiämpäriin, jossa ne virkoavat. Sitten ne päästetään takaisin jokeen.

Kalanpoikaset jäävät kasvamaan ensin Hiitolanjokeen pariksi vuodeksi. Sen jälkeen kalat uivat Laatokkaan kahdeksi vuodeksi. Vasta tämän jälkeen sukukypsät lohet palaavat takaisin Hiitolanjokeen kutemaan.

Kangaskosken yläpuolella sijaitsevaa Lahnasenkosken patoa puretaan parhaillaan, ja se ennallistetaan vielä tämän vuoden aikana. Kolmas, Ritakosken pato puretaan ensi vuonna.

– Sen jälkeen Hiitolanjoen pääuoma on lohen ja taimenen käytössä. Myös Torsajärven haara eli Silamusjoki, Torsajoki ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös pienet latvavedet. Tilanne on muuttumassa merkittävästi kahden seuraavan vuoden aikana, iloitsee maa- ja metsätalousministeriön projektikoordinaattori Matti Vaittinen.

Kuvan kartassa näkyy, miten Hiitolanjoki laskee Laatokkaan. Voimalaitosten poistamisen jälkeen lohet voivat nousta aina Silamukseen ja Torsajärveen saakka. Kuva: Illusia Sarvas / Yle

Hiitolanjoki on laatokanlohen ja - taimenen merkittävin lisääntymisjoki.

– Laatokanlohen kannat ovat venäläisiltä saatujen tietojen mukaan 2000-luvulla olleet laskusuunnassa. Koskien vapauttaminen lisää merkittävästi laatokanlohen ja -taimenen kutualueita, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistösuunnittelija Markus Tapaninen.

Kangaskoski Hiitolanjoessa on ennallistettu ja kalat pääsevät yläjuoksulle. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Lue seuraavaksi:

Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki

Jasper Pääkkönen lahjoitti 25 000 euroa, jotta lohet pääsisivät jälleen kutemaan – nyt näkyy, mitä salaiset patokaupat tarkoittivat

Hiitolanjoelle roudataan valtavia kivilasteja, jotta voimaloiden pois ajama lohi saapuisi takaisin – aikaa voi mennä vuosia

Suosittelemme sinulle