Hyppää sisältöön

"Jostakin pitää karsia", sanoo ysiluokkalainen – nuorten harrastuksissa näkyy muutos, jonka taustalla tuntuvat koulumaailman paineet

Monet nuorten kanssa pitkään työskennelleet ovat havainneet muutosta nuorten harrastamisessa, sillä koulu vie nuorten voimia entistä enemmän. Hyvä harrastus tuo kuitenkin parhaimmillaan paljon hyvää nuoren elämään.

Lielahden koulun ysiluokkalaiset Elli Multanen vas. ja Sina Korhonen oik.
Elli Multanen, Sina Korhonen ja muut Lielahden koulun 9.-luokkalaiset kertovat koulunkäynnin aiheuttamista paineista ja siitä, mitä tykkäävät tehdä vapaa-ajallaan. Video: Helmi Holopainen / Yle

– Se stressaa, että mihin pääsee jatko-opintoihin ja keskiarvo muutenkin. Tai jos jotain ei osaa tai tulee poissaoloja, niin se alkaa pelottaa, että jää kärryiltä pois, sanoo yhdeksäsluokkalainen Elli Multanen.

Ollaan Tampereella Lielahden koulussa. Kuudesta ysiluokkalaisesta puolet on sitä mieltä, että koulun paineet vaikuttaa vapaa-ajan viettämiseen. Multanen on yksi viittaajista.

Aiemmin paljon harrastaneen Sina Korhosen vapaa-aika muuttui koronan myötä, kiinnostus loppui etätreeneihin. Ajankäytössä ja paineissa häntä auttaa oma järjestelmällisyys.

– Se on vaan sellaista, että välillä tulee sellaisia päiviä jolloin stressaa tosi paljon. Tulee sellainen olo, että ei jaksaisi yhtään olla koulussa, haluaisi vaan pimeään huoneeseen makaamaan. Tulee syötyä enemmän tai vähemmän, kun tunteet on pinnassa.

Välillä pitää ottaa harrastuksesta pois, että saa hoidettua koulun edellä, sanoo Idel Saadetdin. Kuva: Helmi Holopainen / Yle

Idel Saadetdin harrastaa ratsastusta edelleen, mutta myös hän kokee, että koulupaineet nakertaa jaksamista vapaa-ajalla, ainakin välillä.

– Kun on kokeita ja koulu alkaa vaikeutua, sitten jostakin pitää karsia. Pitää välillä ottaa aikaa itselle ja jättää vaikka tallilla käynti väliin.

Tavoitteellinen koulunkäynti vaatii lepoa vapaa-ajalla

Pitkään nuorten kanssa työskennelleet ovat huomanneet, että koulu syö yhä enemmän nuorten voimia ja tämä näkyy myös harrastamisessa. Mitään yhtä totuutta asiassa ei ole, mutta koulun vaativuus nousee vastauksissa esiin.

Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti sanoo, että riippuu todella paljon nuoresta, halutaanko vapaa-ajalla harrastaa tavoitteellisesti vai vain olla.

– Osa haluaa sisältöä, tekemistä ja vaatimuksia. Varmasti monelle koulu on jo yläkoulusta alkaen, saati sitten kun mennään lukioon tai ammatilliselle puolelle, niin vaativaa, niin tavoitteellista, niin hektistä, että vapaa-ajan halutaan olevan rentoa ja palauttavaa.

Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramolla on yhteensä 27 vuoden ja pelkästään Tampereella 12 vuoden perspektiivi nuorten harrastamiseen musiikkioppilaistoksen rehtorina. Hänen mukaansa koulupaineet ovat kasvaneet ja silloin herkästi harrastuksesta luovutaan. Varsinkin lukio-ikäisten kohdalla korkeakoulu-uudistus on syönyt harrastukseen paneutumista.

– Viime vuosien suurin muutos on kuitenkin se, että nuoret joutuvat panostamaan lukio-opintoihin aiempaa enemmän, koska koulumenestys esimerkiksi matematiikassa vaikuttaa tällä hetkellä merkittävästi korkeakouluopintoihin pääsyyn. Tämä heijastuu osittain jo yläkouluikäisiin.

Saman suuntaisen huomion on tehnyt myös Tampereen kaupungin omaehtoisen toiminan tuen johtava koordinaattori Päivi Niskanen. Nuoret kaipaavat vapaa-ajallaan vastapainoa vaatimuksille.

– Hauskuutta ja kavereiden kanssa oleilua. Vastapainoa korona-ajalle ja vaativalle koululle.

"Kannattaa miettiä oma tärkeysjärjestys"

Jalkapalloa, jalkapallotuomarin töitä ja kuntosalilla käyntiä harrastava Lielahden koulun yhdeksäsluokkalainen Niklas Hölttä korostaa oman tärkeysjärjestyksen merkitystä.

– Vähän pakko on pitää huoli, että paukut riittää. Jos koulu loppuu myöhään ja on treenit, pitäis salillekin ehtiä ja on vielä läksyt, pitää vaan miettiä mikä menee edelle.

Niklas Hölttä haluaa hyvään lukioon ja panostaa siksi kouluun mielellään. Välillä jää salikäyntejä väliin opiskelun takia. Kuva: Helmi Holopainen / Yle

Hölttä kokee olevansa omassa kaveripiirissään aktiivisimmasta päästä.

– On ihmisiä, jotka tykkää hengailla kavereiden kanssa ja joilla saattaa opiskelu jäädä. Mäkin olin sellainen, mutta otin itseäni niskasta kiinni ja laitoin asiat tärkeysjärjestykseen.

Samaa koulua käyvä ikätoveri Pyry Petäjämäki harrastaa sulkapalloa ja salilla käyntiä.

– Kyllä nämä koulun kanssa mahtuu. Jos on neljän päivä ja koeviikko, pitää miettiä miten ehtii. Opiskeluihin pitää nyt panostaa paljo enemmän, jos haluaa mennä johonkin hyvään paikkaan.

Robertino Grönfors-Palmroth harrastaa raviurheilua ja nyrkkeilyä.

– Hyvin kerkiän harrastamaan, eikä koulu tuo kauheasti paineita.

Tarjonta vapaa-ajanviettoon on loputon

Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo on huomannut, että myös harrastusten paljoudesta on tullut tyypillistä nyt "someaikakaudella". Monella nuorella ei aika enää riitäkään kahteen tavoitteelliseen harrastukseen koulun ohella.

– Lopettamiskynnys on aiempaa matalampi. Tyypillisintä on harrastusten paljous, joka asettaa haasteita nuoren ajankäyttöön. Ajan ilmiö on kuitenkin se, että osalla lapsista ja nuorista on todella paljon harrastuksia, mutta osalla taas ei lainkaan.

Myös Tiina-Liisa Vehkalahti on huomannut loputtomalta tuntuvan tarjonnan lyhentävän nuoren kiinnostusta yhteen tiettyyn harrastukseen.

– Uskon, että se johtuu siitä, että nuorilla on niin paljon tarjontaa, mitä he voivat vapaa-ajallaan tehdä ja sieltä halutaan napata ne siinä ajassa kaikkein kiinnostavimmat ja siinä ajassa mukavimmat asiat. Ehkä sitten ei nähdä sinne kahden tai kolmen vuoden päähän, jos lähdetään vaikka tapahtumaa tai leiriä rakentamaan, että sekin kantaa hedelmää. Vaan halutaan ikään kuin heti ne kiksit siitä asiasta, mikä on käsillä.

Vehkalahden mukaan nuorille tärkeintä on se, että vapaa-ajalla on mukavaa ja että siitä saa onnistumisen kokemuksia.

– Ja siinä pitää olla sellainen vertaisryhmä, että nuori kokee, että kuulun tähän ja mut hyväksytään juuri sellaisena kuin olen.

Harrastuksesta saatavan yhteisön merkitys nuorelle on myös Jouni Auramon mielestä suuri.

– Harrastuksessa mukana olevat kaverit luovat yhteisön, joka auttaa nuoria jaksamisessa, kun nuoret tukevat toinen toisiaan. Kun nuorella on mielekäs harrastus, tulee siitä automaattisesti hyvinvointia ja vastapainoa koulutyölle.

Moni harrastustaho pitää myös pintansa

Muutaman harrastustahon vastausten perusteella ainakaan heidän tarjontansa piirissä ei harrastajamäärissä näy suuria muutoksia.

Tampereen kaupungin tarjoamiin nuorisopalveluiden harrastusryhmiin sekä avoimeen toimintaan osallistuu hyvin nuoria. Varsinkin peliharrastaminen on lisääntynyt, sanoo johtava koordinaattori Päivi Niskanen. Harrastamisen ei kuitenkaan haluta kuormittavan liikaa.

– Nuoret sitoutuvat heikommin pitkäjänteiseen harrastustoimintaan.

Myöskään monet perinteikkäät harrastukset eivät juuri ole kokeneet muutosta. Esimerkiksi Tappara ry ja Suomen partiolaiset kertovat, että kiinnostus ei ole vuosien varrella muuttunut.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin kello 23:een.

Suosittelemme sinulle