Hyppää sisältöön

Kattoon valoisat pleksit ja yrttejä kasvamaan – heikko taloustilanne pakottaa keksimään tyhjiksi jääville turkistarhoille uutta käyttöä

Keski-Pohjanmaalla selvitetään, voisiko kasviviljelystä tulla lisätuloja turkistiloille. Tiloilla on varjotaloja tyhjillään, ja ne voisivat sopia vesiviljelyyn.

Maarit Mohaibes pitelee käsissään basilikaa. Taustalla on kasvimaa ja putkistoa.
Kannuksessa Luova Oy:n tutkimustilalla on kehitelty turkistarhojen tyhjillään oleviin rakennuksiin uutta toimintaa. Tutkija Maarit Mohaibesin mukaan esimerkiksi basilika menestyi koeviljelmällä hyvin.

Kannuksessa Luova Oy:n tutkimustilalla on kehitelty turkistarhojen tyhjillään oleviin rakennuksiin uutta, muuta toimintaa, kuin turkiseläinten kasvatusta.

Yksi mahdollisuus voisi olla varjotalojen hyödyntäminen vesiviljelyssä.

Tutkija Maarit Mohaibes kertoo, että kevyistä muoviputkista varjotaloon rakennettu vesiviljelylaite tarjoaa hyvän kasvupaikan monelle viherkasville.

Varjotalo on turkiseläinten kasvattamiseen tarkoitettu, sivuilta avoin katos.

Kasveja varten sen umpinainen katto korvataan läpinäkyvällä pleksillä, joten aurinko pääsee sisään kuin kasvihuoneessa.

– Kokeilu alkoi keväällä ja tähän mennessä olemme kasvattaneet salaattia ja yrttejä, sanoo Mohaibes.

Kokeilussa on ollut apuna myös Kannuksen kauppapuutarha.

– Basilika ja persilja pärjäsivät tällä tosi hyvin, Mohaibes sanoo.

Turkitarhauksessa käytetty varjotalo on tässä osittain muutettu kasvihuoneeksi. Läpinäkyvä katto päästää auringon valon ja lämmön sisään. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Vesiviljelyn lisäksi varjotalon koeviljelmällä on kokeiltu pienimuotoisesti kasvien perinteistä kasvatusta mullassa, koska kaalit ja taitepavut eivät onnistuneet ravinneliuoskasvatuksessa.

– Normaalissa multapedissä ne pärjäsivät kyllä, kuten mansikatkin, mutta vesiviljely ei onnistunut, kertoo Mohaibes.

Tavoitteena elinkeinon laajentaminen

Suomen turkistuottajien liiton hallituksen puheenjohtaja Markus Sjöholmin mukaan koronan, Ukrainassa käytävän sodan ja turkisten ylituotannon vuoksi moni alan yrittäjä on joutunut vähentämään kettujensa määrää tai lopettamaan kokonaan.

Elinkeinon laajentamista tiloilla on siis syytä tutkia, sillä muuten olemassaolevat rakennukset jäävät ilman käyttöä.

– Pari tilaa on jo nyt vuokraamassa kattopintaansa aurinkokeräimille energiantuotantoa varten ja klapejakin on varjotaloissa kuivattu. Varjotalojen lisäksi myös esimerkiksi tiloilla olevien hallien vuokraamista muuhun käyttöön on selvitelty, kertoo Sjöholm.

Kiinnostus elinkeinon laajentamiseen on kasvanut kun ajat ovat heikot. Tällä hetkellä varjotaloja on myös tyhjillään monin paikoin.

– Nyt ei vaan kannata pitää eläimiä, Sjöholm sanoo.

Lue seuraavaksi: Edes syksyn turkishuutokauppa ei helpottanut turkisalan ahdinkoa

Vesiviljelyssä käytetään muovi putkia joissa on sulkuja, Niillä voidaa annostella saatujen raviteiden määrää. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Vesiviljelylaitteisto

Luova Oy:n tilalle maahan, varjotalon sisälle, on kaivettu on 200 litran vesisäiliö, johon laitetaan vettä ja lisätään kasvatusnestettä tarpeen mukaan.

Neste pumpataan katossa oleviin putkiin, joista se laskeutuu kasvualustaksi tarkoitettuihin putkiin.

– Kivivillaan istutetut kasvit saavat ravintonsa virtaavasta vedestä, Maarit Mohaibes kertoo.

Muoviputkia tässä rakennelmassa on noin 16 kappaletta kahdessa tasossa. Jokaiseen putkeen menee vesi venttiilin läpi.

– Olemme huomanneet, että ohuemmat putket olisivat riittäneet, kertoo Mohaibes.

Katosta sisään paistava aurinko lämmittää ja tekee ilmasta kosteaa, kuin kasvihuoneessa.

Ruokaa ihmisille vai jotain muuta

On tärkeää, että tulevassa toiminnassa ei sekoiteta eläimiä ja ihmisravinnon kasvattamista.

– Jos ihmisravinnoksi aletaan viljellä, varjotalon tulee olla tyhjä eläimistä, kertoo Mohaibes.

Aurinkopaneli tuottaa kasvimaan tarvitseman sähkön. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Muitakin mahdollisuuksia on kuten esimerkiksi puun taimien kasvattaminen.

– Mahdollisuuksia tässä varmasti on, mutta se kiinnostuvatko tarhaajat, on toinen juttu, pohtii Mohaibes.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 27. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Turkiseläinten lannan hyötykäyttöä pelloilla tutkitaan tosimielellä – haasteena on sen käsittely kevyesti kuljetettavaan muotoon

Pienpanimoiden vyöry sai Heikki Huhtasen innostumaan humalanviljelystä – maatilat ottavat riskejä aiempaa harkitummin, ja niin on syytäkin

Suosittelemme sinulle