Huhtikuussa 2015 Lassi Etelätalo tuskin arvasi, millainen rumba hänellä olisi edessään istuessaan urheilukirurgi Harri Heliön vastaanotolla Helsingissä. Käynnin syy oli kipua aiheuttanut heittokäden kyynärpää, josta Heliö hioi rustoa ja luuta.
Etelätalo oli edellisenä kesänä noussut suomalaisen yleisurheiluväen tietoisuuteen isosti: uran ensimmäinen arvokilpailu Zürichin EM-kisoissa oli tuottanut neljännen sijan, jota oli edeltänyt Joensuussa nähty ennätys 84,98.
Historiankirjoissa 22 keihäsmiestä on pystynyt heittämään yli 90 metriä. Heidän keski-ikänsä ennätyshetkellä on ollut 26 vuotta. Pääsy kunniakkaaseen seuraan oli varmuudella myös Etelätalon tavoitteena, kun hän kävi näyttämässä kyynärpäätään Heliölle ensi kerran – 26-vuotiaana.
Ruoholahden vastaanotto tuli kuitenkin turhauttavan tutuksi seuraavien 16 kuukauden aikana, sillä Etelätalon kyynärpää jouduttiin avaamaan vielä kahdesti.
Seuraava 80 metrin keihästulos nähtiin Etelätalon kädestä Virroilla 6. kesäkuuta 2019. Joensuun Katajan heittäjä oli tuolloin 31-vuotias.
Etelätalo vietti siis keihäänheittäjänä parhaat vuotensa puukon alla ja leikkauksia seuranneissa kuntoutuksissa. Tästä mankelista selviäminen vaati päätä.
Paineessa hioutunut timantti
Edellä lueteltu Etelätalon sairauskertomus on kerrottu jo useaan otteeseen, koska Etelätalo on ollut viime vuosina suomalaisessa keihäänheitossa paljon vartijana. Yleensä keihäskesän kaava on ollut seuraava: alussa huomio on 90 metrin rajaa hätyyttelevässä Oliver Helanderissa, mutta kesän edetessä tutka kääntyy Etelätaloon. Näin käy viimeistään arvokisoissa.
Vuoden 1912 Tukholman olympialaisista alkaen vähintään yksi suomalainen mieskeihäänheittäjä on ollut mukana kaikissa aikuisten arvofinaaleissa, kun suomalaisyleisurheilijat ovat olleet kisoissa mukana – ainoastaan vuoden 1956 Melbournen olympialaisissa eivät olleet. Ilman Etelätaloa perinne olisi kuollut vuoden 2019 Dohan MM-kisoissa, 107 vuoden ikäisenä.
Etelätalo on päässyt kisajoukkueeseen viisi kertaa ja yltänyt aina pistesijoille. Müncheniin matkanneista vain lajivalmentaja Tero Pitkämäellä on pidempi putki: vähintään pistesijoille, toki neljästi mitaleille, seitsemässä ensimmäisessä aikuisuran arvokilpailussaan.
34-vuotiaan Etelätalon viisi kisareissua asettuvat vielä komeampaan valon, kun huomioidaan niissä nähdyt tulokset ja suhteutetaan ne kauden aiempaan tasoon.
Vuoden 2014 EM-finaalissa hän heitti kauden toiseksi parhaan tuloksensa. Sama toistui vuoden 2019 MM-finaalissa. Viime vuonna Tokion olympialaisten karsinnassa hän teki kauden parhaan tuloksensa, jota kuvaava kirjainyhdistelmä SB liitettiin myös Etelätalon tuloksen perään kuukausi sitten Oregonin MM-kisoissa.
Kun päälle lyödään vielä Münchenin sunnuntai-illassa EM-pronssin tuonut ennätys, Etelätalon kyky saada itsestään paras irti tiukimmassa paikassa hakee vertaistaan.
Mikäli Etelätalon kilpailulliset lahjat olisivat ostettavissa oleva tuote, Urheiluliitto – ja moni muukin lajiliitto – olisi varmuudella valmis kaivamaan kuvetta.
Yksikin MM-mitali olisi kova saavutus
Suomen joukkueen mitalisaalis Münchenin EM-kisoista oli kaksi kultaa, hopea ja pronssi. Ulkoratojen arvokisoissa mitalisaalis on edellisen kerran ollut parempi Montrealin olympialaisissa vuonna 1976. Mitalien lisäksi Münchenistä tuli viisi muuta pistesijaa eli sijoituksia kahdeksan parhaan joukkoon.
Kuten oheinen taulukko kertoo, suomalaisurheilijat kilpailivat EM-areenalla duurivoittoisesti tasoonsa nähden.
Joukkueella oli vain kolme urheilijaa, jotka olivat kauden parhaallaan lajinsa tilastossa kolmen parhaan joukossa saavuttaessa Müncheniin. Kristiina Mäkelän tilastosija realisoitui myös arvoisekseen mitaliksi. Muita top 6 -tilastourheilijoita ei ollut. Lähtötaso huomioiden joukkueen neljän mitalin tulos on sanalla sanoen häkellyttävä.
Suomen joukkueesta valtaosalle etelätalomainen suorittaminen ei olisi riittänyt finaaliin saati pistesijoille. Kun tarkastellaan kotimaisen yleisurheilun tilaa, EM-taso on sille paras mahdollinen foorumi. Ensi vuoden Budapestin MM-kisoista yksikin suomalaismitali on kovan luokan saavutus. Edellinen MM-mitali on Pitkämäen pronssi Pekingistä vuodelta 2015.
Fakta Pitkämäestä syytä pitää mielessä
Arvokilpailuissa menestytään eritoten vahvalla perustasolla. Ennätykset ovat erittäin harvinaisia. Niin ne olivat myös Münchenissä.
Kun pitkät juoksumatkat, kävelyt ja viestit jätetään pois laskuista, 102:sta EM-kisojen mitalituloksesta viittätoista koristaa tulosluettelossa henkilökohtaista ennätystä kuvaava kirjainyhdistelmä PB.
Suomi oli Münchenin kisojen poikkeus: neljästä mitalista peräti kolme tuli ennätyksellä.
Olympia- ja MM-mitalien saavuttaminen edellyttää Suomen yleisurheiluhuipulta eritoten perustason vahvistamista. Vankasta tulostasosta malliesimerkki on Pitkämäki, jonka uran 16 arvokilpailua eivät tuottaneet yhtään ennätystä eivätkä edes ainuttakaan kauden parasta. Silti saldona oli seitsemän mitalia.
Suomen yleisurheilu on onnistunut kääntämään kurssinsa, mutta Münchenin sensaatiomaisen EM-menestyksen jälkeen jalat on syytä pitää tukevasti maassa. Näkymä on joka tapauksessa kutkuttava puhuttaessa seuraavista, Roomassa vuonna 2024 järjestettävistä EM-kisoista.
Lue lisää: